Laamlaamu Ganaa

0
636

Laamlaamaandi Ganaa fuɗɗii desstaade ko e teeminannde 9ɓiire caggal nde wonti e njiimaandi almuraabid en, e njiimaandi Soso en e joofirde njiimaandi laamlaamu Mali. Ko Kummbi Saaleh wonnoo laamorgo Ganaa.

Iwdi innde ndee

Ine wiyee ko ganndo koode biyeteeɗo Muhammad al Fasari (teem 7ɓiire) idii teskeede huutoriima helmere Ganaa ndee, ɗo wiyata “Ganaa, leydi kaŋŋe”. Al Bakri, e nder deftere mum Cifagol lelnde leydi winndere anndaande, winndaande e teem 9ɓiire, wiyi wonde “Ganaa ko innde laamɓe nguun ɓesngu ; innde leydi maɓɓe ko Awkar”. Kono tan, e winndannde hee, ko helmere Ganaa ndee tan o huutorii ngam joofaade leydi ndii. Ko noon ne kadi Oropnaaɓe e hirnaangenaaɓe teeŋtiniri konngol “laamlaamu Ganaa” so ina njoofoo tiitoonde laamɗo oo. Ina sikkaa helmere Ganaa ndee ummii ko e sooninkoore “nwana” firoore “jaambaaro/koninke”. E fawaade e aada janngtaaɗo, hoɗɓe e laamaandi hee mbiyatnoo ndi ko Wagadu. Wagadu firti ko “wuro cefe jawdi” walla, e wiyde woɗɓe “leydi Wage en”. Timmoode “du” ko helmere ɗemɗe Manndeeje (Sooninke ko e ndeen fedde ɗemɗe jeyaa) firtoore “wuro” / “leydi” taweteende e inɗe nokkuuji goɗɗi e nder Afrik hirnaange (yeru laamorgo Burkinaa, hono Wagadugu). Helmere “waga” ndee ine waawi firde “sefre jawdi” walla toɗɗoo yettoode “Wage” (galleeji laamotooɗi).

Iwdi laamaandi ndii

Geɗe ɗiɗi ina njangtee e iwdi Laamaandi Wagadu ngontoyoori laamlaamaandi. E fawaade e aada jangtaaɗo Afrik hirnaange, sompi Wagadu ko yimɓe jogitiiɓe, e gardagol biyeteeɗo Dinnga Siisee hedde teeminannde III ko adii iisaa (2 300 hitaande jooni). E fawaade e duttorɗe Yonta hakkundeejo (moyen age) binndaaɗe e Arab, sompi laamu nguu ko sooninkooɓe sanamiyeeɓe wuurnooɓe e lemlemo worgo moraande Saharaa. Caggal ɗuum laamaandi Ganaa yaajti haa wonti laamlaamaandi njiimndi laamuyon ngonnokon e saraaji mum fof. Taariik es Sudaan (Daartol Sudaan) wiyi ko yimɓe ɓaleeɓe, remooɓe, hono sooninkooɓe cosi Ganaa e teem III ko adii Iisaa. E hitaande 734, aaraaɓe-berbeer en puɗɗii naatde Ganaa mo sooninkooɓe ngardinoo. Jiimgol Aaraabeeɓe diiwaan Magreb oo wallitii njulaagu jiyaaɓe hakkunde Ganaa e Sijilmasa (wuro wonnoongo worgo Maruk), ɗum noon jaajtugol mum e ngalu mum.

E maayirɗe teem VIII laamɗo Wagadu hono Kaya Magan Siisee riiwti berbeer en. E fuɗɗoode hee, laamaandi ndii yaajaani sibu ko e Wagadu e Awkar tan, kono duuɓi seeɗa caggal ɗum, ngu wootiɗini sooninkooɓe kala.

Jangtotooɓe aarabeeɓe mbiyi Ganaa ko innde laamɗo, ummiinde e helmere sooninkoore « nwana » (janngirtoonde ŋana walla gana wonande ɓe mbaawaa soninkoore). Nde firata ko “jaambaaro/koninke”. Ine jeyaa e tiitoonde laamɗo oo kadi « Kaya-Maga » (Kaŋŋe Mahan e sooninkoore, woni « laamɗo kaŋŋe »). Mahmuud Kati, e deftere mum wiyeteende Taariik el Fettash, haali ko iwdi helmere ndee. Waɗi noon ko e oon nokku e oon sahaa, yimɓe cuusaa kaaƴe kaŋŋe sibu, e miijo maɓɓe, ko ɗe kiitaaɗe, tee ko laamɗo tan waawi sammitde ɗe. Kono Chales Monteil goongɗinaani kaan haala, sibu, e wiyde makko, « Kaya Magan » (Xañe Maha) firata ko « baañoowo mawɗo ».

Compugol e faayiida laamu Ganaa ina jotondiri no feewi e Kaŋŋe. Yanti heen baɗtugol huutoraade gelooɗi e maayirɗe teem II newnii jokkondire e Afrik rewo. « Leydi kaŋŋe » tolnondiri ko e diiwanuuji kaŋŋe Bammbuk e Bure gonnooɗi e njiimaandi laamɗo Ganaa, ndi laamorgo mum wonnoo to Kummbi Saaleh, worgo Muritani hannde oo.

E maayirɗe teem IXɓiire laamɓe Ganaa njaajtini njiimaandi mum en e diiwaan kaŋŋe Galam e Tekruur, saraaji Jenne e Tummbuktu e haa rewo, to huunde e tirbiiji berbeer Saharaa en.

E teem Xɓiire Berbeer Awdagost en murti caltii laamu tunka (laamɗo) Ganaa, ɓe mbari ɗum. Hedde 990 lomtinooɗo laamɗo Ganaa baranooɗo oo heɓti laamaandi Awdagost.

Ganaa heɓi kaaɗtudi mum ko e teem XIɓiire, tawi ina alɗi no feewi. Seeɗa seeɗa laamuyon catikon kon fof ina ngarta e juuɗe laamɗo gooto, joginooɗo mbaawkaaji ɗii fof, gila e mbaawka diine e koninkaagu haa e mbaawka ñaawoore. Laamorgo laamaandi ndii ko Kummbi Saaleh, ɗo fotde 200 000 fittaandu, hakkunde juulɓe, sooninkooɓe e sanamiyeeɓe nguurdunoo.

Deestagol

Gargol juulɓe e teem XIɓiire (Almoraabid en) e bonnugol bannge e Kummbi Saaleh (1076) ina jeyaa e geɗe ustuɗe doole Laamu Ganaa. Kono ɓuri leefɗinde laamu nguu ko yooro jotondirngo e kuutoragol ɓurtungol keɓe dunli, caabingol caragol sooninkooɓe (Ina jangtee wonde ngoon yooro ina jotondiri e maayde mboddi mbiyeteendi Bida). Nii woni doole Ganaa ngoni e ustoraade seeɗa-seeɗa : laamuuji Jaara en e Sooso en to Mali keɓti koye mum en, haa alaa ko heddii e laamlaamaandi Ganaa so wonaa kettel mum gadanel ngel hono laamu Wagadu.

Sumaawuru Kante gardinooɗo laamu Sooso heɓti Ganaa e hitaande 1203. Hedde 1240 ndi naatti e laamlaamaandi Mali mo Suñnjata Keytaa.

Hol no Ganaa yuɓɓirnoo

Laamu ronirtenoo ko to bannge dewol ; nii woni lomtotoo laamɗo ko baaɗum ɓurɗo duuɓi ngam yenaneede laamɗo oo e donɗo oo njiidi ƴiiƴam. Waɗi noon, hono no Al-Bakri winndiri ɗum nii, e miijo ganaanaaɓe « laamɗo oo ina yenanaa baaɗum ko ɓiyi banndum debbo, kono o waawaa yenaneede ko kanko jibini tigi biyeteeɗo ko ɓiyiiko oo ». Wolof wiyata oon banndiraaɗo debbo ko Linngeer ; afo mum debbo kadi wonta Linngeer laamlaamu.

E fawaade e binndi Al-Bakri, so laamɗo sankiima, o mahantee ko suudu mawndu leɗɗe. Ko ɗuum wonata yanaande makko, ɗo o lelnetee e danki mawki ina wertaa tappiiji, ina fawaa njegenaawuuji. Ko o ñaantornoo fof, kam e njogitaaje makko, e lahe e kore ɗe o huutortonoo fof njoɗɗintee ko sara makko, ina waɗdaa e ñaamdu e yardu. Defooɓe heewɓe e feewnooɓe njaram heewɓe uddidee e makko e suudu leɗɗe nduu. Ndu huuree leece, ndu laaltee ɓakke haa ndu wayta no tulde leydi nii, tawi damal ko gootal.

Njuɓɓudi dewal

Diine laamu nguu ko sanamaagu wonnoo. Yimɓe maggu ndewatnoo ko laadoori ndi ɓe mbiyatnoo Bida.

Ko bida reeni Wagadu e galle laamu Siisee en. Ɓeen ne ina poti hitaande kala yeende Bida mboomri njooɗndi. Ko noon ɓe ngoorunoo haa nde gorko gooto wari Bida tawi ina heboo ñaamde mboomri rokkanoo. E miijo maɓɓe noon, maayde Bida saabii njangu laamu nguu. Daarol ngol ina seerti seeɗa fawaade e nokkuuji e ɗemɗe e leƴƴi.

Tumarankooɓe ummoriiɓe Magreb heewɓe, e huunde e waali wuro en kadi ina ndewnoo ɗoon diine Lislaam. Ɓiy laamɗo Besi biyetenooɗo Kan Mer tuubiino wonti juulɗo. E wiyde Al-Bakri nii, koroowo ngalu laamu nguu suɓetenoo tan ko e juulɓe, ko noon kadi wonande yoga e kilifaaɓe (ministeruuji). Noon kadi o winndiri wonde sanamiyeeɓe ɓee ndiccotono ngona e ullaade leydi e koye mum en so ina calmina laamɗo oo. Juulɓe ɓee noon piyndirtuno juuɗe (poɓɓatno) so ina calmina laamɗo oo (ko ɗuum kadi woni e binndi Ibn Batuta e Ibn Kaldum). Kummbi Saaleh waɗnoo ko leeɗe ɗiɗi : leegal juulɓe (12 jumaa ina e maggal) e leegal sanamiyeeɓe

Laamorgo Kummbi Saaleh

Al Bakri sifiima njuɓɓudi wuro ngoo e tuugnaade e ko ɗanniyankooɓe e julaaɓe kaalani ɗum. Nii woni o winndi : « Ganaa waɗi ko gure ɗiɗi gonɗe e wertallo. Ngo juulɓe ɓee ngoni ngoo ina waɗi sappo e ɗiɗi jumaa ɗo ɓe njuulata aljumaa. (…) Saraaji ɗii ina waɗi boyli ndiyam mbelɗam keewɗi, ɗo ɓe ƴoogata ko ɓe njari e ko ɓe njarniri ndema sewosewo. »  « Wuro ngo laamɗo oo hoɗi ngoo wiyetee ko El Gaba ‘’dunndu’’, ‘’uddo’’ hakkunde majje ko jeegom milles (hedde 10 km), kono ina waɗi koɗorɗe. Kuɓeeje ɗee mahraa ko kaaƴe e leɗɗe ciluɗe. Hoɗorde laamɗo waɗi ko taakaw e cuuɗi turu keewɗi, fof na taarnaa galle nannduɗo e tata ».  « Cuuɗi turo e leɗɗe mawɗe e galleeji lado e leɗɗe guurɗe ina taarii wuro laamɗo ngoo. Ko heen ñenngotooɓe leydi ndii, halfinaaɓe dewal, koɗi. Ko heen ɓe moofti sanameeji maɓɓe e gaññeeje laamɓe maɓɓe. Worɓe ina kalfinaa reende ɗii dunli, hay gooto waawaa naatde toon walla humpitaade ko woni toon. Ko ɗoo kadi kasooji laamɗo oo ngoni. »

Ko tuubaako biyeteeɗo Bonnel de Mezières yiyti nokku biille Kummbi Saaleh oo e hitaande 1914. Wiyeteeɓe Thomassey, Mauny e Lazartigues, mbiɗiima nokku oo e hitaande 1939, caggal ɗuum wiyeteeɓe Serge Robert e Sophie Berthier mbiɗiima mo e hitaande 1960. E hitaande 2001 o winndaama e doggol UNESCO jamminirgol.

Kummbi Saaleh woni ko e nder Muritani to diiwaan Hod Fuɗnaange, hakkunde Temmbedara (80 km) e Busteyla. Fotde 30 000 ina nguurnoo e maggo nde laamu Ganaa woodi ndee, tee ngo jeyanoo ko e gure ɓurɗe mawnude e winndere ndee e oon sahaa.  Doggol UNESCO jamminirgol woni doggol ngaluuji ɗi dowlaaji jeyaaɗi e fedde hee nganniyii ɗaɓɓude yo mbaɗte e ngaluuji winndere. Muritani ina winndi heen nokkuuji tati : Ladde Azougui (14/06/2001) ; Wiiɗnde Kummbi Saaleh (14/06/2001) e Wiiɗnde Tegdaoust (14/06/2001).

Konu

E fawaade e binndi Al-Bakri, konu Ganaa ina waɗnoo fotde 200 000 kooninke, tawi ko ɓuri heen 40 000 ko laañe njogitinoo. E ngu waɗnoo reenooɓe laamɗo e koninkooɓe heewɓe ummoriiɓe e laamuuji jiimaaɗi. E ngu waɗnoo waɗɗiiɓe pucci (puccon pamaron no feewi) e berbeer eb waɗɗiiɓe gelooɗi.

Ñaawirɗe

E wiyde Al-Bakri ñaawirde laamu ndee wonnoo ko e leegal sanamiyeeɓe ngal, ngal laamɗo oo hoɗatnoo ngal. Kasooji ɗii ngonnoo ko e nder dunli catiiɗi leegal ngal. O wiyi, “kala nde neɗɗo sokaa toon, a wontaa nan haala mum na haalee”. Haa hannde e wiyde Al-Bakri “Sahaa e sahaa fof laamɗo oo ina udditantunoo yimɓe ɓee joɗle ñaawoore mbele ina keɗoo bonanndeeji ɗii haa mbaawa safrude ɗum en. O jooɗotonoo ko e nder fabiyoŋ, pucci 10 pawaaɗi jappeeje kaŋŋe taaroo mo, sagataaɓe 10 rimɓe ɓoorniiɓe barware (boucliers) ina njogii silameeje cinkiraaɗe kaŋŋe, ɓiɗɗe laamɓe ɓoorniiɓe comci jooɗɗi, ɓe cukuli mooraaɗi tippiraaɗi kaŋŋe keeda mo bannge ñaamo. Guwerneer wuro ngoo jooɗoo e leydi yeeso makko, wisiir en taaroo ɓe, tawa kamɓe fof nanndi no ɓe njooɗortoo. Dawaaɗi ɗiɗi ɗi leñol cuɓangol, ɗi njaltataa abada nokku laamɗo oo, caddanaaɗi cakkaaji kaŋŋe e kaalis, cinndaaɗi kulɗe kaŋŋe e kaalis ina ndeeni damal fabiyoŋ oo. Joɗnde ndee udditirtee ko dille buubaa (maa tabalde) ɓe mbiyata deba, waɗnde annde legal juutnde tawi nder mum ina wuɗaa (wuɗdere). So nde dillii tan yimɓe fof kawrita.”

Kala tuumaaɗo rewnetee ko e « jarribo ndiyam ». Al-Bakri winndi wonde « neɗɗo jedduɗo ñamaande, paawaaɗo warhoore walla bonannde woɗnde, addatee ko yeeso kalfinaaɗo geɗe laamu, oon ƴetta leggel cewngel, kaaɗngel, o sabbina ngel e ko o welaa e ndiyam fof, tuumaaɗo waawnee yarde ɗum. So o tuutii ɗam, wiyee heɓtinaama ko o tuumaa koo woodaani, kono so tawii ɗam deeƴii e reedu makko, tuumaamuya oo jaalɗa e hoore makko, o mooftee. »

Ƴoogirde : Wikipedia Farayse
Fulo : Bookara Aamadu Bah

Tesko : Yonta hakkundeejo (Moyen-âge) ko dumunna e nder daartol Orop, ɓiliiɗo hakkunde teeminande 5ɓiire e 15ɓiire, ummaade deestagol laamlaamu roomeeru hirnaange haa yonta Ummital e Jiyte mawɗe (hakkunde teem XV e teem XVII, nde oropnaaɓe njiyti Afrik e Amerik, Asi e Ostarali).

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa