Ko sawndii caɗeele binndital, gila 19 feebariyee 2013, laamu Muritani woni ko e ɓoftude tumarankooɓe jeyaaɓe e won ɗeen leyɗe (leyɗe worgo saharaa), ina nawta ɗum en cuuɗi mum en. Hol ko addi bone ? Hujja gardinaaɗo oo, ko ɓe njogaaki « kartal koɗaagu ». Ngaal kartal noon ina heewi haala, nde tawnoo haala mum yahiino haa asammbele, nde depitee Kajjata Maalik noddata wul Boyliil, kalifu nder leydi yo ar hujjikinoo ko faati e ɗuum.

Geɗe kaawniiɗe ina ngaanni yimɓe hannde e leydi hee. Kulol ina ɓeydoo ñalnde kala : Waagaama too, hoccaama gaa, waraama too, yimɓe kultii hay yaltude, walla hiirde ladde. Ɗumɗoo noon ko gila e Nuwaasoot haa e nder gure goɗɗe leydi ndii.

Kewuuji keewɗi njuɓɓinaama, gila e Nuwaasoot haa e nder leydi ndii, yeru to Likseyba Gorgol (ina ara). Wejooji keewɗi kadi mbaɗaama ngam hollitde darnde rewɓe e nder njeñu.  Dental biyeteengal « Enen fof kaɓo-ɗen basgol e rewɓe » ina fotnoo waɗde seppo feewde galle laamorɗo too ngam yettinde hujjaaji keewɗi. Ina jeyaa e majji, e wiyde Aminettu mintu el Muttaar,

Haayre mawnde, nde peccol mum tolnii e 45 meeteer, wootiima e leydi men ndii ñalnde aljumaa 15 feebariyee 2013, kono, alhamdu lillaahi, alaa ko bonni. Oon sahaa, 27 600 kiloomeeteer ina ɓilii hakkunde men e mayre, ɗum woni, nde rewi ko les jowitiiɗi (satelitaaji) jirlotooɗi leydi ɗii, ɗi aadee werlii ɗii. Nde rewi ko dow tufɗe Sumatara to Inndonoosi. Oon sahaa njaaweendi mayre ko 7,8 kiloomeeteer leƴƴannde kala, woni 468 km nder hojom gooto (hakkunde Nuwaasoot e Mbuun e nder hojom gooto).
Annduɓe meeɗaa seedaade haayre weeyo fotnde e mayre mawnude ina ɓallorii nii Leydi. Kayre ndeeɗoo haayre inniraande 2012 DA 14, teddeendi mayre ko 135 000 ton. Nokku Amerik toppitiiɗo ko faati e weeyo (NASA) ina waɗtunoo e mayre hakille no feewi, ina reeni nde gila nde yiytaa e lewru feebariyee 2012.

E darorɗe lewru saawiyee 2013, lowre internet «alakhbar » habriino wonde laamu « Muritani rokkii jamirooje ngam winnditaade saharaanaaɓe, naatna ɗum en e etaasiwil ɓetguuro Muritani ». Jooni kadi, ko fedde wiyeteende APP yaltini bayyinaango ɗo hollitta wonde « nana wona dumunaa ko kabaruuji keewɗi, keniiɗi, teeŋtini wonde kippu Gollorde Ngenndi Binndol Yimɓe e Binndaaɗe Kisnaaɗe (l’Agence Nationale du Registre des Populations et des Titres Sécurisés) neldaaɗo ko ɓooyaani koo to Basikunu, inan winnditoo yimɓe ummiiɓe Mali fof. 

E dumunna mo o woni e Sawuud, o dañii jotondirii e yimɓe tato teskinɓe jotondiral battinɗe e nguurndam makko, e golle makko. Ko ndeen o anndi gorko biyeteeɗo Seek Alawi Al-abbaasi Al- Maaliki. Ko ndeen o yiyi Ceerno Saydu Nuuru Taal mo Senegaal. Ko e oon sahaa kadi, haa hannde, o anndondiri e debbo biyeteeɗo Hajjaa Maymuuna. Gadano oo, hono Seek Alawi Al-Abbaasi Al-Maaliki ko gorko ganndaaɗo sanne e nder wuro Makka ngoo.

Wiyi noon ko Goomu Fedde Ngenndiije Dentuɗe kalfinaangu hakkeeji faggudu e renndo e pinal, e nder ciimtol mum battanol, caaktangol ñalnde 10 desaambar 2012, nde hollitta faayre mum e kuuɓtodingol njeenaari cabbinndi e e denndaangal juɓɓule leydi ndii, go’o e njuɓɓudi ñaawoore. Geɗe ɗe peewaani, njooɗaani wonande no laamu Muritani gollortoo jawdi leydi ndii. 

Feccere ɗiɗmere ndee : Ko ndiyam kuutortee-ɗam : ɗum fawii ko e ndiyam kuutortee-ɗam e salligi, walla ɓuftagol, ñaawoore mum ko ndiyam laabɗam ŋeelitiiɗam, no ɗam wayi fof ɗam naggirtee ko no ɗam ardunoo e mbaydi majjam. Haadi alaa daliilu kollirɗo ɗam wayliima, e dow hadiis Rabiyyi ɓiy Moawaji e nder cifagol mum salligi nelaaɗo Alla (mo jam e kisal ngoni e mum oo), wiyii : “nelaaɗo Alla moomirii hoore mum ndiyam keddinoo-ɗam e juuɗe mum”.

To bannge wellitaare jaayɗe, Muritani woni hoore leyɗe Aarabeeɓe fof. Nder winndere ndee, Muritani ko leydi 67ɓiiri/179 to bannge wellitaare jaayɗe, yeeso Kowoyt 77, e Libaan 101, yeeso Kattaar e Tuunus 138ɓiiri. Ko ɗoon ndi wonnoo rawane. E nder leyɗe Aarab ko Muritani tan jogii sariyaaji juɓɓinooji jaayɗe elektoronik, woni jaayɗe internet, ɗum jiidaa e ballal ndi rokkata jaayɗe keeriiɗe, puɗɗingal e hitaande ɓennunde ndee. 

Miijo ngo laamu Leydi Muritani ƴefti ngam haɓde e mbuusuuji ko huunde heewnde faayiida, ngam teskaade caɗeele ɗe mbuusuuji ngaddi to bannge sato e taariindi. Eɗen mbaawi teskaade ɗeeɗoo geɗe : Mbuus ina addi caɗeele no feewi e jawdi haa teeŋti noon e nduroori, ko heewi hannde, so njawdi walla ngaari walla mbeewa hirsaama, kuuse mum tawatee ko ina heewi dak mbuusuuji. 

«Cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe». Suka gadano oo, hono Neil Ibata, en kaaliino haala mum ɗoo. Suka ɗiɗmo oo, ko Ameriknaajo, jahroowo e duuɓi 15 (sapp e joy !), peewnungel ƴeendorgal jaawngal (test) nguɗu (kaaseer) baggol.

Koolol keewal pine ɗiɗmol, yuɓɓinaama e Nuwaasoot tuggi 7 haa 10 feebariyee 2013. Pelle pine ngenndiije mbaɗii heen golle maantinɗe, hono pelle pine  Wolof e sooninke e Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani. Hikka noon, heen fedde kala suɓii ko kewuuji tati ɗi yuɓɓinta e jammaaji tati ɗii. Nii woni Fedde Ɓamtaare Pulaar holliti, jamma gadano oo ko «pulaagu», jamma ɗiɗaɓo oo «hiirde wammbaaɓe», jamma tataɓo oo «hiirde pekaan».

Catal Nuwaadibu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e Goomu mum Ngatamaare, yuɓɓinii hiirde pinal mawnde nde hono mum wayri waɗde e wuro Nuwaadibu, ñalnde Aset 16/02/2013, to galle KASKAD. Faandaare catal ngal e juɓɓingol ndeen hiirde ko yuɓɓinde ndee hiirde ko ɗeeɗo geɗe : 1. Waɗde hirjino yaajngo e nder wuro Nuwaadibu, ko fayti golle fedde ɓamtaare pulaar, haa teeŋti e kuccam e golle fedde ndee jogii e oo sahaa. 

Biraan noddii hardaneeɓe yo ndarto njiimaandi, mbinnditoo. Biraam wul Dah wul Abeidi waɗi ngoon noddaango ko ñalnde alkamiisa 24 saawiyee 2013 to Neema. O woytii « caɗeele ɓe kawrata e leydii ndii fof ». Ko ɗoon o udditi «seppo haɓaade njiyaagu ngam ndimaagu» fotngo ummaade Neema jaaƴoo Nuwaasoot, woni 1 000 km. 

Banndiraaɓe tadduɓe,
Ɗuuɗuɓe e mon winndii lamndike men ko waɗi Peeral addaali kesum gila e hitaande yawtunde,

Nanondiral hakkunde ministeer jaŋde e porofosuruuji wonooɓe e diiño. Caggal kaltapilaaji keewɗi huunde e jannginooɓe duɗe hakkundeeje wonnooɓe e diiño e nder ministeer hee, ciifondiraama nonondiral hakkunde maɓɓe e hilifaaɓe oon ministeer. Cifti-nen, caɗeele ɗee ngari ko caggal nde kalifu ngenndi kalfinaaɗo jaŋde fekti 108 porofosoor sabaabu nde njahiino geddooji baɗnooɗi nder hitaande yawtunde ndee. 

Ko ɓooyaani koo, halifaaɓe laamu nguu ina keewi wiyde wonde “doosiyee ndonaandi aadeeri uddaama!”. Ɗuum ko caggal nde horeejo e leydi oo e hoore mum haali hono ɗuum e “jokkondiral mum e ɓesngu to Attaar” caggal ɗuum e nder jaayɗe goɗɗe. Kono tan haalaluuji ardiiɓe hare jojjanɗe aadee, ko wayi no Mammadu Saar mo Fonadh, walla awokaaji, ko wayi no Faatimata MBay, maa waranaaɓe ɓee e koye mum en, walla huunde de depiteeji,

Tuubaako Farayse gooto, ganndo mawɗo no feewi ko faati e Islaam e Arab, biyeteeɗo Mathieu Gidère, jeertinii wonde wolde Mali, sarii, saakii ownooɓe wonnooɓe Mali ɓee e nder leyɗe catiiɗe ɗum ɗee. « Maa ɗum jibin ngonka kesa e nder Afrik. Ko suudu korndolli denndaangal tarafikaaji : dorog, njogitaaje, kuutoragol diine. Mali wonnoo suudu. Hankadi, Muritaninaaɓe ɓee nana koota Muritani, Caadnaaɓe to Caad.