Nguurndam Aamadu Koli Sal

0
831

 

Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe jibinaa ko heedde hitaande 1926, tuugnaade e yeewtere sakkitere nde mbaɗduno-ɗen e makko. Ɗuum wonnoo ko e hitaande 1996. Caggal naamndal ngal mbeddino-ɗen mo, o wiyi en wonde o yahratnoo e oon sahaa ko e duuɓi 70. Ko ɗuum addani en rokkude hitaande 1926 ndee.

Ngam siftorde ñalngu o sankinoo, eɗen nduttoo e nguurndam makko. O sankinoo ko ñalnde ko 9 mee 1997, to Tokomaaji.

Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe Taan Boolo Sago Aali Maamuudu walla mi wiya mo Aamadu Astel Ɓooy Siree Aali Dewo Lamiin jibinaa ko e wuro ɗo wiyetee Tiggere Siree maa mbiyen ngo Tiggere Subalɓe e nder falnde Maatam Senegaal. Ko ɗum addani en wiyde mo, kanko Aamadu Koli : “ Gorko Tiggere Njaŋ beeli, Nankasu e njaareende, gorko Baabangol e baabaali, wallere e wali-kaŋŋe”. E teskaade, ena woodi kadi Tiggere Yeenee. Ngoon ko wuro yaalalɓe.

Yumma makko wiyetee ko Astel Ɓooy Siree Aali Dewa Lamiin walla Aystel Demmba Takko maa haa hannde Astel Demmba Aali. Ɗuum nawtii mo to Mbaakna e juuruure, wuro Saada Aali, Raasin Aali, Bolol Aali e Ifraa Aali. Wuro Sawa Sammba e Mammadu Sammba e Bonko Sammba.

Baaba makko wiyaa ko Koli Mammadu Jaaltaaɓe Taan Boolo Sago Aali Maamuudu. Ko o bajjo gorko jinnaaɓe makko, kanko Aamadu Koli. O jogii wanndiraaɓe rewɓe, ɓe o jiidi yumma e baaba, ko nayo : Jeynaba Koli, Hawaa Koli, Boongo Koli e Raki Koli (ɓeen, alaa e mumen guurɗo hannde). Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe nehii ko e wuro Maatam e kaggu-laaɗe e galle biyeteeɗo Muusaa Gaysiri. Nehi mo ko mawniiko debbo mo baabiraaɓe maɓɓe njiidi yumma e baaba, ena wiyee Boongo Loru. Resi oon ko mo mbiy-ɗen Muusaa Gaysiri oo.

Loru oo e Koli Mammadu Jaaltaaɓe njiidi yumma e baaba : Loru Mammadu Jaaltaaɓe e Koli Mammadu Jaaltaaɓe. Loru jibini Boongo Loru (bajjo). Koli jibini Aamadu Koli, Jeynaba Koli, Hawaa Koli, Boongo Koli e Raki Koli.

Naalankaagal Aamadu Koli

Ko e Maatam, Aamadu Koli fuɗɗii jaribeede e naalankaagal e winndaade e duɗal mum gadanal. O adii rewde e ngaddiin mum ko biyeteeɗo Siidi Sariif Haydara. Oon ko sariif cilonnaajo, jiimoowo leele. O wiyi :

ko kanko woni Siidi Mammadu Siidi Sariif, kodda haydaranaaɓe, mawɗo tuba mo wonaa cooloo, cukkuɗo hoore mo haangaaka. Ko kanko woni gorko Cilon Ndaga weendu koyle oole e Nammaade, ñalloowo e quraana, waalta e leele”.

Siidi, so ariino e Maatam, jippotonoo ko e galle keyniiko, ɗo o nehii ɗoo, kanko Aamadu Koli, galle Muusaa Gaysiri. Siidi Sariif ko gorko jooɗɗo, jontaaɗo mo yahataa gooto, jooɗotaako kadi gooto. Ko o jimoowo leele dowrowo. Kala ɗo o jooɗii ko koɗli pirlotoo mo. O wona e yimde, daande wuurnde, omo yima e arab, omo firta e Pulaar. Ko kanko Siidi naatni leele tuggude e Yirlaaɓe haa e Damga.

Aamadu Koli yooɗaa oo ɗoo gorko no feewi haa waɗti ñeemtinde mo. O ndaari leggel makko, o waɗi heen gaarawol, omo fiya, omo yima, omo yahdina heen. Mawniraaɗo debbo oo noon, hono Boongo Loru ɓuraani yiɗde ko o waɗata koo, kanko Aamadu Koli, waɗti haɓde e makko mbele omo woppa. Kanko ne, o waɗti suuɗde mawniraaɗo oo ko o waɗata koo.

Nde wonnoo fodoore Alla haytataa, haaytataa kadi falotaako, nde yahi haa juuti, o tiri moolo makko. O woni e kaan ngonka haa o yiytondiri e Saydu Maari. Saydu Maari ko Cubballo, yettetee ko Joop, jeyaa ko e saraaji Mbummba Subalo, ɗo wiyetee Sawa Ñikee, ganɗe e Golaa. Saydu, nde ƴetti naalankaagal e Mbummba, tiindii ko funnaange. O artii laabi ɗiɗi haa e Maatam, o ruttii kadi, o fayti funnaange. Tataɓol ngol, o nawori Aamadu Koli. E oon sahaa noon tawi ko Aamadu Koli waɗti fiyde moolo hay so regaaki.

Aamadu Koli tawi Saydu Maari ena wondi ko e biyeteeɗo Abdul Baydi Gaajo, ena jeyaa Njafaan Sooro Kum. Oon ko ɓiy Baydi Kudi. Abdul Baydi ne janngata ko naalankaagal. Ɓe mbaɗi hitaande huurnde e Mbummba, ɓe ngawaani, ɓe ndemaani, ɓe ngaynaani. Alaa ko ɓe ndeeni so wonaa moolooji maɓɓe e daaɗe maɓɓe. Sahaa fof, ɓe njirloyoo e diiwaan hee kadi ɓe ngarta. Caggal ɗum, ɓe nanngi lappol kamɓe, tato fof, haa ɓe ngari e Rooso Senegaal. E oon sahaa, e wiyde makko, kanko Aamadu Koli, woni e Rooso ko kuɓeyel gootel. Ko e Rooso, ɓe pelliti yilloyaade Ndar Sammba. E kebungal, Aamadu Koli luurondiri e ceerno mum Saydu Maari, ɓe taƴondiri. Saydu e Abdul Baydi njoli e laana salaŋ, njahi, ngoppi mo ɗoon. Aamadu ne, caggal mum, ɓernde mum waajtii ɗum, ñaagii laana, joli, abbii ɓe. Omo reerɗi e naalankaagal, o yiɗaani tawo seertude e ceerno makko. Nde ɓe njettii e Ndar, ɓe njippodaaki ɗo gootel. Saydu e Abdul Baydi njippoyii ko kanndi-mariyee (camp des mariés). Aamadu Koli fayi Teen-jigeen. Alla waɗi, booytaani, Saydu Maari e Abdul Baydi mbaɗdaa ɗoon e Ndar haa laamu heƴi heen, ɓe nanngaa, ɓe cokaa. Ndeen Aamadu Koli nanii ɗum, fokkiti kañum ne fayi to kasoo too. O yettii, o wiyi deenoowo oo, omo yiɗi sokdeede e wonɓe nder ɓee, sabu ko kamɓe ngardi, ko kamɓe ngondi, ko kamɓe njiidi doggol. Oon yiɗi riiwtude mo, kanko Aamadu, o salii. Oon wiyi mo ɗum noon yo o yah haa janngo, o arta. Weeti, Wul Koli feewni saawdu mum, ari, tawti Saydu Maari e Abdul Baydi nder kasoo. Ɓe mbaɗi toon balɗe 20.

Nde ɓe njalti, wiyaa eɓe nawtee maa mbiyen eɓe mbaɗee « refuulee ». E oon sahaa, hawri ko e garal ittanooɓe to Bamako e to Kaay ngam nawteede. Fuutankooɓe ɓee, so mbaɗaama refuulee, nawtetee ko haa Podoor. Umminooɓe e diiwanuuji goɗɗi ɗii ngartirtee ko haa e Ndar. Kamɓe ne (Saydu Maari, Abdul Baydi e Aamadu Koli), ɓe njogori nawteede ko e laana mbiyeteeka Ponti. Nde ɓe njalti e kasoo hee, alkateeɓe ena nawa ɓe, ena payri ɓe to laana too, ɓe toƴƴi daaɗe, ɓe ngoni e yimde, eɓe njahdina, ɓe njaggi e baar :

“ Njillu leelii e palol daande maayo, hajju e aljanna”

Alkateeɓe nawatnooɓe yimɓe, yimɓe nawetenooɓe e arnooɓe ndaarde, fof mbayi no nollaaɓe nii, ndartii, ŋaaɓi kunuɗe, kucciti e maɓɓe hakke e daaɗe ɗee e welde e yahdude. Ko ɗoon woni ɗo Aamadu Koli seerti e ceerno mum Saydu Maari Joop. Nde ɓe ngari haa ɓe njettii laana kaa, no giiƴiri-gaaƴara oo wayi heewde nii, Saydu e Abdul pewji wappitaade, nduttoo, Aamadu Koli, kañum joloyi. Saydu Maari e Abdul Baydi ɓenni Ndakaaru. Ɓe ngoni toon dumunna, caggal ɗum, Saydu Maari yantiroyi Kaay. Ko toon kisa o sankii. O sankii ko e dammbordu kadi ko maayde peral, o lelaaki.

Ndeen Aamadu Koli ummiima Ndar, jolii e laana Ponti haa Podoor, takkitii ko palol daande maayo haa ari e wuro Jaaba e nder diiwaan Hebbiyaaɓe. Caggal ko o seerti e wondiiɓe makko ɓee, ko e Jaaba o yimti seeɗa. Kono naalankaagal makko, kanko tan, ɗo o berii, tuggi ko Ɓoki Jawe. Kanko wiyata:

“ Jawe jeeri, Jaawara Sawa Laamu

Jawe jeeri njiimata e Jawe waalo

Boyinnaaji e ciiwelnaaɓe

Ɓulli Aaso e Biibi, Hooni e Maaganna”

Aamadu Koli arti haa e Tiggere Siree, woni ɗoon kadi dumunna, caggal ɗum, ƴetti lappol e mbaydi naalankaagal, tiindii funnaange. O yirliima e diiwanuuji Senegaal no ndiidorinoo. O lappii e Mali, tuggude e Dibooli haa Bamako. O yiiliima e gure Jommbugu fayde Ñooro. O naatii e yoga e gure gonɗe e daande Fallemme. O daakliima dumunna e nder Gine Bisaawo. Koyngal makko haaɗi bannge funnaange ko e Fuuta Jaloŋ.

Aamadu Koli ɓooyii funnaange haa yumma mum, Aystel Ɓooy faayi, abbii ɗum, artiroyi ɗum. O wondi e yummiraaɗo oo ɗo Tiggere ɗoo haa Geno waɗi haajaande mum, oon sankii. Ko ndeen woni nde o ferani Tokomaaji, gural Seegaa, diiri Yeenee Pullo, heedde hitaande 1966. Oon sahaa tawi omo yahra e duuɓi 40. O jaɓɓaa, o teddinaa, o hoɗnaa. Gila ndeen o yaltani ngo so wonaa nde lajal timmi, fodoore yani, o geddi wuro, o waaloyi baamuule ñalnde aljumaa, 9 lewru duujal hitaande 1997.

Mbaydi e loowdi Njimri Aamadu Koli

Aamadu Koli ko ganndo jaraale tigirigi nde wonnoo ko o jiiliiɗo ngam yiɗde anndude. O yennataa hay gooto, hay bonɗo e makko. O yimataa kadi hay gooto, hay moƴƴuɗo e makko. Kala mo o eerii tawata ko tiitoonde e nder Nokku walla jontaaɗo jamaanu, foti omo anndi ɗum walla o heɓaani anndude ɗum. Njimri makko ƴoogata ɓulno mum ko e nehaande giɗli, ŋari ƴellitiindi, ŋari leydi, tule ceene, kaaƴe, dulɗi (dunuuli), caalli e maaje (hayngo e doongo, lugge e jiriiɗe) ɗo o duuɗaani kolaaɗe jeeri e waalo e pale. Omo jima baaruuji keewɗi kono o ɓuri anndireede ko ɗii ɗoo :

– Palol daande maayo Won wiyeeɓe ndi Debbo Ƴella walla Debbo Lingeeri. Aali Hammadi Aali noon inniri ndi ko Debbo Rewo (innde puccu mum njarlu).

– Leele Sooraawo, Juli, Miijo ɓernde

– Gumbalaa : Omo yima kadi pekaan e denndaangal njimri lollunoondi e nder reedu Fuuta, ndi o hawrunoo.

Golle goɗɗe

Ko goonga, Aamadu Koli anndiraa walla dowliri ko naalankaagal kono wonaa naalankaagal mehal tan o jooɗtorii. Naalankaagal ko huunde haawniinde, kala ko tawi e golle ɗe joom mum waɗatnoo adan, wirnat. Ko naalankaagal ngal tan hankadi yiyetee walla haaletee. Kono Aamadu Koli ko gawoowo malaaɗo waatiinde. Omo seedtanaa kadi marde ganndal keeringal e waawde nooroo. Pille mum ena keewi sabu o waɗdaama golwole laaɓtuɗe ɗo diiwaan Tokomaaji ɗoo e tawtoreede Maddel Sal. Moolo makko oo, ena jogii, kañum ne, nafoore woɗnde ko wonaa tan hoɗireede so omo yima. Ko o tiimruɗo saatu nde faayre hoɗii mo.

Ɓesngu

Ɗo Aamadu Koli Sankii ɗoo ena woppi hesniiɓe tato e ɓesngu mumen : Kadiija Hammadi Jaw, oon dawi ko Kungel, Maajuuba Cub, oon ko maatamnaajo (leegal Cubbunaaɓe), Hapsatu Usmaan Joop lollirɗo Doombel Joop, oon jeyaa ko Tiggere Siree.

Kadiija Hammadi Jaw jibini : Jeynaba Aamadu Koli, Kummba Aamadu Koli, Muusaa Aamadu Koli, Ɗaahiiru Aamadu Koli, e Siley Aamadu Koli.

Maajuuba Cub jibini : Aadama Aamadu Koli, Ifraa Aamadu Koli, Jakariyaa Aamadu Koli, e Umaar Aamadu Koli.

Doombel Joop : Abdullaay Aamadu Koli, Hapsatu Aamadu Koli, Ummu Aamadu Koli, Abuu Aamadu Koli, Kajjaa Aamadu Koli, e Usmaan Aamadu Koli.

Tesko-ɗen ena woodi goɗɗo, mo ɓe njiidi baaba ena wiyee Ami Jaw Sal. Oon yumma mum ko Siiwinaajo.

Tonngol

Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe walla Aamadu Aystel Ɓooy Siree wuuri ko duuɓi 71. E nder ngal daawal, ngal Geno rokkunoo mo, o waɗii heen naalankaagal ceningal, ɓamtungal Leñol. O reeni ngal no feewi, o reentii ngal. Ko ɗuum waɗi, o dañi heen teddungal e martabaaji keewɗi, ɗi limdotaako. O wuuri heen, o wuurni heen. Naalanke fof, mo o yontidanoo ko ɓe sehilaaɓe. Kala heen mo o hawritnoo e nokku, o ittanii ɗum geɗal. Omo waawi wasoraade wonde o dañii ko naalankooɓe heewɓe ndañaani e nder nguurndam mumen, so maaydude e daande makko. Rokki mo oon fartaŋŋe ko woɗaade won e geɗe. Haa o maayi, o ñaamataa maafe, o memataa nebam sirme. O wiyi ɗeen ko e geɗe loornooje daande njeyaa.

Eɗen njetta jinnaaɗo men Maajuuba Cub, mawni men Kummba Aamadu Koli, sehil men Ɗaahiiru Aamadu Koli e miñiraagel men Ifraa Aamadu Koli sabu wallude en laaɓtinde won e inɗe. Eɗen mbiya ɓe njaaraama. Eɗen kesɗitina duwaaw feewde e ɓesngu makko e kuuɓal, Tiggere Siree, ɗo o ari e aduna, o daasi mbootu makko e Tokomaaji ɗo o wuuri haa o ruttii e joomiiko ɗoo. Eɗen nduwanoo denndaangal mo moolo walla daande Aamadu Koli Sal weltinta e dow laral leydi ndii haa teeŋti e Aamadu Yaayaa Leli Jallo mo Jowre Sahre, wuro, ngo wajjuɓe ndeeni. Yo Geno waɗ mo ɗo waɗnoo maayɓe malaaɓe.

Aamadu Koli

Mi yeewaama, mi hulii

Ngaanumma heɓindiima mi

Miijo am boyii, majjii hakkunde lewru e leydi

Hakkunde ngoo leeso ngo lelii-mi

E ndee hoodere nde ndaarat-mi

Ar yeewtu am Aamadu Koli

Ar yeewtu am Aamadu Mammadu Jaaltaaɓe

Ar yeewtu am Daɓɓel Boolo Tabaara

Ar yeewtu am gorko Tiggere Njaŋ Beeli

Nankasu e njaareende

Ar yeewtu am gorko Baabangol e baabaali

Baabangol e baabaali, wallere e wali kaŋŋe

Ar yeewtu am, oto firtu aadi

Ñalaaɗe hakkunde keewii, ɓurii baade

Ñalaaɗe ɗo hunuko tonngaa

Heddii barmanɗe ena njaŋtoo

Ena njaŋtoo e nder yeewnde toownde

Ar safru am saatu nde ndonku-mi,

Njebbilii-mi, ñawu ɓernde haɗi mi ɗoyngol

Ar ɗoftu am saatu nde jahdigel addi mi

Haa hakkunde yolnde, huli, ruttii

Ar yeewtu am

Giɗel fittaandu am, jahdigel ɓernde am

Ar yeewtu am

Hannde, ko mi kasnaaɗo mo maayaani

Ko mi teŋre foofoore, fooftorde tooke.

Tunngan am moolo Daɓɓel Boolo

Mi miijoo hanki mo mi hawraani

E hannde mo ɗawaa mi

Dartin moolo, oolo Daɓɓel Boolo

Nanngan am leele

Leele gorko Ndaga, weendu koyle e nammaade

Mutan am e dummbuli sooraawo

Aawono mi giɗli gorko Tiggere

Haalan am ko woni yiɗde.

Yiman am jeeri e cinkal mum

Kebbe e ciluɗe, jaaɓe e nammaade

Ɗo ɗooje e kelle e eere ndeeni badde

Tello e waalo, askinan am cuɗaari mum

Coofi e baari, ceene e ciibe

Ɗo gawde e koyle, casɗe e barkeeje njiimti e balle

Nanngan am Juli, Aamadu Koli

Nanngan am Juli Sammba-maayel-jeeri

Saatu nde jeewi, leydi ɓuuɓi, koode ñaari

Nanngan am Juli

Saatu nde ɗaccuki ɗaccitii, baawngal nulanaa

Nanngan am Juli

Saatu nde njeewnu-mi ngenndi baabooy am

Jolan am e Fuuta, Aamadu Koli

Seerndan am diiwanuuji mum

Kono mi ɗomɗaama Debbo Ƴella

Haalan am tedduɓe Leñol am

Waɗdaaɓe golle, mari balle

Tampanɓe teddungal Leñol

Mi haalan-maa njodom-fooli-tuuba

Mi yeewnii Jeeri Koli e ndoondaagu

Yettono mi laqiya, mi laƴii

Kine am cukkii, mi yiɗii foofde, mi ronkii

Lottu daande Gumbalaa

Mbele ƴiiƴam nguru am ena feɗɗa

Walla eerono mi Boolumbel wulla, sera

E Sammba Mayram Jallo Jeeri

Gorko Lugal e gulaali, gorko Carngal e ŋaakaali.

Yo meman am bawɗi jaambareeɓe

Jaambareeɓe, hatanteeɓe leñol

Wiyɓe nguurndam ɗam alaa nafoore

Hay maayde leloo, ɓuri

Ndarii, mbinndiri ƴiiƴam mumen ɗemngal leñol

Ngitti pittaali mumen, ngostii ndimaagu leñol.

Ar yaaw e am Aamadu Koli

Ar yaaw e am

Ñawɗo yiɗi ko safreede

Kulɗo yiɗi ko ɗofteede

Jeewaaɗo yiɗi ko yeewteede.

Gelongal Fuuta lollirɗo

Njaay Saydu Aamadu