Ceerno Sileymaani Baal wirni kono maayaani

0
1068
Ceerno Sileymaan Baal
Ceerno Sileymaan Baal

Ena waɗi e yimɓe, hay so mbirniima e gite ne, mbirnotaako haa cay e ɓerɗe walla e hakkillaaji sabu golle tiiɗɗe e ñaam-golluuje pattamlame ɗe ɓe ɗacciri leƴƴi maɓɓe. Ceerno Sileymaani Baal ko e ɓeen jeyaa.

Ko goonga, o haɓii e jikkuuji keewɗi ngam waylude ngonka fuutaŋkooɓe haa e leƴƴi koɗdaaɗi ko wayi no kalfaandi, kiiɓal e njeeygu jiyaaɓe ɓaleeɓe teeŋti e wiyeteeɓe heen ko juulɓe, kono njiɗ-ɗen naayoraade ɗoo ko to bannge darnde nde o darii e ƴellitgol diine, jamiroore mum e kaɗe mum.

Suleymaani Baal ko ganndo dowrowo, pinɗo, jiiliiɗo, kumpitiiɗo fannuuji keewɗi. O adii janngude ko e galle baaba makko e nder Fuuta hade makko yahde Muritani ngam nootitaade e duɗal Seek Faadel to diiwaan Meel walla Maal. Caggal nde o ɓaari toon shariya e fannuuji goɗɗi, o arti e Fuuta, o tawi yoga e ɓe o janngidatnoo payii to Duɗal Pir Sañekuru, ngabbiima Ceerno Amar Faal ngam jokkoyde jaŋde walla jannginoyde. O felliti abbaade ɓe toon. O woni toon dumunna. O holli ɓe ko o yiyi e nder reedu Fuuta e caɗeele guuraaɗe heen. E oon sahaa hawri ko e laamu deeniyaŋkooɓe, Fuuta Tooro ena haaɗi rok, ena lammi tot, ena natti wonde leydi kisal, ena natti wonde leydi nguureteendi. Ndi wonti ko leydi waaw-koɗaa, ɗo gooto fof yiilotoo mo halfi walla mo halki. Ko ɗuum addunoo fergooji galleeji seernaaɓe keewɗi, bayɗi no galle Abdul Qaadir Kan en e galle Maba Jaxu Bah, peranɗi diiwaan Saalum, walla ɗoofagol duɗe njanngu mawɗe ko wayi no duɗal Ceerno Amar Faal, paytungal to Pir Sañekuru.

Suleymaani Baal sakkiti miijo no kaan ngonka fotata haɓireede ngam sompude mbaylaandi tuugniindi e diine Lislaam. Caggal Pir Sañekuru, Suleymaani Baal yahii haa to Fuuta Jaloŋ. O jokkondiri e ganndo dowrowo ena wiyee Ceerno Moodi Muhammadu. E oon sahaa, tawi nii mbaylaandi diine waɗii toon e gardagol Karamoko Alfaa. O janngi toon ko heewi, o arti.

Caggal ɗanle e jokkondire ɗe o waɗi haa o heɓi heen humpito timmungo, o felliti ruttaade Boode ngam huɓɓitoyde duɗal makko njanngu e sarde miijo makko so ittude Fuuta e majjere. Ndeen miijo ngoo ɓenndii, o holliti ngo sukaaɓe fuutaŋkooɓe janngatnooɓe to Pir Sañekuru. Ɓe kawri e feere, ɓe nanondiri, ɓe noddi batu keñoraangu, kamɓe haaldunooɓe haala kaa. Ɓe njooɗii e galle Alfaa Amar Seydi Yero Buso Bah to wuro Hoore Foonde e nder diiwaan Boosoya. Batu nguu waɗi ko e hitaande 1768 e tawtoreede yimɓe woɗɓe, ɓe miijo ngoo hawrani, gila e jannguɓe haa e ɓe njanngaani.

Suleymaani Baal noon naati ko e Fuuta, woni e waajaade e tinndude e urɓude mbele Fuutaŋkooɓe ena ɓooroo e kalfaandi, ena caltoo kiiɓal laamu Satigeeɓe, ena ngarta e deftere Alla e sunna Mohammadu. Kala ɗo o dañaano yettaade ko nulaaɓe mbaɗaa yo njah toon. Heewɓe nootitii e eeraango ngoo, gila e hilifaaɓe aada haa e seɓɓe koliyaaɓe wonnooɓe jagge satigeeɓe to bannge harbiyaŋkaagal.

Suleymaani Baal ñallinaani wallinaani, ko ngoon eeraango yooɓii, ngoon faɗo ɓoornii haa ñalnde hooti e joom mum e hitaande 1775 to Tummbere Jiinge, wirnaa e ɓarakorde Jeeriyel Tummbere.

Ko adii nde o maayata tawi o ferii laawol mawngol, jaajngol, laaɓtungol, kuutorteengel aduna e laakara. E wasiyaaji ɗi o sakkitii huccitinde e wondiiɓe makko ko so ena cuɓoo gardiiɗo, yo ƴeew :

  • “ deenɗo Quraana, baawɗo sariya, gardortooɗo peewal, ñaawiroowo nuunɗal ;
  • lefol almamaagal wonaa doneteengol hakkunde ɓiɗɗo e baaba mum ;
  • lefol almamaagal wonaa lefol galɗinorteengol (so aɗa naata jawdi maa ɓetete, so a yaltoyii ne kadi ngalu maa ɓetete. So yiyaama joom mum ena alɗa yaltinte, so saliima haɓete) ;
  • suɓngo almaami heertintaake e diiwaan gooto walla hinnde wootere, gila e suɓotooɓe haa e suɓeteeɓe ;
  • ko jaagorɗe ndenndata cuɓoo mo hakkillaaji kawri, kadi jaltinta mo ɓernde natti yiɗde. ”

O waɗiino kadi wasiyaaji goɗɗi laaɓtuɗi hay so tawii ɗi toɗɗaaki ngardiigu :

  • naŋto-ɗee no doole mon potiri e ko njey-ɗon, taro-ɗee ko on njeyaa, nuun-ɗee e ko ndennda-ɗon !
  • e nder wolde, woto mbaree nayeejo, woto mbaree cukalel baasnumel !
  • woto ɓolee rewɓe mon. Ɓolde debbo e warde hoore poti !

Won haaliyaŋke gooto wiyatnoo “ so neɗɗo yontaama ena foti naamnditaade hoore mum naamnde ɗiɗi :

  1. so mi waɗaani jooni hol nde mbaɗoyat-mi ?
  2. miin potɗo waɗde oo so mi waɗaani, hol mbaɗanoowo mi ?

Ko ɗee ɗoo naamnde ɗiɗi pattamlame ngoni ɗe Ceerno Suleymaani Baal yooɓinoo e nder nguurndam mum fof. O wuuri ko duuɓi 55 kono golle makko majjataa, maayataa, maa keddo naftoreede e aduna haa ñalnde leydi taggaa, downgu ɓaaraa. O wallii diine, o faabiima fuutaŋkooɓe.

Gelongal Fuuta lollirɗo

Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.