Jibinannde jaŋde : Cebile Draame jibinaa ko to wuro makko Ñooro Saahal ñalnde 9 morso (suwee) 1955. O saŋkii ko Paris (Farayse) ñalnde 12 juko (ut) 2025. Ko ɗoon he Ñooro o naati jaŋde leslesere. O timminoyi jaŋde hakkundere ko to “Lycée Askia Mohamed” mo Bamako, ɓurɗo ɓooyde he Mali ngati o sosaama gila 1916. Nde o heɓi « bakka » makko o fayi duɗal keblorgal toowngal (Ecole Normale Supérieure – EnSUp -) ñiiɓngal he legal “Fleuve” gila 1963 nde Moodibo Keyita yiɗi rimɗinde jaŋde hakkundere e toownde. Caggal ɗuum o tiindinaa Farayse to Duɗal Toowngal Paris 1ɓo, o heɓi ɗoon seedantaagal jaŋde luggere (DEA) ko yowitii e Daartol Afirik. Cebilee jeyanoo ko he diɗɗal sukaaɓe daraninooɓe jeytaare leydi mumen e compugol demokarasi nder leyɗe Afirik.
Nde o arti Mali, o adii suɓeede ko ɗowoowo fedde ADEENSUP wontoynde UNEEM, dente denndinɗe kuuɓal almuɓɓe e sanɗaaji. Ko sabi ɗuum laamu Muusaa Tarawele waɗti mo gaño mum kuɓɓuɗo.
Gila Bamako haa Kidaal e Menaaka
O nanngaa he 1977 tawi omo yahra e duuɓi 22 tan. O werlaa he niɓɓe kasooji nder Rewo Mali woɗɗungo, to Kidaal e to Tallataay e Menaaka e Bugeysa. O wuuri toon leɓte e heege e ɗomka. Nde o yalti, o uujani Londres, o ƴettaa he Amnesty International ɗo o eeltini wulaango ñiŋoore hooreeɓe leyɗe Afirik dummbooɓe ɓesnguuji mum en, hono Muusaa Tarawele, e Maawiya Taaya, e ko nanndi e mum en. Ko ndeen o fuɗɗii jokkondirde e sanɗaaji Muritaninaaɓe haa teeŋti e janngatnooɓe nder leyɗe Orop. Ko maayde seerndata mo he ngaal jokkondiral gontungal ɓiyngu-yumma.
Ɗam nguurndam sellinii ɓernde makko gila ko o suka kecco. Jikku makko ɓuri lummbaade ko he yiɗde goonga e potal, jaɓde kala ko Geno waɗi, horsinde ngenndi mum, reende cehilaagal, nuunɗal e haɓɓaade e jeytaare, haɓanaade hakkeeji aadee e ɓure coomiiɗe he kala ko ina moƴƴina gondigal hakkunde yimɓe… Ko ɗii jikkuuji o yooɓii haa ñalnde o waynii.
Gorko Ñooro Mali artata he leydi mum ko nde rewɓe e sukaaɓe ittata Muusaa Tarawele he laamu he 1991. He 1993, o sosi jaaynde heeriinde Le Républicain, dingiral pelɓondiral miijooji e miijanteendi. He 1995, NU (Ngenndiiji Dentuɗi) toɗɗii mo jooɗaniiɗo ɗum to Burundi.
Ceebilee, ngaran-ɗaa Ko Mali, a rokkii nguurndam maa Mali
Nde Aamadu Tumaani Tuure (ATT) udditi digniral dawrugol Mali, o naati he « lannda » CNID – Faso Yiriwa Ton, « lannda » Muntagaa Taal. Kono kanko e yahdiiɓe makko hono Sheek Umar Siisoko, ɓe njalti ɓe cosi heerto dawrugol PARENA. Haa nde o ruttii e Joomiiko kanko ardii PARENA mo jeloode mum wonnoo « Mali goɗɗo ina wona », ɗum ina hollira pellital makko daranaade janngo ɓuroowo hannde. Gila ko o almuudo haa ceernaagal makko, o heddii he kareeli sanɗaaji, o ardii seppooji salaade laamu Muusaa Tarawele, o luulndii IBK (Ibrahiima Bubabakar Keyita) nde wayli jaɓɓal ɗowngo laamu.
ATT toɗɗii mo Jaagorgal geɗe boowaliije caggal ɗuum o waɗaa Jaagorgal Diiwe Joorɗe he laamu Alfaa Umar Konaare. NU neldi mo he 2009 yo o reenoy wooteeji” nder iñcuru kewnoondu he leydi Madagaskar.
O ƴamii lefol hooreyaagal leydi Mali laabi keewɗi kono yumtaani. ATT halfini mo njuɓɓudi Goomu kawtal leyɗe Afiriki e leydi Farayse. O wonii kadi belditinoowo dowla Mali e pelle Targi en (Tuwaareg en) kaɓantooɗo jeytaare Rewo Mali. O dogi heen 2012 haa 2013 haa o dañi wune ciifondiral nanondiral Wagadugu ballitngal njuɓɓudi « woote” hooreyaagal ñalnde 18 Korse (suwee) 2013, Mali naatani deeƴal.
Nde Ibrahiima Bubakar Keyitaa (IBK) toɗɗii mo kadi Jaagorgal Geɗe caggal-leydi hade makko wontude luulndiiɗo nde IBK nde yiɗi waylude doosɗe leydi he 2017. O jeytoraa he sosɓe dillere “Ante A Bana”, woni maalde saliiɓe baylugol doosɗe Ndenndaani Mali. O sosi kadi FSD (Front pour la Sauvegarde de la Démocratie), woni Maalde ngam Danndude Demokaraasi, ɓe ndaranii haɓde e dawrugol maalde “Ensemble pour le Mali – EPM”, nde IBK e yahdiiɓe mum cosnoo. Ceebile yahdi e Sumaila Siiseh mo o laatii ɗowoowo ƴamal mum laamu.
Ceebele Daraame waɗaama jaagorgal laabi keewɗi caggal nde. O wonii kadi sarɗiyaŋke nder Sarɗirdu Ngenndi Mali, o joɗaniima Mali to Jakkaa UEMOA.
Sehilaaɓe makko e yahdiiɓe makko to dawrugol nder Mali e boowal mum, hono Muritani njangtiima e makko ko faayodini. Ɓe mbaccondirta mo ko “Gorko-Mali maa Gorko-Doŋre”, hay nii “Gorko-Winndere”. Ceebile ko ganndunooɗo leydi Muritani, jokkondirnooɗo e harbiyaŋkooɓe ƴellitaare e demokarasii, haa arti e Dillere Ngenndiire ngam Demokaraasi. Nde musiɗɗo makko mawɗo Bookara Muusaa Bah (yo Alla yurmo mo yaafoo mo) rutii he joomum, Ceebile Daraame e ngardiigu PARENA mbayyinii seedantaagal keewngal giɗli e kaɓɓondiral miijooji. Ɓe mbiyi : « PARENA ina seedtoo darnde Bubakar Muusaa Bah he sahaaji mettuɗi mbele demokaraasi ina laatoo he Muritani e Afirik, gila filñitere almuɓɓe he 1966 haa heɓi mahatagol Dillere Ngenndiire ngam Demokarasi he 1976 ».
Oo gorko Soninke, baawɗo jiɗɗo ɗemngal mum e pinal mum, winndii geɗal mum he kelle daartol dawrugol doŋre men Afirik. Gila he daawe mettuɗo ƴiiƴiije haa yettii poolgu demokarasi he hitaande 1991 nde ɓesngu Mali folli laamu Muusaa Tarawele e ndoondi.
Nguu ñalngu 15 Juko 2025 ɗo kammu Mali ƴoogi duule keewɗe ngoƴa kisal e ngootaagu e goodal leydi Mali, ɗe nganndaaka tawo ko toɓata, ko ɗoon o woppi ɓesngu Mali baayeeji soofaa mum. Kono o woppii ronooɓe roondotooɓe donngal o fukki ngal.
HOOHOOƁE MAWƁE ƊOFTII MO BATTANOL
O saŋkii ko ñalnde Mawbaare 12 Juko (août) 2025 to Farayse, o wirnaa ñalnde Mawnde 15 Juko 2025. Janayse oo laatinooɗo Jaagorgal Geɗe Boowaliije Mali renndinii hoohooɓe mawɓe, e sete ummoriiɗe leyɗeele keewɗe Afirik e Doŋe keddiiɗe. Teskuya tawtoranooɓe hollitii hono oo janayse wayrii maa meeɗaa waɗde he Mali. Gila to ɗowooɓe hannde laamu haa heɓi hoorreɓe leydi ɓennuɓe hono Alfaa Umar Konaare e Jonkunndaa Tarawele e hooreeɓe jakkaa ngenndiije hono Aali Nuhum Jallo; hono Muusaa Mara e Shogel Kokalla Mayga meeɗnooɓe won’de Aardiiɗe Jaagorɗe (ɓee ɗiɗo wonii inani hannde he geƴƴelle koninkooɓe loppitɓe laamu gila 2021 he gardagol Seneraal Asimi Goita. PARENA e “partiiji” dawrugol Mali e “senndikaaji”… tawtoraaɓe wirnere Ceebile. Kamɓe fof konngol ko gootol : “ngenndiyaŋke ŋanaa wayniima hannde, soofaa dariiɗo ngam demokaraasi e potal”.
Nguu ñalngu 15 Juko (Ut) 2025, sehilaaɓe makko e yiɗɓe e yahdiiɓe kollitii sunaare mum en, ceedtiima nguurndam makko e golle makko to dawrugol e to keeringal. Ina heen yahdiiɓe makko Jigiba Keyitaa e Yuusuf Siisoko e Maalik Tuure e Sammbu Siisoko e Seegaa Jabatee.
Ko ndeen Maalik Tuure wiyi: “ko ko winndanoo maa a woppu am miin gooto hannde 12 Juko 2025, njaaboyo-ɗaa noddaango Geno ngo haaytataa, Laamɗo Kammuuji e Leyɗe, … he yonta mo min padnoo kono mo min ɗamininanooki ko jooni wonata…”. Yontere ko adii nde o saŋkotoo, o winndi Maalik Tuure ɓataakal telefoŋ, omo wiya heen : “Jam ñalli Deede, mbeɗeni haɓa tigi-rigi e nguu ñabbu mbonngu. Yonta deƴƴere ko keeriiɗo kono ballal ɓesngu men ina timmi, jom-suudu men, sukaaɓe men e ɓadiiɓe en ina mballi mi sanne, mbeɗe tiiɗnii tigi… maa en kaaldit ɗum janngo insh-Allah”. Balɗe joy ko adii nde o yahata, ko kanko habri Maalik Tuure cankagol Soxna Keyitaa Fanta Jallo, jom-suudu Hooreejo Moodibo Keyitaa. Ñalnde o sankotoo ndee, Maalik Tuure winndi mo ɓataakal jaabotoongal kabrol Donald Trump bayyinoo ko yowitii e Mali : “Jam ñaali miñiraagel am, mbar ɓanndu maa ko mawɗum, tiiɗno ummo-ɗaa ndaro-ɗaa law, ko enen njeyi kawgu so Geno jaɓii…”. Ko ɗoon ɓe mbaɗtindii haaldude.
Hono no almuudo makko Doktoor Umar Mariko wiyri : « Ceebile woppii caggal mum ko ubbotaako, golle makko maa ngonan en deftere jaŋnginoore jaambaraagal e cuusal e jogaade haɓɓere e pellital ».
Aamadu Malal Gey
