En ngardiino e daartol hee, haa ɗo Federba dañi yamɗinde, hay sinno ko seeɗa, njulaagu Faraysenaaɓe e maayo Senegaal, haa ɗo Farayse faami wonde njogoraani deeƴde so tawii keɓaani Tagaant e Adraar. En njiyiino kadi lomtiiɓe Federba ɓee kawri ko Malinaaɓe ngummaniima haɓde e tuubakiri. Ɓe tawi ɓe ngalaa doole kaɓtaade rewo e worgo kala, ƴoƴre maɓɓe rokki ɓe faamde alaa e sago ɓe maslondira e safalɓe haa yeeso. Eɗen njokka winndannde ndee :
Jiiɓru mawndu na naati e galle mo laamɓe Taraarsa en njaltata oo. Muhammed Faal wari baaba mum cawndiiɗo, Eli Jommbot lomtii. Ahmed Saalem wul Eli Jommbot (ɓurɗo lollirde Boyyaada) wari ɓiy baaba mum biyeteeɗo Emiir Muhammed Faal wul Siidi wul Habiib e hitaande 1886. O reftini heen baaba makko cawndiiɗo, hono Emiir Ahmed Saalem wul Muhammed Habiib e hitaande 1891. Nii woni o heɓii jappeere. Heddii Siidi wul Muhammed Faal e Ahmed wul Muhammed Faal (Ahmed wul Deyd) ina ndaara adaade Alla e balɗe makko. Koloñaal naatani ɗaɓɓude kalifaandi Muritani tigi-rigi. Taariik oo na feccii ɗoo no annama pecce tati nii :
- Ummaade 1901 haa 1905 ko naatgol jamyamol e gardagol Koppolaani mo daande mum soƴƴaa to Tiisiksa ñalnde 12 mee 1905.
- 1905 haa 1910, Faraysenaaɓe mbaari ko petelaaji e gardagol Guroo. Ɓe kawri e caɗeele ɗe hay gooto waawaa jangtaade, haa nde ɓe ndañi naatde Adraar. Haɓdiiɓe maɓɓe saliiɓe kalifaandi calii lelnude petelaaji, potndi heen nguurndam e maayde, ɓaarorii rewo e hirnaange rewo, hono worgo Maruk, nder leydi mbiyeteendi hannde RASD (Saharaa).
- Ummaade 1910 haa 1933 : safalɓe mbaylii kettuki golwole mum en, caltiima dartaade kareeli kuccondiral, ɓe kaɓtortoo ko no ruggooji nii : ɓe mbettat, ɓe ngunndoo, ɓe pella, ɓe ndoga ekn … Ɓurɓe maantinde e ɓeen safalɓe ko Regeybaat en e wulaad Delim en. Ndeen hare joofrata ko e poolgu koloñaal en e wolde Miijik ñalnde 31 saawiyee 1933.
- Politik koloñaal Farayse en mbiy-ɗen adii halfineede yo yuumtin ɗum ko Koppolaani. Koppolaani na janngi Arab, na anndi Lislaam. O idorii ko yillaade diiwanuuji keewɗi, yiɗde anndude aadaaji safalɓe, donaaɗi e woɗaaji mum en. Ko 18 oktoobar 1904 Farayse felliti, e kuule laamu mum, Muritani hankadi ko koloni mum. Koppolaani ardinaa mo ñalnde 26 oktoobar. Jiiɓru ndu cifino-ɗen nduu ina jeyaa e ko wallitnoo mo nde o ummanii yettinde miijooji makko ndee.
Ƴeewen no kinɗe laamotooɗe Tararsa (Hasan en e Suwaaya en) puɗɗorii dartoraade tuubakiri.
- Hasan en : Inɗe ɗiɗi maantinɗe kollitii mbaadi ndi Hasan Tararsa en ndartorinoo : Ahmed wul Deyd e Ahmed Saalem wul Barahiim Saalem.
- Ahmed wul Deyd : o haɓaama heen, o siññondiraama heen. O idorii ko saalaade kalifaandi, o wattindorii turaade, Farayse en mbaɗɗii mo.
- Ahmed Saalem wul Barahiim Saalem : Gila tuubakooɓe ngari, ko o jaasɗo banndiiko en tan. Nde hare ndee tiisi tiisi hakkunde Boyyaada e Siidi, o wujji tabalde laamorde o dogani Sheex Saad Buuh to Nimjaat fiili mo.
- Boyyaada noon, luure ina keewi e taariik mum. Faraysenaaɓe mbiyi o diiraniino ɗum en e hitaande 1905, yiɗde siifondireede. Ɓe mbiyi ko ɗum addani wul Dey warde mo, kanko e miñiiko Amar. Heewɓe mbiyi, alaa ! Boyyaada wonnoo ko e feewnitanaade wolde mawnde. Ɓe mbiyi o haɗtii yimɓe wonɓe e njiimaandi makko naatondirde e koloñaal en, o faari ɓe Nuwaakel. O waɗi nulaaɓe e tirbiiji keewɗi, ko nanndi e Tenghaa en. O wiyi ɗum en yo ndiiwtu jawɗeele mum en ɓaaroroo maayo haaɗngo. Ɓe pawti heen ko wul Deyd bonni dartagol Tararsa en, fecci ɗum en, haɗi ɗum en wonde tamannde wootere.
Seernaaɓe ɓee na peccii e pecce 4 :
Nde Sheek Sidiyya Baaba, taanum Sheek Sidiyya el Kebiir. Nde jibinaa ko hedde 1862 e nder wulaad Biri en. O ɓuri jaɓaneede ko e Tararsa, Barakna e Tagante e bannge e Adraar ɗo o felɓondirtunoo e
- Sheek Maa el Ayniin, ciiñtuɗo Sagiyet el Hamra, kormiraaɗo ganndal mum gila rewo Saharaa goɗɗuɗo haa Maruk. Omo salii haa ɗoon waawi haaɗde kalifaandi koloñaal en ; o seerti no feewi oon bannge e miñiiko
- Sheek Saad Buuh koɗɗo e Tararsa. Ko o jaɓanaa e safalɓe ina haaɗi e juuɗe, kono omo yaajiraa e ɓaleeɓe daande maayo ;
- Sheek Sileymaani, mo teskiraaka ko tiiɗi.
- Waɗi en limtude ɓee fof ko oon dumunna kinɗe ɗee mbaylaaki. Alaa hinnde hesere feeñi, fellitnde, waawnde ardaade ardaade dartagol jibinannde Muritani ngam haɓtaade koloñaal en.
Ƴeewen jooni no golle Koppolaani ciforii, ko dañi, ko o ronki, hol mo o waawni kalifaandi, mo o ronkani ekn…
Hitaande 1903 fuɗɗorii ko nanondiral hakkunde Koppolaani e won e mawɓe Wulaad ben Daamaan en : yoga e maɓɓe ngonti watulaaɓe koloñaal en. Parbagaan ɓee bonɗe yiɗde heɓtude hakkillaaji safalɓe ko e maɓɓe rewrata, ɓe ngoondi ma ɓe mballu tuubakiri fuunta laamoo tawa fellaani .
Ahmeddu, Emiir Barakna, dartini wolde hakkunde mum e Sheex Siidiyya e Wulaad Biri en. Koppolaani ne wiyi heɓii ñagaade yo tuubakiri mool mo. Cehilaagal Koppolaani e Sheek Siidiyya weli no feewi haa « Ceernal Jamfa » winndani koloâal en no annama jaaniis nii, ina manta ɓe, ina jaara ɓe. Wulaad ben Daamaan en, ɓiɗtaaɓe e lorlaaɓe mbeltaaki ko Boyyaada siifondiri e Koppolaani koo. Ɓe pooltii Emiir, ɓe ngeggi.
Ñalnde 8 oktoobar 1903, lietnaa Sikkoli betti ɓe ɗo Tiiginte ɗoo, yani e maɓɓe. Woodi e maɓɓe tedduɓe, ɓe kisal leydi ndii woni ngoƴa mum en dowrowo, ngummanii maslahaa mbele Barakna, e Tararsa e Tagante na mbeldita, ngona senngo wooto, kaɓtoo koloñaal en. Boyyaada e Siidi mbelditi. Koppolaani e watulaaɓe mum ngummanii ɓe, urɓi hakkunde maɓɓe, kanko Siidi e Boyyaada. Wulaad Buu Sbaa en ceeki senngo ngoo, keedani koloñaal en. Boyyaada tellitii worgo, yani e kapiteen Duhalde e soofaaji mum sara Suwet el Maa, o ñaayi jawɗeele Sheek Saad Buu. Ko ndeen Koppolaani yenanaa coktirgal e kannaat Muritani ko Tagante e Adraar.
Ko idii fof yahdu Adraar weeɓataa, sibu wul Ayda (Emiir Adraar) wuuranii ko Maa el Ayniin, ngenndiyanke mo hono mum weeɓaani. Koppolaani yenanaa waawata ummanaade ɓe tan ko maa daña ko ɓaggii : Tararsa ina woɗɗi e hirnaange, waawata ƴaañeede tan ko to bannge fuɗnaange : Barakna, Gorgol, e Tagante. Ko idii fof, Koppolaani yetti Podoor tan, ƴeftiti politik malnooɗo ɗum Daŋana e Suwel el Maa : teertaade mawɓe kinɗe gardiiɗe, uurnaade kunuɗe maɓɓe, annda luure maɓɓe, yeena ɓee, heɓa ɓee, ronkana ɓee, haɓa e maɓɓe, tawa doole dental ngal ina ngustii no feewi.
Bakkar wul Suwoyd Ahmed, Maamaari Tagante, ganndo amwɗo golwole e hare fetel, ummanii jihaadi, kañum e Ahmeddu mo Barakna, ɓiyum Usmaan, Wulaad Ahmed en, Kunta en e Sharaatiit en, Ahmed wul Eli lollirɗo Boyyaada yanti e maɓɓe. Nguu konu hare Aduna fiyi koloñaal baral e kampamaa Eeleega jamma 8 jofi 9 desammbar 1903. Caggal ɗuum nde koloñaal en ngummitii, ɓe mbiydi sokku kadi to to Maal, ruumaano Idawesh Bakkaar en. Ko ɗoon Sherwi heptani ɓe ko ina abboo e 500 ngelooba e 1 000 njawdi.
Nde o ronki foolirde ɓe fetel o abborii urɓude luure hakkunde maɓɓe. Woodi heen ɓe Koppolaani rullini, heen bannge e galle Emiir (nde tawnoo ko galle mo cuuɗi ɗiɗi : suudu ummiindu e afo njaatiraaɓe e suudu ummiindu e sammbaajo njaatiraaɓe maɓɓe), won e mawɓe wulaad Ahmed, wulaad Nogmaash, wulaad Buseyf, wulaad Aali, won e mawɓe Tiisiksa e Idawaali Shingiti, e Awjeft e won e mawɓe wulaad Ngaylam ndullinaa.
Panndo-ɗee tonngoode aroore