E winndannde ɓennunde, en kaaliino ko fayti e Wolde Ɗacce. Eɗen njokka.
Wolde sompoor Foor Podoor wufti e gardagol kapiteen Federba caggal hare hakkunde makko e fuutankooɓe. Hitaande 1855 Federba (tawi lomtiima Protet e settaambar 1854) ummanii fandinde kalifaandi Waalo hade yande e juuɗe añɓe tuubakooɓe, hono Taraarsa en. Nde o nani fuutankooɓe ndeftiima Al Hajji Umar, miijo makko ɓeydii tiiɗde mo.
Ñalnde 25 feebariyee 1855, Federba fooli konu Waalo Waalo en e safalɓe, o boomi Ndeer, Dakaligu, Nayeere e Temi; o heɓti 2 000 ngaari, gelooɗi 3, 50 mbabba, o dahi 50 neɗɗo, o duppi gure 25.
Waalo Waalo en e mawɓe mum en fernooɓe, o wiyi ɗum en :
« so oɗon njartodini heddodaade e safalɓe, tee oɗon njaɓi yo Eli aro on, soklaani ko oɗon ngarta cuuɗi mon, ko oɗon ndarna cuuɗi e caale, sabu ko mi jogorɗo duppude ɗi. Mi wiyiino on, mi reftaninoo ma on, Waalo maa seertii e Tararsa, maa heddiima wiiɗnde ». Ko heewi e Waalo Waalo en e mawɓe mum en ngeggi, koɗtoyi Fuuta.
Tawde en njettiima ɗoo, eɗen mbaawi wiyde, Waalo waalo en hay so ndartiima tuubakooɓe no doole mum en potnoo, ndartoraaki no haanirta nii, tawa ko neɗɗo gooto, gaa gaa janfanteeɓe. Ko waɗi ɗum ?
Nde tuubakiri ari ndee, tawi ko laamu Waalo nduumiingu e macungaagu, yimɓe kaɓii ngu, maccuɓe murti njiɗi ɓooraade kalifaandi. Tee Barak en paamaano mbayliigu potnoongu naatneede e Waalo hakkunde yimɓe, lomtoo macungaagu mbele luure ɗee ina ngustoo, Waalo Waalo en ngonta neɗɗo gooto gaa gaa jamfankooɓe, ndartoo bonɓe, hare seernaaɓe Fedde juulɓe ronkii foolde haa naatna nguun mbayliigu.
Kinɗe gardiiɗe waalo ɗee ina ngoɗɗi wonde ngenndiyankooje, yiɗde laamu e ngalu addani Faraysenaaɓe waawde ɓilaade hakkunde maɓɓe, njeena won heen, toŋta ɓee, ŋaafta ɓeegaa, urɓa luure hakkunde maɓɓe. Ɗee geɗe kala kollitii alaa baawɗo yowitaade e ɗee kinɗe mbele na ngardoo here fooloore jiimooɓe, haa leydi men jeya hoore mum baŋ-yoo-baŋ, haa lorla neɗɗo e banndum iwa.
Pellital e coftal e cuusal maccuɓe e baadoolo en salaade tuubakiri e yiɗde huuñcude misibbaaji mum, addani ɗum en waawde ardaade koye mum en, walla dañde hinnde ardiinde ɗum en haa taftoo no poolirta koloñaal en. Waɗi noon ko aduna oo naatanii jamaanu keso, mo mbiy-ɗen empiriyaalisma e sawra porletaariyaa. Emperiyaalisam naatii, addorii mbaydi e tagoodi kesiri, alaa e sago kaɓtagol keso, golwole kese njiytee, ndartoree, golwole ndeen kiiɗɗii, hay so ina poola e kareeli mbaawaa foolde e wolde koloñaal.
Leñam-leñamaagal kinɗe gardiiɗe leƴƴi Waalo, Tararsa, Fuuta e Barakna. Safalɓe njeyaa ko e leƴƴi Afrik ɓurɗi dartaade koloñaal ; kareeli maɓɓe e tuubakooɓe ɓooyii, ɓurii duuɓi teemedde ɗiɗi. Nde Muritani heɓi hoore mum tawi kalifaandi tuubakiri yettaaki won e safalɓe e huunde e diiwanuuji maɓɓe.
Ɗo adan ɗoo, taariik Muritani e mo Senegaal, na njillondiri. Nde tuubakooɓe njiɗi hisbude njulaagu mum en, ciifondiri e Emiirui Tararsa, Aali Shanndora, Aali Kowri (20 sulyee 1785). Oon hunii maa wallit ɓe e njulaagu maɓɓe ɗacce, rokki ɓe ɗo ɓe mahi julorɗe maɓɓe, fodani ɓe wallitde ɓe ekn …
Oo dumunna ummii ko gila e Shammbonoo e Smaltse (Shmaltz) haa yettii Federba. Gardagol Louis Napoléon de Bonaparte (Napoléon III) guwarnama Farayse hawri ko e Protet ina woni guwerneer Senegaal (1850-1854), ɗum addani Faraysenaaɓe jogaade politik tuugnorgal koloñaal kesal.
Napoléon III yamiri Protet :
– Yo ruggooji safalɓe jiimɓe e maayo Senegaal ngoo nattu hanladi
– Yo njiimaandi Farayse e maayo ngo fanndu
– Yo o heerano ɓaleeɓe remooɓe daande maayo musibbaaji safalɓe yanooɓe e mum en ɓee.
Caggal nde o darni Foor Podoor, Federba woni Guwerneer Senegaal laabi ɗiɗi : ummaade 16 desammbar 1854 haa 4 desammbar 1861, e ummaade 14 sulyee 1863 haa 12 sulyee 1865. Nder ɗiiɗoo duuɓi jeenay, yettini palaŋ mo Bouet Willamez waɗnoo e mo Protet fuɗɗinoo siynude. Federba fuɗɗori haɓireede ko ruggooji, omo hona cefe e cogge safalɓe yiɗde eltirde ɓe heege. Ɓe kolliti mo ɓe ngonaa jawdi saka ɓe ngeltee. Ndunngu naati ɓe ƴirɓani rewo ; ceeɗu rewi heen, ɓe tellitii e maayo. Federba nuli e maɓɓe konu mum e nder Kajoor (febariyee 1856), o fuɗɗitii ruggooji makko. Won e mawɓe safalɓe mbiyi ina njiɗi jam, ɓe ciifondiri e Federba kaayit, ganndiraaɗo kaayit 20 mee 1858. Emiir, e daaɗe yonaaɓe mum, Muttaar Siidi e afo mum Siidi Mboyriika wiyi :
– O goongɗinii njiimaandi Farayse e Waalo e ko jokkii e mum : o jaɓii Jolof, Njaambuur e Dimat ko e ndeenka Farayse njeyaa.
– Kanko e wondiiɓe makko e ɓe na e yamiroore Farayse
– Ma o haɗ kala gonɗo e yamiroore makko taccude, tuubakooɓe njimiraani ɗum ;
– Njilaagu ɗacce na waawi waɗeede gaa gaa julorɗe ;
– Kubbal nattii, kono tan omo itta lempoo e njeeygu ɗacce (3%)
Federba siññondiri kaayit bayɗo noon e won e mawɓe Barakna, ñalnde 10 suwee 1858. (Federba jommbii wiyi ina haɗa Suwaaya en (seernaaɓe) tamaade. Ɓeen calii, e gardagol Sheex Sidiya el Kebiir, ndokki doole ko haɓdiiɓe laamu koloñaal, ɓe Muhammed el Habiib ardii).
Ko nii, Federba dañiri yamɗinirde, hay sinno ko seeɗa, njulaagu Faraysenaaɓe e maayo Senegaal (kareeli ɗii ndokkii mo faamde, alaa ko famɗi, tee Faraysenaaɓe njogoraani deeƴde so tawii keɓaani Tagaant e Adraar. Kono lomtiiɓe Federba ɓee kawri ko Malinaaɓe ngummaniima haɓde e tuubakiri. Ɓe tawi ɓe ngalaa doole kaɓtaade rewo e worgo kala, ƴoƴre maɓɓe rokki ɓe faamde alaa e sago ɓe maslondira e safalɓe haa yeeso. Ñalnde 2 abriil 1879 Biriyeer de Lil siifondiri e Aali Jommbot kaayit tuugiiɗo e mo 1858 oo ; kubbal ngal lomtinaa njoɓdi solleeji niila hitaande kala (solleeji ɗii njettiima e 1 200). Barakna en mbaɗti heɓde 2 000 sollewol hitaande kala.
Ina jokki
