Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop

    0
    262
    CIMG0187.jpg

    Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

    Banndiraaɓe hay so ciimtol ngol mbinndatno-ɗen e njillu men e  Duunde Orop ɗeɓii leeltude ne, ngol joofii hannde oo e ballal Geno. Fulɓe ena mbiya wonde moƴƴere leeltunde ɓuri moƴƴere haaytunde. 

    Ndaw goonga! Eɗen njaafnoo, ko adii fof, janngiyankooɓe Fooyre Ɓamtaare sabu maɓɓe fadnaade ngol ko juuti e ɗaminanoode ɓe wonde maa ngol saakte e tonngooɗe rewnoonɗe e gartal men ɗe. Ciimtol ngol waɗi ko kelle 26 ko jiidaa e nate. Kono ɗum fof e wayde noon maa en njaltinir ngol seeɗa-seeɗa haa nde ngol gasoyi fof, so Geno jaɓii. Ko nii ngol lelorinoo :

    « So en mbiyaama yo en ciimtan banndiraaɓe njillu men e Duunde Orop, tuggude e kebungal, ɗanngal, kewu mbaɗnoongu toon, e ko ndañno-ɗen gollaade toon haa yettii ñalawma mo mbayni-ɗen, ngartu-ɗen e leydi Muritani, alaa e sago ciloyo-ɗen gila nde kabaaru oo naati e nofru men ndee.

    Nanalla Koolol Itali

    E maayirɗe lewru seeɗto hitaande 2015, Alhajji Demmba Wan ganndiraaɗo Demmba Jeewo, jeyaaɗo to Jowol Sahre, sorɓini en wonde Fedde Fulɓe Itali ena fiɓi yuɓɓinde ñalawma koolol Pinal. Ende ɗaminii bismaade en e ñalawma oo, so Geno newnii. Ñalawma oo waɗta ko ñalnde hoore-biir, 13 lewru korse to wuro wiyeteengo Wicensa (Vicenza).

    Kebungal Ɗanngal fayde Itali

    E darorɗe lewru duujal, o waɗdi en, kanko Alhajji Demmba Wan, e ardorde fedde ndee hono Sileymaani Lih e Goori Jool. Sileymaani Lih woni hooreejo Fedde Fulɓe Itali, Goori Jool, kañum halfinaa ko geɗe pinal. E maayirɗe lewru nduu, ɓe neldi en ɓataake bismaango, ɗerewol kasdi jipporde e ceede ɗaɓɓirɗe wiisaa. E oon sahaa noon tawi ko lajal ngal fuɗɗinooma faaɗtude no feewi saɗne kono Fulɓe mbiyi: “ko woni e junngo Geno saɗtaani, nde tawnoo ko kanko waawi haaju waawi kadi hay joom haaju”.

    Ñalɗi njirii haa ɗi ngarti e ñalnde 10, ñalawma mo potno-ɗen yahde oo, en keɓaani tawo wiisaa. Oon ñalawma hawri ko eɗen njuuroyinoo jaagorɗo Pinal e Fitiram-gollaagu hono Hinndu Mintu Ayniina e jaarorde ɗum e golle tiiɗɗe ɗe waɗani en so jaɓde gaddanaade en muulngo deftere men winndaande e ɗemngal Pulaar, wiyeteende Leƴƴannde  e  Yimiyankaagal Fulɓe Fuuta Tooro. Caggal yeewtere men e makko, yeewtere yowitiinde e deftere ndee, o naamndorii en ɗo njahraten e kebungal men feewde Itali sabu o nanii wonde eɗen njogii toon laawol. Nganndin-ɗen mo wonde yahdu nduu suwaa newaade, nde tawnoo en keɓaani tawo wiisaa. Kanko e hoore makko, o ƴetti jeew-deesto makko beelno, o noddi keedo Ammbasaad Espaañ ko fayti e dokkirgol wiisaaji, o ɗaɓɓiri ɗum nde newnanta en wiisaa sabu ko goonga njahaten ko e dow bismaango Fulɓe kono njahanten ko Muritani e kuuɓal to Ñalawma Pinal Wicensa. Oon naamndii tonngoode paaspoor men, kaalan-ɗen ɗum. Jaagorɗo oo yeeƴtitii e men, moosi, wiyi en e Pulaar: « jooni dey so Alla ena haaji maa wiisaa oo newo. Aɗa waawi yahde, ngonaa e feewnitaade hade maɓɓe noddude ma».

    Ɗumɗoo ko meeɗaari tan wonnoo, ko en jokkooɓe ɗum e tonngooɗe Fooyre Ɓamtaare paaɗe …

    Njaay Saydu Aamadu