Sikke alaa, e kampaañ woote garoowo o, petrol jeyaa ko e toɓɓe jogorɗe ɓurɗe fooɗtude hakkilaaji yimɓe. Goomu koninkooɓe nuunɗal e demokaraasi ƴettii, e nder keñe, sariyaaji keewɗi paytuɗi e petrol.
Ko huunde moƴƴere. So tawiino yimɓe njewtidiino heen haa nanondiri e kuutoragol nguu ngalu, kadi ɓuratnoo moƴƴude. Ko goonga Goomu Ngenndi kalfinaangu rewindo e njentudi ngaluuji petrol ina yaltina lewru kala seedantaagal ngal bayyinta e nder internet e ndeeɗoo ñiiɓirde : www.tresor.mr, kono Muritaninaɓe keewɓe mbawaa ɗum yiyde. Miijo min njiɗi sakkitde ɗo ko baril kala booñuuji tati.
Ɗum firti ko kala barirgal petrol jeeyangal, ngalu mum yo fecce pecce tati, waɗee e booñuuji tati, hono : Booñ baɗanaaɗo ƴellitaare nokku : 60% ko dañaa e coggu barirgal ko ɗo foti werseede. E miijo amen ina faamnii sibu ko ɗo keeweendi ɓuri wonde. Ooɗoo kaalis maa huutore e Tuugnorgal hare baasal, walla ko anndiraa CSLPII. O feccitee e fecce ɗiɗi : heen feccere ko fayde e gure ɗe, ndeya fayde e kominaaji. Feccere gure nde foti wonde ko 40%, nde foti huutoreede ko e mahngo ekkolaji e ko fayti e cellal e nguura kam e keɓgol ndiyam ceniɗam e nder gure ɗe kala. Ko fayi to kominaaji ɗi to ko, 20%, maa huutore e geɗe diwtuɗe kattanɗe gure, ɗum noon ko komin foti ɗum toppitaade. ;iiɗoo kaalisaaji ina poti yettaade ɗo payi ɗo tawi wondaani e heɓni-heɓni, e fawaade e tuugnorɗe ƴellitaare nokkuuji ɗi, wonande kala wuro walla komin. Ko goomu diiso ɗo jooɗaniiɓe laamu e nokkuuji ɗi e renndo ngo poti yiilde, tawa njowitaaki e hay gooto.
Booñ baɗanaaɗo yontaaji garooji : 10% e ko dañetee ko, ko ɗo foti waɗeede. Oo kaalis ina waawi huutoreede e nder mikroofinaas (microfinance) ngam wallitde sukaaɓe yiɗɓe gollaade. Heen feccere huutoree ngam ƴellitde jaŋde sukaaɓe rewɓe. Foti yiilde ooɗoo booñ ko diiso laamu e yonaaɓe sukaaɓe e yonaaɓe renndo. Heen booñ nafoore mum huftodinnde ko tiɗtinde kattanɗe (renforcement des capacités) : 30% ko dañetee ko.
Nafoore maggu ko wallitde laamu yettinde payndaale jotondirɗe e lelnugol politikaaji kesi naftooji denndaangal ɓesngu ngu, ngam kadi tiiɗtinde demokarasi, ɓeydude njoɓɗeele e yiilde fiyakuuji gollotooɓe. Ma o huutore e tiiɗtingol kattanɗe renndo ngo, kallita senngo jeyi keeriiɗo to bannge faggudu haa arti noon e semmbinde rewɓe yiɗɓe gollaade. O huutoree kadi ngam semmbinde denndaangal juɓɓule ɗe doosɗe leydi ndi njoopii kam e joɓgol ñamaale.
Huunde e nguu ngalu maa naftore kadi ngam tiiɗtinde nanngndiral, haa arti noon e leyɗe Afrik, e sifaaji keewɗi, yeru ballitgol gollondiral hakkunde gure kuufɗe keeri hakkunde leyɗe ɗe. E sifaa kuuftodinɗo nguuɗoo ngalu foti ko heblude Muritani mbele ina wona leydi mbelndi wuurde ɗo e kitaale 2015, tawa ina yahdi e julyultondiral adunakewal hannde ngal.
Compugol ɗiiɗoo booñuuji ina ɗaɓɓi :
- gootgol sariya jowitiiɗo e jiilgol laaɓtungol ngalu ndañeteengu e njeeygu geɗe petrol;
- denndaangal ngaluuji keɓaaɗi e petroR mbinndee e « loi des finances » yantude e peccitagol mum en e ɗiiɗoo booñuuji tati;
- lelnugol sariya « nokkuuji dowri » (collectiɓités locales) dokkoowo gure ɗe mbaawkaaji timmuɗi kam e ngalu katojinaangu ;
- cosgol Kalifu toppitiiɗo ƴellitaare nokkuyankoore kam e nokkuuji dowri.
E kuɗol Muusaa Baccili Bah
