Le paradoxe demeure, inexplicable, incompréhensible.

A chaque fois qu’on parle de FOOYRE ƁAMTAARE, on se pose curieusement la question de savoir quel est cet organe? Pourtant ce mensuel existe depuis plusieurs années et fête son centième numéro. Quel chemin parcouru, que de nombreux obstacles et barrières franchis pour devenir un journal incontournable dans le paysage médiatique du pays.

Teemedere !

Fooyre Ɓamtaare tonngoode teemedere ! Alla yettaama en mbaawii feeñninde ndeeɗoo tonngoode, e nduu lewru sulyee 2012, duuɓi capanɗe tati caggal ko jaaynde ndee sosaa, kono caggal duuɓi 15 nguurndam.

Fooyre sosaa, yaltini tonngoode mum adannde, ko e lewru noowammbar 1980. Oon sahaa, yaltinde ɗerewol binndangol wonaano huunde newiinde. E oon sahaa jaayɗe keeriiɗe ngoodaani e leydi hee, ko jaaynde laamu tan woodnoo.  Fedde Ɓamtaare ina joginoo masiŋaaji tappirɗi. Caggal nde binndanɗe keɓaa, ɗe tappee e ɗereeji biyeteeɗi « stencils ». Ko ɗiin pawetee e masiŋ biyeteeɗo roneyoo, hebbitinee.

Wonnoo ɗoo ko laamɗo.

O laamii laamu moƴƴu, leydi ndii fof ina yiɗi mo. Laamu ngoɗngu yani e laamu makko. O waraa, ɓiyiiko dahaa. Oon sahaa ɓiɗɗo oo ina yaara e duuɓi sappo. Ngel nawaa leydi ngoɗndi, angel yeeyee. Joom jawdi yii ngel soodi ngel, waɗi ngel gaynaako pucci, yiɗi ngel, horsini ngel. Oon naamnii ngel holno ngel wi'etee. Ngel wiyi : « Mbi'eteemi ko "Aduna-Alaa-To-Darii". »

« Kirikou et la sorcière » ko filma mo Tuubaako biyeteeɗo Michel OCELOT waɗnoo, tawi ko e ɗemngal Farayse yimɓe ɓee kaalata. Oon filma noon ko dowluɗo, ko filma keptinaaɗo, mo nganndu-ɗaa dañiino manoore mawnde e festiwaal mo Annecy 1999. Haala Filma oo noon waylaama waɗtaama e Pulaar. Ko ɓiɗɗo leydi Muritani biyeeɗo Aamadu Muusaa NGAYDE, waɗti ɗum e ɗemngal Pulaar. 

Ko e maayirɗe hitaande 1980 « Fooyre Ɓamtaare » fuɗɗii winndeede caggal batu mooɓondiral ngadanu FƁPM. Ko ngaal ɗoon mooɓondiral jibini waylo waylo keewɗo e nder fedde hee, ɓeydi luggiɗingol karallaagal jaŋde nde, jaaƴcingol mayre e cosgol fannuuji kesi, ina jeyaa heen jaaynde winndeteende hono Fooyre Ɓamtaare.
Jibineede
Yiilirde jibinanoonde e batu mooɓondiral ngadanu e gardagol Mammadu Siley Bah, ko kanyum halfini e oon sahaa Goomu Jeeyngal e Jokkondiral e gardagol Maamuudu Haaruuna Joop nde loowata e tuugnorgal golle mum cosgol jaaynde winndaande 

Ñalnde 31 lewru suwee 2012, wulaango yettiima en caggal juulal subaka wonde Faatimata Mammadel Soh ɓurɗo lollirde Mettu Soh ruttiima e joomum caggal rafi juutɗo. Banndiiko en e musiɗɓe makko fof cuniima kono kadi FƁPM suniima sabu darnde Mettu e nder fedde nde humpaani hay gooto so tawii ko ɗoo e Nuwaasoot to peŋgal Sammba Baydi ndeen walla e nder catal Fum el Geleyta, darnde makko ko wootere : ko ƴellitde pinal fulɓe e fannuuji kala.

E binndanɗe men ɗiɗi men ɓennuɗe ɗee, ina njiyii wonde ɗemngal e politik ina njokkondiri no feewi. No geɗe keddiiɗe ɗee nii, laamu (mbaawka politik) jeyaa ko e geɗe ɓurɗe teeŋtude nder nguurndam ɗemngal.

So neɗɗo nimsaniino jamma Jalluɗi Jam e leegal Jamaa Annoore (Misiidin Nuur), ñalnde alkamisa 10 lewru duujal (mee) 2012 ndee, jamma aljumaa jofnde aset oo yoɓii ñamaande haa ɓernde ɓuuɓi  ɗo Galle Sukaaɓe keso ɗoo. Jalluɗi Jam yuɓɓinirnoo ɗii ɗoon jammaaji ɗiɗi ko ngam weltoraade jaltugol lefol mum kesol : Wumɓe Binndol. 
Jamma gadano oo ko aadi hakkunde fedde ndee e sukaaɓe leegal Jamaa Annoore. Jamma ɗiɗaɓo oo ko ngam ɓe ndañaano hawritoyde e wolde mayre to Arafaat fof ena ngara ɗoon ɗo Galle Sukaaɓe Keso ɗoo, nana, njiya, mbaasa naworde heewndu laakara.

Fooyre Ɓamtaare tonngoode teemedere (100) ! Alla yettaama en mbaawii feeñninde ndeeɗoo tonngoode, e nduu lewru sulyee 2012, duuɓi capanɗe tati caggal ko jaaynde ndee sosaa, kono caggal duuɓi 15 nguurndam. So Alla jaɓii, ɗoo e maayirɗe lewru nduu ma en ngartu heen ngam hollitde daartol jaaynde ndee. Kono, gila e jooni, min kollitaon caɗeele mayre hannde :
… Caɗeele e kappanɗe : Yo Alla rokku taweede tonngoode 10 000 Fooyre Ɓamtaare... Kono, ngam ɗuum, alaa e sago ñawnden caɗeele tati teeŋtuɗe dookɗe en hannde ɗee: Ŋakkeende ngalu, ŋakkeende karalleeɓe, e gollotooɓe woni juuɗe (gila e winndooɓe haa e sarooɓe ekn).

Ko ñalnde 20 suwee 2012, Google.org habri ɗuum. Google.org woni yiylorde internet fedde Google ndee. Ngam danndude ɗeen ɗemɗe kulanaaɗe maayde ko ɓooyaani, google lelnii eɓɓaande «Ɗemɗe paayaaɗe» (Langues en danger). Ko lowre internet nde alaa ko woni darnde mum so wonaa ɗuum : «hisnude, ƴeewde e wostondirde seedeeji ɗemɗe paayaaɗe e waɗde wiɗtooji jowitiiɗi e ɗeen ɗemɗe.»

Lowre ndee ɓurata toppitaade ko wallitde danndude ɗemɗe ɓooyɗe ɗe haalooɓe ɗum en ɓuraani ujunnaaje neɗɗo.

Kawgel jaltugol tolno gadano faade tolno ɗiɗmo to Catal FƁPM Likseyba.

E sahaa mo kala daraniiɓe ɓamtaare ɗemɗe, haa teeŋti noon e daraniiɓe ɗemngal Pulaar njogii faayre e kulol e ngoƴa, sabu saakteede e kabaruuji ɗoo e duuɓi teemedere Pulaar ina waawi jeyee e ɗemɗe jogorɗe moɗeede, maaya majja melew, so goonga, 

Goomu Pulaagu habrii wonde yamre Firefox ɓenndunde yaltii gila 5 lewru suwee 2012.

Firefox noon, ko feerorde (navigateur), woni kuutorgal gaddanoowal en waawde feeraade e internet. Peerorɗe ɓurɗe waawde huutoreede e ooɗoo sahaa ko Internet Explorer (Microsoft), Firefox (Mozilla), Chrome (Google), Safari (Apple), Opera (Opera Software) wonande ko mbiyaten ordinateeruuji koo.

Ene jaggaa e dow leydi ndi nguur-ɗen ndii, ko neɗɗo tan waɗi Hakkille, ko kañum tan woni kaggilɗo, Ko heddi ko fof, wuur tan kono hakkille alaa.
Ɗum kam ko goonga, walla ko wañƴeede neɗɗo woni ɗoon?
Ko goonga, neɗɗo feewnii laaɗe diwooje, masiŋaaji e kaɓirɗe keewɗe baawɗe wallude mo e nguurndam makko. 

Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e musiɗɗo men Jibriil Muusaa Joop, aasiñoor to jaagorde njeeygu e mbaylaandi, tergal Yiilirde Ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, ngam heɓde miijo mum e duppugol defte ngol.

Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Biraam wul Daah wul Abeydi duppii defte tuugniiɗe e laawol imaam Maalik, hol ko boni heen ?

Jibriil Muusaa Joop (JMJ) : Eɗen nganndi heen geɗe ɗiɗi haa tati. 

Caggal nde Biraam wul Daa wul Abeydi duppi huunde e defte annduɓe laawol Maalik, ganndo goɗɗo, Muritaninaajo, biyeteeɗo Seek Ahmed El Haadi, haalii, haala ka woɗɗondindiraani e ko El Kuntii haalnoo koo. E wiyde makko, defte ɗe Biraam duppi ɗee ko defte baɗananooɗe e yontaaji booyɗi, nattuɗe huutoreede, hay ɗo e nokkuuji ɗo mbinndanoo ɗoo. Yanti heen, annduɓe heewɓe ina njedditii ɗe, ina e ɓeen Seek Siidi el Muttaar El Kunti e Almaami Buddahaa el Buseyri. Buddahaa ina heewnoo wiyde « kala jondiniiɗo e geɗe nanondiraaɗe, yaawataa woorde laawol Maalik »

Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe jibinaa ko heedde hitaande 1926, tuugnaade e yeewtere sakkitere nde mbaɗduno-ɗen e makko. Ɗuum wonnoo ko e hitaande 1996. Caggal naamndal ngal mbeddino-ɗen mo, o wiyi en wonde o yahratnoo e oon sahaa ko e duuɓi 70. Ko ɗuum addani en rokkude hitaande 1926 ndee.

Ganndo gooto, lolluɗo, ko faati e diine, biyeteeɗo Muhammed el Muttaar Esingiti, caggal nde haala heewi, rokkii miijo mum e ko Biraam waɗi koo.

E wiyde makko, « duko ngoo mawnii no feewi caggal nde Biraam duppi defte laawol Maalik ngam yiɗde haala. Kono baɗtugol haala kaa pooɗondiral politik haɗii yimɓe heewɓe miijtaade e ko o waɗi koo, sibu ko golle coomɗe tanaa wonande diine men oo e ngootaagu renndo men. »

Won biɗtoowo gooto wiyi : “Ina waawi, ɗoo e duuɓi teemedere, Pulaar majja menndeŋ”.  Hol miijo men e ɗuum ?  Ko rewi heen koo, alaa e sago ndutto-ɗen e won ɗeen geɗe cifotooɗe nguurndam ɗemɗe e maayde mum en, hade men haalde ngonka Pulaar hannde. Ɗum noon eɗen njokka. Caggal nde njumpu-ɗen e geɗe leefnooje ɗemngal (Fooyre Ɓamtaare 97),

Ko ñalnde 27 abriil biyeteeɗo Biraam wul Daa wul Abeyd duppunoo huunde e defte tuugorɗe laawol Maalik, ngol yoga e juulɓe Muritani e leyɗe hirnaange Afrik e Magreb tuugii ngol. Daliilu ngool duppugol defte, e wiyde makko, ko ɗeen defte ina cemmbini njiyaagu. O wiyi, e nder yeewtere nde yuɓɓini caggal ɗuum wonde « defte Kaliil e Ibnu Aseer, e Risaala e Lakdari e goɗɗe, ko defte dagnuɗe njiyaagu. »

Goomuuji keɓtuɗi rewo leydi Mali ɗii kala ko jogitiiɗi haa teddi, ina njogii otooji 4X4 jooɗɗi, e telefoŋaaji ɓurɗi fof moƴƴude, aɗi njogii bakane bakane kaalis ooroo e dolaar. Ɗee geɗe kala ngaddani won heen wiyde « ɓeeɗoo yimɓe mbeeɓaani faddaade ». Eɗen njenanaa kam wonaa konu Mali nguu, konu ‘ɓoortungu tuuba mum’, waawi faddaade ɓe. Wonaa Aamadu Hayaa Sanogoo en,