Binnditagol : Enen fof ko en arani en !

0
373

Sifaa no binnditagol yimɓe ngam keɓgol kaayitaaji keɓtinirɗi tuugiiɗi e ɓetonguurki (biométrie) waɗirtee nii, ina faayni mi. Ina saɗi e men jogorɗo daɗde e tame sarɗiiji lelnaaɗi ngam seerndude Muritaninaaɓe e lasli e ndoomndoomki leƴƴi tumarankooji.

Halfinaaɓe etaa siwil, e gardagol Juɓɓinoowo Gardiiɗo Kuftodinɗo hono Mrabih ciftinii ɗum yontere ɓennunde ndee e tele, wondude e pellital ŋeerngal : sahaa raddo arani en yontii, tee maa ƴiiƴam siiwoo ! So tawii gooto e jiknaaɓe maa ko arani walla so tawii yeeso maa welaani terɗe goomuuji binndittooɗi ɗii, so tawii a anndaa Bah Siley walla Maggat, e yeru, alaa fof ɗo ndewataa haa mbinndito-ɗaa.

Goomuuji binnditagol ɗii ina ceeɓi haa ko iwdi maa, tuggude baaba Aadama, so waɗii sikke ɓurɗo famɗude, a winndittaako.

Caggal lebbi ɗiɗi golle, so welii on, ƴeewto-ɗen hol ɓiɗɓe leydi mbaas-ɗen (haa cay ?) e hol ɓe njogor-ɗen waasde e ngalɗoo daawal kesal udditangal ngam keɓgol kaayitaaji etaa siwil kesi.

Mo idi-ɗen waasde oo wiyetee ko Sokna Sy, lollirɗo Lalla Ayse Waydaraago, mo jaayɗe kaali haala mum. Goomu nguu soklaani nii asde haa woɗɗa, sibu yettoode ndee ina laaɓti ko iwdi Burkinaa, o willaa. Gargol taaniiko gorko e Barakna ngam janngude Quraana, kam e wonde yumma makko Muritaninaajo, no sariya wiyri nii, alaa ko nafata. Ko noon kadi Waydaraago goɗɗo, iwdi Sehilbaabi, mo afo mum woni hannde konseyee Ambasaad gadano to Genève saliraa.

Geɗe nannduɗe, ñaawoore mum en ko wootere ! Lalla Ayse haɓtiima kono alaa ko nafi. Kuule Goomuuji M’Rabih ɓuri sariyaaji gootaaɗi e cuuɗi sarɗi kam e laabi ɗi guwarnama lelni. Ko e Muritani ngon-ɗen !

Ɗiɗmo mo mbaas-ɗen, wiyetee ko Wan Biraan. Ko o porfeseer Jaaɓi-haaɗtirde, gardiiɗo nokku Peewnugol leydi, diisneteeɗo ko fayti e kisal nguura. Ko o haalpulaar Muritaninaajo e lasli, yumma makko ko Subak (gooto e tirbiiji Barakna), taaniiko gorko ko ofisee Muritani  gidiiɗo innireede foor Nuwaasoot, mahaaɗo hedde 1910, caggal ɗum waɗtaa kasoo, woni kasoo Baylaa mo nanaton oo (to Liksaar). Ko ɓuri ɗum teeŋtude, ooɗoo taaniraaɗo woni Muritaninaajo gooto jeyanooɗo e Diiso Njuɓɓudi adano, toppitinoongo yiilde Muritani, hade mum wontude koloni. Ko fotnoo newanaade Biraan sibu kaayitaaji mum kala ko timmuɗi. Kono ko majjude peelelaagal terɗe goomu nguu.

  • – Hum … Aɗa anndi Bah Siley ?
  • – Miɗo anndi hay Siley wul Mbekku ! (ko noon safalɓe mbiyatnoo oo galle ɓooynooɗo Misriyya)
  • – Aɗa anndi Maggat ?
  • – Ndokkee kam kaayitaaji am ! Mi jaɓataa keɓgol am kaayitaaji keptinirɗi fawoo e ganndal am Maggat walla Siley walla neɗɗo baawɗo wonde kala.

Gila ndeen Biraan ko gedduɗo binnditagol. Hol ko haɗata mo geddude, so tawii ma o rewra e Maggat, jibinaaɗo Senegaal !

Rewi heen ko galle dokkuɗo Muritani wuro (ciiñtuɗo Neema) kam e hilifaaɓe ɗiɗo (Kaalis e Cellal) e Jaagorgal OMVS toowngal. Ko Mullay Daakil en (Mullaay Abdel Muumin e Mullaay Abdalla) ɓe goomu binndital Liksaar njuumtungu nguu salii winnditaade sabu mum en jibineede caggal leydi (Wagadugu). Hay mawniiɓe Mullaay Muhammed daɗaani heen : tergal goomu Tafrak Seyna gidinoongal heɓde kaayitaaji makko Etaa siwil, wiyi mo ma o hawru e caɗeele mawɗe !

Kaan haala naatni mo fitina o haayti jokkude yiylaade winnditaade. Ko ɓuri heewde e galle maɓɓe ko e kaaɗoo ngonka ngoni. Hay Siidi Mahmuud dañngel bakkaa mum hikka ngel, waawataa winnditaade sibu jibinaa ko Sfakse (Sfax), ɗum noon ina waawi tawa ko arani potɗo reenteede. Galle Ehel Mullaay Dakhil en noon ina wondi e caɗeele teeŋtuɗe. Ɓiyngel maɓɓe biyetengel Mehdi wul Mullaay el Hasan, jaggal e nder banke Islameejo ngam ƴellitaare, waɗii huunde bonnde so saaktude wiɗto mawngo e hitaande 2002, ɗo hollittunoo iwdi Awlaad Siidi Hammu en, so Saharaa, kam e fergo mum en feewde Hoduuji ngo ɓooyaani, sibu ko e teeminannde XVIIɓiire. Ɗum ko heɓtinde wonde iwdi maɓɓe wonaa Muritani, tee, ɓe mbaawaa hankadi suuɗde ɗum nguu goomu kumpitiingu no feewi.

Tee, e nder ɗuum, maa bone Ehel Mullay Dakhil en nawor denndaangal denɗiraaɓe maɓɓe to Waalata e Neema, hono Wul Giig en, Mullaay Diriis en, Mullaay Siriif en, Mullaay Eli en, Mullaay Ismaayiil en, Baaba Ayniina en ekn. Ɓee fof naati Muritani ko e teeminannde 17ɓiire, ina cuuɗoo ngam rommbaade dame Wul Boyliil feri duuɓi 400 caggal ɗuum ɗee ! Ko ɗiiɗoo goomuuji compaaɗi e nder ɗiiɗoo lebbi ɗiɗi ɓooyɗi, njiyti ɓee suuɗinooɓe.

Miin, mi wiyii on wonde : ooɗoo M’Rabih, mo arnooɓe tele yeewtande yimɓe ko fayti e ngolɗoo binnditagol jamma oya, noddirtunoo innde hurum e korsa «ADG», ko jaambaaro mawɗo. Ma o fittan on Muritani haa laaɓa cer ! Hade am woɗɗoyde, o teskiima sirifaaɓe ɓee fof, goomuuji ɗii mbiyi ɓe njeyaa ko Hedjaz, wonaa Nimjaat walla Ten Humaad. So yiɗii mbaasen Eli Seek wul Ahmed wul Etmaan. Keewal sirifaaɓe e kitaale 80 maa bonnan heewɓe, tee hankadi, ruttanaade ɗum aaɓnotaako : ADG nana waɗti heen gite ! Hay jom ndeeɗoo winndannde joñaama.

Puɗɗi-ɗen waasde yoga e yimɓe men ko gila binnditagol ngol fuɗɗaaki, sabu peeje ñeeñɗuɗe lelnanooɗe. Yuɓɓinɓe binnditagol ngol ndottii hol potɗo wonde Muritaninaajo tigi rigi : ko capaato, walla heen sahaaji haalpulaar, soninkooɓe seeɗa, jolfuɓe cetta kunal. Ko ɗum tagi, ko kaareeji nay fat ɓe mbaɗi e ɗereeji maɓɓe binnditagol ɗii, kaaree wonande heen leñol kala. Ina hasinoo noon, e sifaaji bayɗi nii, suudu «goɗɗum» ɓeydee heen, ngam so yimɓe kawrii e goɗɗum … Wonande «ADG» goɗɗum woodaani.

Nde ceertat-mi e sehil am Muhammadu Keytaa lollirɗo «Vieux», porfeseer gardiiɗo Liisee Tulel, ko Bamaranke wonnoo, o arti e am omo wonti capaato ! Nde naamndi-moo-mi hol ko saabii ɗum, o wiyi mi wonde o alaa no o waawnoo waɗde : alaa e sago neɗɗo suɓoo gootol e ɗii leƴƴi, walla wonta tumaranke e leydi mum ko heddii e nguurndam mum koo. Ɗum noon, o suɓii leñol yumma makko. Miɗo yiɗi anndude, so ndeen yontii, hol ko miñiiko, hono kolonel Buubakar Keytaa mo Genie miltaire jogori wonde, so wolof walla sooninke ?

E tuugaade e ndeeɗoo feere, Muritaninaajo piir fof fotaani yetteede Jaara, walla Dikko, walla Kulubali, walla Dummbiyaa, Demmbele, Daraame, Tuure, Siisoko, Siisee, Keytaa, Konaate, Kone maa Tunkara. To bannge sariya, leñol Bammbara woodaani e Muritani. Enen fof eɗen nganndi Muritani jogodaaki e Mali keerol 2 500 km ; eɗen nganndi Hod jeyanooka Sudaan Farayse haa 1945, eɗen nganndi hay tiraayeer gooto walla gollotonooɗo e AOF gooto meeɗaa liggaade e leydi men, e joofnirde, eɗen nganndi Bammbaradugu (leegal Sehilbaabi ɓurngal ɓooyde, ngal Wambarankooɓe Masasit en, idinooɓe hoɗde e Gidimaka ko adii Idawish en e Faraysenaaɓe, mahnoo) woodaani so wonaa e hakkille coñtuɗo jom ndeeɗoo winndannde. Ɓayri ko noon, hol no Bammbara en mbaawirta jeyeede cuuɗi men ?

E ndeeɗoo feere en mbaasii kadi Palestiinnaaɓe men, Libaneeji men (Galle Kamel en hoore), Siirinaaɓe men, Maruknaaɓe men (Alla waɗ jaaƴnde, Barraada !) Alserinaaɓe men, Ligue Arab no woorunoo, Ligue Arab mo korsinno-ɗen no feewi, mo alaa feere nde en mbaɗaani ngam naatde e mum, goppinɗo en hay Berberaagal men. Eywa, so ADG wiyii wonde ɗiiɗoo leƴƴi fof ngoodaani e Muritani, eɗen poti goongɗinde mo. Kanko ɓuri en, enen fof, anndude leydi ndii. Koolo-ɗen mo, o jeyaa ko e Wulaad Buu Sbaa en, leñol naatngol e Muritani hakkunde teeminannde XVIIɓiire e XIXɓiire, naatdungol e Teknaa en, e Regeybaat en, e Torkos en, e Idaw Bilaal en, e Smaaliil en.

Ɗii tirbiiji kala iwdi mum en ko diiwaan lommbiiɗo hakkunde kolongal Suus e Waad Nuun e Joolol Dar’a (Maruk). Alaa, alaa koy, wonaa miin haali ɗuum, kono ko P. Risaar, nde haalata haala Wulaad Busbaa en e nder winndannde mum tiitoriinde «Une tribu marocaine en Mauritanie»  (Tiribii Maruknaajo e nder Muritani) bayyinaande e jaaynde lebbitatiire Société de Géographie et d’Archéologie d’Oran. Oɗon nganndi kam ko addatnoo oo tirbii e ndii leydi ? Ma mi haalan on heen haa heewa, e fawaade e haala Seek Muhammad el Yedali (1096-1166H / 1684-1752G) e Muhammeden wul Babah (Kitab Chym Zwâya- l’histoire de la Mauritanie) !

«Bempeƴƴe deggondirɗe Aarabeeɓe naatii e Muritani e teem XVIIɓiire ummoraade worgo Maruk, ngam siiñtude ɗoon, walla ruggude leƴƴi ɓurɗi famɗude doole… ». Alaa ko waɗtetee e kaa haala !

Keɓtingol leƴƴi nay fat, ina wayi no riiwtii denndaangal metis en. En pooftii e Guerlin en, Benza en, Michel en, Jules en, Julien en, Cimper en, Marco en, Lemonde en, Bontemps en, Bouraya en, Nakli en, Lopez en, Negri en. Ko noon kadi wonande denndaangal ɓiɗɓe laamotonooɓe, ɓiɗɓe Adsidaaji, ɓiɗɓe Sersaaji, ɓiɗɓe Lietnaaji. Eɗen nganndi enen fof wonde denndaangal garaduuji Farayse ina ngoppi ɗoo ƴiiƴam mum en, haa teeŋti noon to Aksuus. So wonaa taw kay ɓe cuɓii ko leƴƴi yummiraaɓe maɓɓe. Ndeen dey ma en ndanndu Seneraal Felix Negri (Mawɗo Taamasoor Garde) Muhammedu wul Michel (kalfinaaɗo doŋle to galle hooreejo leydi) e Siidi Muhammed wul Buraya (Deenoowo Kaalis Ndenndaandi Kuftodinɗo) ! Ma ɗum naf kadi Baraahiim wul Aali Njaay (gonnooɗo kolonel) e Abdullaay Kamara (gardiiɗo hannde goomu binnditagol Tafrag Seyna).

So en nduttiima e daartol Muritani tan (ina ñohee wonde Etaa Siwil nana roɓta defterɗi ɗii fof, ina yiyloo defte daartol) ma en nganndu wonɓe e leydi ndii fof. Wiyooɓe koye mum en « Aarabeeɓe Hasaan » en ɓee fof, ɓooyaani ko ngari, ɗum noon njeyaaka ɗoo. Daartol emiraaji Adraar e Taraarsa e Barakna e Tagant e Hod wontaa janngine sukaaɓe. Mbele Alla, en nimsanaani ɗum hay dara. Almaami Hadraami kadi ko tumaranke kam e denndaangal ko iwi e mum (huunde e Smaasid en).

Sanhaaja en (Lemtuuna en, Goddaala en, Mesuufa en, Tasedbiit en) per, ummoraade «Suus, e Anti-Atlas e caaɗngol Nuun feewde worgo e fuɗnaange worgo » (ƴeew Geneviève Désiré-Vuillemin, Histoire de la Mauritanie, des origines à l’Indépendance, Editions Karthala 1997, Paris. k. 331 e dewɗe heen). Ko banndiiji tumarankooɓe suuɗiiɓe e nder Muritaninaaɓe tigi rigi ɓee, ɗum noon, yo ɓe pay too. Ngam tonngude, to bannge daartol, kala capaato ko arani e ndiiɗoo leydi.

Ɗo ngon-mi ɗoo miɗo nana ADG ina ɗaɓɓa yo addane njeñtudi raddo mum arani en. Komisiyoŋaaji ɗii ina njaaboo mo wonde Alla wallii ɗum en muumtude Hod e Tararsa e Tiris Semuur e Insiiri e Daaklet Nuwaadibu e Asaaba e joyaɓe nay Taraarsa e feccere Barakna e huunde e lobbuɗi Gorgol e Gidimaka. O wayi no o jaɓaani kaa haala nii, o naamndii hol ko heddii. O jaabaa : heddii ko yimɓe daande Maayo, huunde e iwdi Bafuur en e huunde e iwdi laamu Soninkooɓe Ganaa. O naati fitina mawɗo, o waaktii :

– Wonaa ɗum woni faandaare ndee ! Gila ko ɓooyi amin njiɗnoo dallinde wonde ɓaleeɓe ko tiiraayeer en ardunooɓe e tuubakooɓe Farayse, hono no Ahmed wul Waafi wiyrunoo nii, mi tawii ko safalɓe mbattiindii « wonde Muritaninaaɓe ». Ma mi noddu Maasina, sibu omo ƴoƴi. Ma o yiytan en feere.

ADG, Maasina ko innde nde jeyaaka e leydi hee, ummoriinde en e gooto diiwaanuuji Mali (Maasina).

– Mi booraama ! No mbaɗat-mi ?

– Goomuuji ɗii ina njogii feere, yuumtunde sanne.

– Moƴƴii ! Njaawnee, ina heñoraa. Ndokkee kam ndeen feere !

– Aadama e Hawwaa pottunoo ko Nuwaasoot ?

– Alaa !

– Ko ɗoon dewgal humanoo hakkunde maɓɓe ?

– Alaa !

– Ɓe nguuriino ɗoon ?

– Alaa !

– Eywa ɗum noon ɓe njibinaani ɗoon !

– Ɗii goomuuji ina kolla-mi ƴoƴokaagu ! Boowal, hoto mo heddii ! Muritaninaaɓe kala ko arani en. Ngoppe fof !

Mi wiyiino on wonde ooɗoo M’Rabih ko jaambaaro ! Omo waawi firtude, e majaango, denndaangal ko Muritaninaaɓe mahnoo e nder teemedde duuɓi e kitaale.

Miɗo yenanaa Hooreejo leydi ndii e Guwarna oo lelniraani ndeeɗoo eɓɓaande ngam ruttanaade ko dañanoo e ngootaagu ngenndi ndii. Miɗo yenanaa aɓe njiɗi surande Muritani hono ko kewnoo Koddiwaar koo, ko fuɗɗorinoo Koddiwaaryaagal ngam ooyde heddiiɓe, yuumti e wolde ɓesngu feccunde leydi ndii e pecce ɗiɗi, boomi faggudu mum. Miɗo yenanaa ɓe njiɗaa ruttinde leydi men e ngonka nannduka e ngonka 1989 ka ɓe puɗɗii safrude huunde e ñawanɗe woppidnoo en.

Feere woɗnde dey ina woodi, ina ɓallii hooreejo leydi ndii e guwarnama oo : Yeru winnditaade denndaangal ɓiɗɓe leydi jogiiɓe kaayitaaji etaa siwil e keɓtinirɗi katojinaaɗi ɗi, tawa aldaa e kiñgol gootol. Tawa naamnde ɗee e anketaaji ɗii kuccintee tan ko e yimɓe ɓe ronkuɓe addude ɗiin kaayitaaji. Golle ɗee fof kadi mbaɗa e dow kormagol ndimaagu yimɓe ɓee.

Hay riiwteteeɓe ɓee ina kaandi e hurum. Ɗum ina foti faameede : Dowla mo njuɓɓudi laamu mum hormaaki ɓiɗɗo leydi, oon dowla woofii, yanii. Ina foti teskeede wonde hay gooto jaɓataa abada wuurdude e ɓiyleydaagu ustaangu.

Nde mbinndat-mi ɗii binndi, miɗo siftora diskuur Seek Saad Buuh Kan waɗnoo e innde tunndu Ɓoggee, e Mooɓondiral Eeleega, ñalnde 2-3-4 e 5 mee 1958, nde o wiyata : «Muritani mo Semmaama ina yiɗi fotndeede to bannge hakkeeji e fotdeeji e ɓiy yumma mum Saahal. Potal ko gootal, tee, e oon fannu, fuunti fotaani wonde heen ». Ndurnee miijooji.

Ahmed Jiddu Aali

Firo Bookara Aamadu Bah