Ganndal Kuule Asamaan walla «Astoronomii”

0
912

Ganndal «astoronomiya» ko gootal e gannde paytuɗe e weeyo: ko ganndal paytungal e fiyaaku naange, koode, lewru, koode ciirtatooɗe, ekn. Konngol «astoronomiya» ko konngol gereknaaɓe, denndingol konnguɗi ɗiɗi:«astoroon» e «nomos»: « astoroon » firtata ko hoodere, « nomos » firtata ko laawol walla doosgal. Ndeke « astoronomiya firtata ko ganndal paytungal e koode.

Naange, leydi, lewru, koode e geɗe goɗɗe nannduɗe e leydi jiilatooɗe e dow asamaan (nder kammu), ndenndi ngoni TAGEEFO (winndere), ɗo kadi, gereknaaɓe nea njoginii ɗum konngol (ngol njogorɗen huutoraade yeeso), biyeteengol « kosmos ». Kosmos ko tageefo (winndere): naage, lewru, koode, koode ciirtatooɗe ekn… Ko ngal ɗo gamnndal astoronomiya hollata mahateeri, walla dille e fiyaaku kala geɗe gonɗe e weeyo asamaan, kala ko woni e tageefo ngo. Faandaare ganndal astoronomiya fawii ko e toɓɓe tati: 1. Janngin’de e anndin’de fiyaaku ko fayti e geɗe asamaan jiyeteeɗe, anndin’de nokkuuji gon’gal geɗe ɗe, mawneeki e mbaydi majje. Nde toɓɓere tuugii ko e laabi e doosɗe janngaaɗe ganndaaɗe paytuɗe e tagoodi walla ɓanndu ; (ɗoo noon, tagoodi walla ɓanndu, ko kala huune memotoonde: haayre, rubundere,, ɓanndu, henndu, ceenal, leggal, jamndi, ndiyam…ekn. Ɗe doosɗe ko njanngaa ɓurii duuɓi 300. Ko ɗum waɗi, ko fayti e nde toɓɓere, astoronomiya ena jogitii no feewi. 2. Anndin’de fiyaaku geɗe ɗe, no ɗe ngaadorii, no ɗe mahorii, tamperaatiir weeyo majje e tekkeendi mum, keertiiɗi majje ekn… Ko fayti e nde toɓɓere ɗiɗaɓere, astoronomiya ko anndi heen ena hakindii. 3. Anndin’de kuccam geɗe ɗe, no ɗe mbayoyta yeeso, hol ko ɗe ngontoyta. Ko fayti e nde toɓɓere tataɓere, astoronomiya alaa ko anndi heen so wonaa miijooji walla sikke, sbu toɓɓere nde ena jiiɓii. Ko ɗe toɓɓe tati astoronomiya waɗi e hoore mum ngam anndin’de yimɓe fiyaaku geɗe aduna. Ganndal Astoronomiya ko ɓami janngeede ɓooyii no feewi. Ngal ɓami janngeede gila annebi Iisaa jibinaaka: ɓaleeɓe Misiranaaɓe ena nganndunoo ko fayti e maggal ko foti e e duuɓi 3000 hade jibineede Annebi Iisaa (yoo kisal won e mum); sabu e oon sahaa, diiniyankooɓe maɓɓe (elimaanuuji maɓɓe) ena mbaɗatnoo jotindiral hakkunde ilgol (naatgol walla jaltugol) mayo maɓɓe wiyeneengo Niil ngo e hoodere wootere wiyeteende Siirius: mayo ngo naatatnoo ko caggal nde ɓe njiyi hoodere nde subaka fof hade naangefuɗde e nder dumunna potɗo e lebbi ɗiɗi. To Siin, duuɓi 2000 hade annebi Iisaa jibineede, annduɓe ndii ɗoon leydi, ene nganndunoo hol no lewru yahrata e hol no naange yahrata. Ko ɗum waɗi e oon sahaa eɓe nganndi no lewru e naange njaggirtee. Eɓe nganndunoo kadi hol nde lewru ndu e naange nge njogori jaggeede. Ɗo men ɗo, haa hannde won e mawɓe men huutorotooɓe kuule asamaan: eɓe kuutoroo hoodere jaayre, eɓe kuutoroo lappol biyeteengol lappol hakkunde jeeri e waalo, jiyeteengol ena niwɗa jamma, palingol e dow asamaan ngol. Eɓen nganndi so lewru dawii hol balɗe ndu heewi waɗde hade mayru daraade. Ɗum fof jeyaa ko e gannde kuuleasamaan. Ndeeɗoo deftere fuɗɗaa winndeede ko e hitaande 1989.

Hade mayre muulede, nde huutoronooma e jeewte Rajo Muritani e tawtoreede saaktooɓe kabaruuji, Alhajji Sammba Sih e Aliw Siree Bah. Naamnde keewɗe naamndaama heen. Ko ɗum waɗi, so Allah Jaɓii, ma en eto jaabaade namnde ɗe e kelle cakkitte deftere nde. Ganndal noon e nder nguurndam neɗɗo, ɓeydoto tan; ko ɗum waɗi hon ko ɓeydaa e deftere nde, ena seerti seeɗa e jeewte men Rajo Muritani ɗe, sabu hon ko yiytaa e dow weeyo asamaan ngo e nder yolnde hakkunde jeewte ɗe e muulgol deftere nde, ɗum anndanooka e saanga jeewte ɗe.

Tawde neɗɗo so anndii foti ko anndin’de, alaa e sago ɗum ɓeydee e deftere nde mbele e ɗum ɓeydana en ganndal. Ko Allah jogii ganndal, ko kannko hokkata yimɓe sahaa fof ganndal kesal. E nder deftere nde noon, sahaa fof mboɗo yanoo (mboɗo tooña) heen e denɗiraaɓe am yette Bah en, yettee Soh en e Wanwanɓe Jowol mbele e ɗum ɓeydoo waɗde lamɗam seeɗa. Pulaar kuutoraaɗo e defterende (Fulfulde huutoraande nde) ko pulaar FUUTA TOORO, e nokku Ngennaar to Muritani e Senegaal. Haawnaaki Pulaar o ma ɗeɓ jiiɓoraade ɓiɓɓe yummiraaɓe men wonɓe fuɗnaange, tuggi Niser rewi Caad haa Suudaan, sabu Fulfulde wonnde toon nde, Fulfulde fuɗnaange naaɓe ɓe ena ɗeɓi seerde seeɗa e pulaar hirnaange Afrik. Kono So Alla jaɓii, caggal ndee ɗoo deftere, ma en eto waɗde saggitorde hakkunde pulpule ɗe, sabu FULɓE FU KAWTI INNA KAWTI ABBA.

NJANNGEN! NJANNGEN! NJANNGE! Baaba Loosol Wele-Jallo.