Ko kañum woni fuɗɗoode cowagol debbo. Ɗum waɗata ko nde kañculol gorko e ɓulƴol debbo kawri to tataɓal gadanal e n
Pewfewe nde puɗɗotoo ?
Ina sikkaa ko nde debbo laaɓi ruŋayru, wirnodii e gorko e sahaa nde holñii
Hol ko woni holñude to debbo ?
Holñude todebbo konde tini emumñitiñitongaltawakodanewal;tawakotekkungal,inaɓula e nder tergal mum, ina yahda e ɓalndu teddundu, ngaameele e yiɗde dakmitaade (njoogu), ɓalndu wulooru tawi wonaa paawngal ɓowɗi.
Hol no ɓoccoonde ndee yahrata ?
Ɓoccoonde ndee yahata ko e ɓoggi tammbiiɗi gooñolli faade e jibinirgol mum. Yahdu ɓoccoonde ndee fawii ko e liggey ɓoggi ɗii. Kala ko falii yahdu mum ina addana ɓoccoonde ndee woorde jibinirgol. So ɓoocoonde ndee yettiima jibinirgol,ndendaartatakoɗondeɗuhii.Soɓoccoonde ndee dañii ɗo ɗuhii tawa ina moƴƴi e mum, nde fillitoo, tagtoo tagoore neɗɗo. So ɓoccoonde ndee dañaani ɗo ɗuhii walla nokku ɗo moƴƴaani e mum, nii woni debbo moƴƴina.
Debbo cowiiɗo, hol ko woni cowagol ?
Ko nde debbo fuɗɗiifewde haa nde lebbi mum timmi, ɓiɗɗo dakamme oo jibinaa. Won e rewɓe deedi lebbi mum en ina njaha haa lebbi jeenay e balɗe sappo. Won heen ko lebbi jeenay tan. Dumunnaaji ɗii ina ceerti.
Podooje cowogol
Ko adii fof ko kuurgol fiilayru debbo, tawa mo meeɗaa waasde huurde e yonta mum.
Maale cowagol
Ko adii fof ko poofaali golle reedu ko wayi no ɓerndeƴeefooreetuuresubaka;kondendiyam ndanejam, walla oolɗuɗam walla ko ñaamaa ; e tuute keewɗe ; e peergol ɓernde wayloo, ɓee heenkeewañaamɗe,ɓeeheenpamɗitañaamɗe ; elooji njola
– Maale mum to bannge njogoram
– Ɓulgol ndiyam ndanejam, ŋaañayru ɓaawo lugguru mum e coofcoofirgel.
Maale mum to bannge neɗɗaagal
Joom mum naja, wona paalel, ɗoyli keewɗi, jiilol,faɗɗayrunguleekiɓalndutawawonaanguleeki paawngal ɓowɗi.
Caɗeele won e rewɓe
Ina waɗi e won e rewɓe hurooɓe lewru, lebbi ɗiɗi haa tati cikkaa ko debbo deedi en,tawa hay huunde cowaaki. Ina waɗa sahaa, nde wonnoo aduna oo ina heewi wutteeji, joom mum wonda e caɗeele ko ina addana ɗum huurde sabaabu nde ko toppittoo gooñolli ɗii, kañum e ɓoggi ɗii e jibinirgol ngol ko ko faytii. Won miijooji ina kaɗa debbo ruŋaade. Ko toppittoo kaɓirɗe haa addana debbo ruŋaade wiyetee ko ɓelol jiine e nguurndamterɗe,tuubakooɓeFaraysembiyata ɗum ko « hypothalamo-hypophysaire ». Won heen ina kuura so tawii ɓadtiima e waasde ruŋaade hono nii jeemortoo ɗum en. Ina waɗa sahaa tuƴƴam fiilayru ɗam feewataa. Maa wonii fiilayru ƴiiƴam mum heewa walla juuta balɗe tawaɗamheewaani,dartoo,huuracaggalɗuum, njiya ella, mbaɗta fiilaade. Ɗee geɗe gaayɗinooje fiilayru debbo ko maale dartagol nduŋam (nattude jibinde). Ella debbo ina dartoo tawa ina wondi e reedu leliindu (fibroom) e jibinirgol mum.
Juurnitte debbo cowiiɗo (Visites prénatales) Nafoore juurnittee ɗee ko haa cowongol ngol reeneembele inadaɗnda yummaooeɓiɗɗooo, ngam so debbo fayii e jibinde waasa wontande ɗum lor. Juurnitte ɗee ko laabi tati :
- Lebbi tati gadani
- Lebbi jeegom
- Lewru jeetaɓuru Lebbi tati gadani ɗii ko haa teeŋtinee wonde debbo oo ko cowiiɗo.
Ɗeeɗoo kuule pawoo mo ngam reende cellal makko e ɓiɗɗo oo :
rewam (BW), « sifilis, kañum e Sida, kam e ñawu heeñere ; – Hol doggol ƴiiƴam makko (groupe sanguin, rhésus) – Kaaye makko so ngalaa suukara walla lamɗam (albumine sucre) Semmbe ɓernde makko (tension artérielle) ; – Ayaawo makko ngam ƴeewde so o wondaani e ustam ƴiiƴam (anémie).
Ɗee geɗe ina mballa safrooɓe e yaawde yiytude e debbo cowiiɗo ñawbuuli baawooji feeñde e mum. So won ñawu yiytaa, ummanee law ngam woto lorlude ɗum, kañum e ɓiyum.
So lebbi jeegom timmii: ngolɗoo juurnitagol ko ngam sifaade hol no reedu nduu woori. So reedu nduu ina rewi laawol. Ɗum firti ko so ɓiɗɗo oo inamahii, soomotimmi.Ɓendirooreedu«meetaade ». So omo dilla. Ɓe naamnoo yumma oo.
Lewuru jeetaɓiiru nduu : ko ngam waawde anndude walla sifaade so ɓiɗoo oo waklitii hoore, heedtirii e damal jibinirgol. Joom mum wiyee yo ustu lamɗam walla nii woppinee. So tawii hoore ɓiɗɗo oo waklitaaki feere woɗnde ɓamee mbele ina daɗnda yumma oo e ɓiɗɗo oo.
Jeewte tinndinooje
Nokku ndeenka yumma e ɓiɗɗo ina yuɓɓina jeewte ngam faamninde debbo deedi en hol no reedu siforii ? Hol no yahrata ? Is-isiiji mum no mbayiheewde.Ender jeewtemaɓɓeeɓenganndina ɓe wonde reedu wonaa ñawu, ko huunde yiɗaande sabukokañumyeñtinta aadee etee ko kañum woni ngalu leydi. So juuɗe keewaani, hawrindonkitiileydi yoolototobanngefaggudu, pinal e renndo mum. Fulɓe ɓee mbiyi « so doole ndonkii, yodoolekeɓɓo»,niiwonisojuuɗekese njibinaama maa mbaaw heɓɓitaade leydi njooliindi. So debbo heddiima hankadi ina jibina ina haani anndinee wonde ballal makko ko huunde jojjunde ngam newnude ŋatiwere ndee.
Hol no balle makko cifortoo ?
Omo foti diwkinaade (yiilaade yahde ina arta), jooɗtaade ina ummoo en. Ɗeeɗoo ekkorɗe ina mballitaɓiɗɗoe tellitaade.Jibinirgoldañadoole no duñiri ɓiɗɗo e yaltude. E ɗum uddita wulnde jibinirgol. So wulnde ndee udditiima, yooɓordu nduu fusa. E oon sahaa debbo oo so muusaama ina waawi rimaade walla ottude ngam daña jibinde law. Ina moƴƴi so tawii debbo reedu ina woniesahreɗondeenkaɓiɗɗoeyummawoodi, nde yettotoo oon nokku naamnoo wasiyaaji. O jaɓa juurnitte ɗe kaal-ɗen dow ɗee.
Tewaare walla senaare debbo cowiiɗo
Ina foti lootaade e taarorde hidiinde. lootaade ndee ɓuri wiccaade. So omo muuynina, o loota enɗi makko haa laaɓa.
Hol no ñaamdu mum wayata ?
Ñaamdu nduu ina foti yonde e moƴƴude. Yondewonitawainahaara,ɓurtintaa;moƴƴude ndee ko tawa geɗe teeŋtuɗe ɗee kala to bannge ñaɓɓe tati ɗee ina heen : ñaɓɓe dokkooje nguleekiɓalndu(suukaraaji)waasaɓurtinde;ñaɓɓe mahooje ɓalndu makko, ko wayi no tewbuuli ; ñaɓɓe curooje e bone ñawbuuli ko wayi no sewo-sewoojieɓiɗɓeleɗɗeɓesnooje.Wonande wonɓe e mbolo e gawduule ina mbaawi huutoraade ɗeeɗoo leɗɗe : jaaɓe, murtooɗe, ɓohe, jaɓɓe, kelli, ƴiɓɓe, ndaayri, taɓɓe, faataata, follere, kañje ekn…). Ina foti teddinde nebbam e kosam, reentoo lamɗam.
To bannge comci
Comci ɓiɗtuɗi moƴƴaani. Comci ɗii ina poti yaajde, tawa ina yahdi e dumunna oo. To bannge ɗanngal.
Debbo reedu fotaani ɗannaade lebbi tati gadani e lebbi tati cakkitti. Yahrude koyɗe mum tawa omo softikinoo ko huunde yiɗaande.
Ƴoogaa ko e deftere “Cellal” Sammba Gata Bah. So Alla jaaɓii ndeen deftere maa muule ko ɓooyaani.
