Muritani yaaɓanii daawal kesal nder njiylawu yakawere laaɓnde. Ndi nanondirii e Fedde hakkunde leyɗe wootere, waɗtude huutoraade Naange e Henndu ngam yeñtinde yiite (kuuraa) e “diƴƴere haakiire” julorteende. Ɗuum woni ko anndiraa « Hydrogène vert » walla mbiyen kadi « Diƴƴere laaɓnde ». Faandaare ndee kadi ko waɗtude Muritani ngootiri e leyɗe Afrik dartoriindi jeñtingol yakawere laaɓnde, rewrude e kuutoragol ngaluuji Alla yeɗi ɗum ɗii, haa teeŋti e naange e henndu. Eɗen nganndi Muritani lommbii ko hakkunde fiiltiingo Atlantik e moraande Saharaa, ɗum noon ndi woni ko he nokku ɗo naange heewaani wirnaade, e ɗo keneeli ceerataa e wuttude, haa teeŋti noon takko Atlantik e to moraande too. Tee, e yonta men jooni kaa, aduna oo fof woni ko e huccande yakawere woɗnde, laaɓnde, nde ɓeydataa nguli weeyo, e woppude yakawere ɓurnoonde waawde huutoreede ndee (Ƴulɓe, petroŋ, e jakawe ɓalliije fof).
Piɓondiral baɗdangal ngal adortoo ko compugol mahaandi kattanndi yeñtinde yiite kesɗitintooɗo (kuutortooɗo naange e henndu), gollinoore peewnirɗe diƴƴere laaɓnde, waawnde wayleede waɗtee cicciri laaɓndi (amoñiak laawɗo), sibu kañum ɓuri welde dusirde laaɗe ndiyam, ngam yeeyoyde ɗum nder jehreeji winndere ndee, haa teeŋti to Orop, hatojinɓe no feewi hannde e kuɓɓam ɗam waɗaani ƴulɓere.
Wonande Muritani, ndee feere diwtii njulaagu tan, ko yiyannde woɗɗunde : ko yaajtinde faggudu mum, natta yowitaade tan e oogirɗe e awo, sompa mbaylaandi kesiri ndokkoori ngaluuji mum tago kesɗitintooɗi faayiida. He nder ɗuum, ko diƴƴere laaɓnde woni salndu ɓurndu teeŋtude ɗo leydi waɗtata doole mum ngam yeñtinde yakawere, janngo.
Gila e jooni laamu nguu lelnii kuule keeriiɗe kuufooje ngoo senngo, dotti ko wonoyta heen darnde laamu ngam hisnude jogorɓe waɗde heen kaalisaaji mum en, ngu dotti laabi mawɗi potɗi reweede ngam dokkitgol jamirooje, kam laabi kaalis, laabi keɓgol leydi, e laabi peccugol pawnaari. Ngol ɗoo “ɗowirgol golle” teeŋtinii wonde Muritani teeɗanii ko fooɗtude gollodiiɓe tiiɗɓe aduna oo fof, tawa noon ko e nafoore ƴellitaare leydi ndii.
Ko jogori dañoyeede heen ine heewi sanne. Ɗoo e daawal ngal woɗɗaani no feewi, jeñtingol diƴƴere e cicciri laaɓndi maa jibinan leydi ndii capanɗe miliyoŋ dolaar hitaande kala, ɓeyda mooftal mayri kaalisaaji goɗɗi, wallita kattanɗe mayri njulaagu. Maa ujune keewɗe neɗɗo mbaaw ƴetteede ɗoon e ɗoon ngam gollaade e mahgol e gollingol ɗalduɗe naange e bifirɗe henndu ɗee.
Ko goonga noon, ko tiindanoo koo neworaaki noon fof. Saɗeende adannde ndee ko mahdi ndii. Yeñtinde diƴƴere haa heewa ine naamnii waɗde kaalis keewɗo nder mahgol lalayti yiite, mahgol baylirɗe, laabi, tufɗe, ko jiidaa e baylirɗe ndiyam geec katojinaaɗam ngam yarnude kelirɗe ndiyam nder leydi njoorndi. Saɗeende ɗimmere ndee faati ko keblugol kattanɗe yimɓe tawaaɗe ɓee (yimɓe jeyaaɓe ɗoo, hattanɓe golle ɗee). Senngo diƴƴere ngoo ine naamnii aasiñooreeɓe, haralleeɓe, e hattanɓe toppitaade kaɓirɗe, humpitiiɓe fannu taariindi, e kisal baylirɗe. So ɓee yimɓe fof keblaaka ko adii, so a reenaaki ko ɓuri heewde e golle naamniiɗe kattanɗe ceeɓɗe, jogori ruttaade ko e juuɗe tumarankooɓe.
Heewɓe mbasiyiima gila e jooni nde tuugnorɗe heblo sagataaɓe muritaninaaɓe njeyetee he eɓɓaande ndee, e ballondiral e duɗe jaaɓihaaɗtirde e duɗe heblo mecce.
Pelle renndo kañum en kulani ko taariindi. Ɗe mbasiyii ko yo baɗte ɗee njuurnittee no moƴƴi, yimɓe nokkuuji goƴaaɓe ɓee ndiisnee wonande kuutoragol leyɗeele mum en, e peccitagol nuunɗungol ko dañetee heen koo. Nder won ɗeen diiwe, alaa e sago miijee no moƴƴi, hol no eɓɓaaɗe yakawere ngonndirta e ndema e ngaynaaka e awo. Ine moƴƴi leydi ndii jeertoo, termondiree no moƴƴi nanondire ɗee ngam hisnude ndimaagu mum to bannge yakawere, reenoo rewde laawol ceŋɗe oogirɗe goɗɗe ɗee ndewnoo ngol, ɗo ɓurondire keewɗe teskaa.
Ɓesngu nguu kañum woƴaa ko anndude hol no waɗetee haa eɓɓaande ndee battina e jaati he nguurndam mum en ñande kala : keɓgol yiite duumingol tawa tiiɗaani, keɓgol heen golle duumiiɗe nder nokkuuji mum en, ballal ilnugol ndema e kisal nguura rewrude e belnugol ndiyam kaaɗɗam, e ballitgol sarwisaaji renndo. Eɓɓaande diƴƴere ndee waasaa haaɗde tan e limooje mawɗe, ɗe njotondirani hay baɗte e nguurndam ɗam ɓiɓɓe leydi nguuri ñalnde kala ɗam.
E joofnirde, heewɓe ine teeŋtini kimmugol kumpital moƴƴal. Diƴƴere, kelki-yiiti, ciccere laaɓnde, ko kelme kese he noppi ko ɓuri heewde e yimɓe. Faccirde ɗee miijanɗe nder ɗemɗe ngenndiije (Pulaar, Sooninke, Wolof e Sapatoore) maa ɓeydu faamninde yimɓe heewɓe ko yehetee koo, haa mbaawa kañum enne addude heen ballal mum en. To oon bannge, ine moƴƴi oorle hirjino, jeewte boowal, jeewte rajo walla limreeje newiiɗe njuɓɓinee ngam wallitde ko ummanaa koo.
Ngol ɗoo laawol ngol laamu Muritani loowi, ko laawol juutngol, keewngol pitti. Kono so ngol huufiraama peewal, laaɓal, e heblo moƴƴo to bannge karallaagal, ɓiɓɓe leydi ndii mbaɗtoraama heen, njeytoraama heen no fotiri nii, ndee “diƴƴere laaɓnde” maa laatoyo tigi suutirde baylagol leydi ndii he duuɓi sappo paaɗi ɗii.
FIROOJI :
1. Cicciri (amoñak, (NH₃)) ko gaas piɗoowo kine, ummortooɗo e ñolgol puɗi walla kulle walla jalte mum en. Ko gaas mo alaa noordi. Woni e makko ko asotere e diƴƴere. Omo saaya no moƴƴi nder ndiyam, omo huutoree ngam feewnude mbiiɗnirdi, walla geɗe laɓɓinirɗe walla e peewnugol geɗe wayliwal.
Cicciri ine tawee he :
- nder leydi, ɗo puɗi e kulle e jalte mum en ñolata ɗoo,
- nder beeli, nokkuuji leppuɗi, nder doornde,
- jalte (coofe, kuudi) kulle,
- seeɗa nder hennduure, ine hasii ummoroo e golle ndema.
2. Asotere (Azote) ko gaas mo yiyotaako, mo hinotaako, keewɗo nder henndu poofaten nduu (fotde 78% mayru). Nguurndam aaɓnotaako ɗo o alaa.
Omo tawee he :
- poofaam (78%) ;
- nder leydi (bakteriiji mbaylata asot gonɗo e poofam oo haa puɗi mbaawa huutoraade ɗum)
- ndiyam
- nder kala ko wuuri (puɗi, kulle fof), sibu omo he nder porteyiinaaji e nder ADN
Bookara Aamadu Bah
