En ngardiino e daartol hee, haa ɗo Federba dañi yamɗinde, hay sinno ko seeɗa, njulaagu Faraysenaaɓe e maayo Senegaal, haa ɗo Farayse faami wonde njogoraani deeƴde so tawii keɓaani Tagaant e Adraar. En njiyiino kadi lomtiiɓe Federba ɓee kawri ko Malinaaɓe ngummaniima haɓde e tuubakiri. Ɓe tawi ɓe ngalaa doole kaɓtaade rewo e worgo kala, ƴoƴre maɓɓe rokki ɓe faamde alaa e sago ɓe maslondira e safalɓe haa yeeso. Eɗen njokka winndannde ndee :

Kaddaafi laamɗo lolluɗo oo, laamɗo dikkinooɗo leyɗe Aarabeeɓe kala, dikkii leyɗe hirnaange fof, baɗatnooɗo ina firta laamuuji e nder Afrik, ina urɓa luulndooji e nder leyɗe janane, ina seŋani woɗɓe gafakkeeji … jaambaaro mo hono mum weeɓaani oo, wattini ko dogde ina suuɗoo e rukkuuji e gasɗe …

 Hol ko jari ɗum fof ?

E oon sahaa nde winndere ndee woyatnoo Steve Jobs, hay jaaynde wootere saytoraani maayde ganndo goɗɗo, mo nganndu-ɗaa, so wonaano Alla e mum, ina gasa tawa hannde, ordinateeruuji ngoodataano. Oon neɗɗo, ganndo moolanaaɗo kadi, wiyetee ko Dennis Ritchie. Ko o Ameriknaajo kadi, no Jobs nii, no Einstein nii… O maayii, hay gooto tinaani, hay gooto dillaani. O maayi ko ñalnde 12 oktoobar 2011, tawi omo yahra e duuɓi 70. 

De la façon dont se déroule l’enrôlement des citoyens pour l’obtention des nouvelles pièces d’identité biométriques je m’inquiète. Au tamis des critères érigés pour séparer la souche mauritanienne originale des impuretés ethniques étrangères, très peu d’entre nous pourront passer.

E wiyde annduɓe ɓee, won gabbel dogi 300 006 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere. Ko e jarribo ɓe ceedii ɗuum. So ngoo jarribo laatiima goonga, ɗum wayata ko no waklitere kewi e ganndal nii. Waɗi noon, ko hiisaaji gaddanɗi aadee feewnude bommb atomik, walla yahde lewru, walla werlaade satelitaaji, ɗiin hiisaaji fof tuugii ko e ganndal ganndo moolanaaɗo biyeteeɗo Albert Einstein lelnunoo e hitaande 1903, kiisingal wonde alaa abbere ɓakdi waawi daɗde annoore, ɗum noon alaa abbere ɓakdi waawi dogde ko ɓuri 300 000 kiloomeeteer e leƴƴannde wootere.

Hafeere loranooɓe e kewkewe 1989-1991 (mooliiɓe e foksineeruuji ceekanooɗi) ellee gasaani tawo :
- Kaaytugol artirde Muritaninaaɓe mooliiɓe to Mali ;

• - Dartingol golle gartirgol Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal, sibu ina wiyee wonde fotde 5 000 ɗaɓɓaande gartugol njaɓaaka ;

Steve Jobs ! Mo heɗii rajo, ƴeewi tele walla internet daande ko wootere : Steve Jobs, coso Apple, maayii ! Ndaw ko haani, sibu hannde, ina famɗi mo naforaaki kuutorgal ngal ooɗoo gorko miijii, waɗti goonga : gila e ordinateeruuji ganndiraaɗi Macintosh, haa teeŋti noon e kuutoragol doombru (souris) ngol ordinateeruuji winndere kala mbattini ñemtinde, haa yettii kuutorɗe biyeteeɗe iPhone (Aayfon), iPod (Aaypod), iPad (Aaypad) …

Joɗnde cuuɗi sarɗi heñoraande

Joɗnde heñoraande cuuɗi sarɗi udditii ñalnde alet 25/09/11. E ooɗoo sahaa, so fof yahriino no fotirnoo, tawatnoo ko yimɓe ina keblanoo woote. Kono, laamu ngu dirtinii woote ɗee, hono kesɗitingol depiteeji e meeriiji. Hujja mo ngu rokki, ko wiyde wonde partiiji laamu e luundo ɗaɓɓii ɗuum. 

Sooynaaɓe ko ñawu kulɓiniingu, ɓooyngu no feewi. E ngu raaɓa no feewi, e ngu wara. Ñawu nguu ummotoo ko e buubi walla ɓowɗi. Hol no buubi ngaddirta ngu ? Ñawu nguu ardirta ko hono nii : Maandinoore adannde (Maale gadane) : So tawii neɗɗo gonduɗo e sooynaaɓe yaltoyii e nokku mo hidaaki, mbuubu juuroo e jaalte (goppe) ñawɗo sooynaaɓe oo. So mbuubu nguu diwii, ngu juuroo e goɗɗo celluɗo, ngu totta oon ñawu nguu, wona oon raaɓaama.

Kaɓirɗe Al Hajji Umar Taal keewɗe, njiytaama

Meeɗi waɗde e sahaa gooto, gorko gooto, laamɗo jom laamanteeri njaajndi. Alla rokki mo juutde balɗe e neemaade e laamu makko e yiɗeede, kono Alla rokkaani mbo ɓesngu keewngu, sabu o dañi tan ko ɓiyngel gorel gootel, na wiyee Hammadi ɓiy laamɗo. O dañi ɓiɗɗo ko tawi o naywii no feewi, tawi o ɗamtindiima accude dono e Aduna. Waɗi sahaa gooto, o noddi ɓinngel makko, hono Hamamdi ɓiy laamɗo, omo ɓeta hakkille mum ɗo tolnii, 

E winndannde ɓennunde, en kaaliino ko fayti e Wolde Ɗacce. Eɗen njokka.  

Wolde sompoor Foor Podoor wufti e gardagol kapiteen Federba caggal hare hakkunde makko e fuutankooɓe. Hitaande 1855 Federba (tawi lomtiima Protet e settaambar 1854) ummanii fandinde kalifaandi Waalo hade yande e juuɗe añɓe tuubakooɓe, hono Taraarsa en. Nde o nani fuutankooɓe ndeftiima Al Hajji Umar, miijo makko ɓeydii tiiɗde mo.

Ñalnde 25 feebariyee 1855, Federba fooli konu Waalo Waalo en e safalɓe, o boomi Ndeer, Dakaligu, Nayeere e Temi; o heɓti 2 000 ngaari, gelooɗi 3, 50 mbabba, o dahi 50 neɗɗo, o duppi gure 25. 

Faandaare men  ɗo ko daɗɗude miijooji, ngam wallude Fedde yiɗɓe Usmaan Gannge e golle mum, hono huufde naalanke men oo, Usmaan Gannge. Sifaa renndo Fulɓe, e no naalanke yiyraa heen. E raɓɓiɗinaade eɗen mbaawi wiyde wonde geɗe 4 ene maantini e nder renndooji Afrik fof, haa arti noon e renndo Ful ɓe Muritani :
- Renndo ngo tuugii ko e lawaakaagal, gila hanko haa hannde ;
- Renndo ngo mahii ko e woon kinɗe ;
- Renndo ngo mahii ko e diine lislaam ;
- Kaalis e njulaagu naatii e renndo ngo, gila e dumunna tuubakiri.

Koorka ko salndu nayaɓiiru e calɗi lislaam joy tammbiiɗi diine ɗii. Woni koorko, to ñaawooje lislaam, ko ɗaccude dakamme paytuɗo e reedu (ñaamde) e dakamme paytuɗo e farji (jotindiral debbo e gorko) gila fajiri feeri haa naange muta, tawa ene wondi e anniya hoorde. Alla tooɗo o wiyi: «ñaamee njaree haa laaɓtana on gaarawol danewol e gaarawol ɓalawol, to fajiri to, caggal ɗuum timminon koorka mon haa jamma». Gaarawol ɓalewol ko ɓaleeri jamma, gaarawol danawol ngol ko ndaneeri fajiri.

Banndiraaɓe, haalde ko fayti e Professeur Usmaan Muusaa Jagana wonaa huunde weeɓnde saɗne. Nde tawnoo, o wonaa maayel coorowel demminaare, juuwnowel ceeɗu. O wonaa kadi caanngel ilowel ndunngu, ɓeeɓowel kawle. Usmaan ko geec mawɗo, jaajɗo, luggiɗɗo, mo taarotaako, juuwotaako, lummbotaako. Kala garɗo, wiɗtata e makko tan ko hakke hattan mum, ɗacca ɓure ena keddii, ndillaani.

En ndardoraaki ɗoo hannde e yeeso nguuɗoo jamaanu sabu ɓurde anndude ooɗoo gorko. Alaa ! ena woodi ɗoo e ngalɗoo dental, ɓe o fijdunoo, o mawnidnoo e nder mbeddaaji e dingire leegal Gataaga e nder Kayhayɗi, kay timmbee-jooroo, kay sammee-naayoo.

Damien Glez, ko natoowo, natanoowo jaayɗe. Iwdi makko ko Burkinaa, kono o jeyaa ko Farayse. Ko kanko nati natal njiyaton ɗoo ngal. Natal ngal hollitaa ko junngo maayɗo ina yalti e aññeere, ina waɗa amwoloŋ e kees woote, ɗum woni ina woota. Kono o faccirii winndannde makko. O idii ko hokkude Biraago Joop goonga. Ko Biraago Joop haalnoo koo, ko goonga, wonde :

«Maayɓe ɓee maayaani
Aɓe na nder lekki coññoowi
Aɓe na nder cukkel uumowel».

Hoto paayee, ndii leydi diraani ɓosaani ɗo wonnoo. Ko toon naange waɗtintonoo mutirde. Tawi noon nge idotoo fuɗirde fof ko e leyɗe ɓe cawndondiri ɗee, hono Ostaraali, Nuwel Seanndaa, Siin ekn … woni waktuuji 20 haa 23 ina ɓilii hakkunde ɗii nokkuuji keerondirɗi!!! Haawnaaki ? Ina haawnii kay, so en tuugiima e faamamuya men, hol ɓurɗo ɓallaade walla woɗɗude fuɗnaange. 

Sifaa no binnditagol yimɓe ngam keɓgol kaayitaaji keɓtinirɗi tuugiiɗi e ɓetonguurki (biométrie) waɗirtee nii, ina faayni mi. Ina saɗi e men jogorɗo daɗde e tame sarɗiiji lelnaaɗi ngam seerndude Muritaninaaɓe e lasli e ndoomndoomki leƴƴi tumarankooji.

Halfinaaɓe etaa siwil, e gardagol Juɓɓinoowo Gardiiɗo Kuftodinɗo hono Mrabih ciftinii ɗum yontere ɓennunde ndee e tele, wondude e pellital ŋeerngal : sahaa raddo arani en yontii, tee maa ƴiiƴam siiwoo ! So tawii gooto e jiknaaɓe maa ko arani walla so tawii yeeso maa welaani terɗe goomuuji binndittooɗi ɗii, so tawii a anndaa Bah Siley walla Maggat, e yeru, alaa fof ɗo ndewataa haa mbinndito-ɗaa.

Konngi kaŋŋe keɓaaɗi e Abdullaay Al Hajji Umar Deh, yo yurmeende Alla won e mum, wona e maayɓe juulɓe kala, konngi ɗi o ronti e jinnaaɓe makko. Al Hajji Umar Deh oo ne yo yurmeende Alla won e mum. 

Sifaa hanki pinal hannde, ko fedde nde wonaa laamuyankoore hirjinoore, siftinoore, tintinoore, rewrude e tinndinooje, daraniinde siftinnde leňol e famminnde ngol caɗeele dookɗe renndo, e reentinnde ɗum en, e weytinnde, e yejjitinnde ɗum en mette walla siftinnde ɗum  en nguurndam haŋki. Ko yimɓe fof ndenndi, njeydi Sifaa.