Naange nge njyaten e dow koyemen nge, ko deental keneeli keewɗi (gaasuuji keewɗi): ene tawee heen henndu ndiyameeru (gaas* ndiyameejo) wiyeteendu “hydrogène” e ɗemɗe tuubakooɓe, gaas biyeteeɗo eeliyom*, gaas asot*, gaas ƴulɓe (gaas Karbonik*), gaas nafnuurndam (gaas oksiseen*). Inɗe maantoraaɗe (*), wonaa inɗe fulfulde (wonaa pulal): ko konnguɗi leyɗeele tuubakooɓe, kono ko konnguɗi ganndal, hay gooto jeyaa, yimɓe fof ena mbaawi huutoraade ɗi;

A min ɗistana on ndeeɗoo winndannde yollaanonde ɗoo ñalnde 18 ut 2010. Hawrunoo ko e lewru koorka.  Eɗen nduwaanoo denndaangal juulɓe, haa teeŋti e wanngotooɓe e lowre ndee, cellal mawngal e softeende e kattanɗe hoorde nduu lewru teddundu ! Taree : 

Ɓaawo janngo, (woni ɗoo e duuɓi seeɗa) nguurndam haa cay ! Ɗum dey ɓuri wiyeede « aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat ! ». 

Tuggi 23 haa24 suliyee 2010 sifaa Hannki pinal Hannde yilliima e wuro Oolo Oologa e bismaango ADSCO.

Sete o jaɓɓaama jaɓɓungal jooɗngal tuggi guduroŋ fayde wuro. Ummaade guduroŋ to ko otooji ɓe njaɓɓoraa, fayde nder wuro to ko pucci, naatirde  wuro ngo ko yimɓe dariiɓe e mbedda, ɓe na bannge nano, ɓeya ina ngoni bannge ñaamo.

Ɗii duuɓi jawtuɗi winndere ndee kala ina faayani ngonka Leydi men ndii. Ɗum saabiima batuuji winndere e tuugnorɗe e nanondire hakkunde leyɗe : ɗuum woni ko anndiraa ɓeydagol nguleeki weeyo ngol biimtagol cuurkiiji gaas karbonik kam e bonnugol dunli ekn caabii. Yimɓe njeertinaama ko ɓooyi, ɗee geɗe ina mbaawi saabaade « kawjugol ngonka weeyo », woni yimɓe mbaɗta yiyde toɓooli ɓurtuɗi e nokkuuji olnooɗi, walla yooro e nokkuuji leppunooɗi …

Ñalnde 5 ut, hooreejo leydi ndi hono Muhammed wul Abdel Asiis, waɗii yeewtere mawnde to Galle Mooɓondire (Palais des Congrès) ngam mawninde toɗɗegol mum e gardagol leydi ndi. E nder ɗuum o heɓii jaabtaade naamne huunde e jaayndiyankooɓe. O fuɗɗorii ko wiyde “nii rawane, ñalnde 5 ut 2009 ƴettu-mi golle hooreyaagal leydi ndi, caggal woote juɓɓinanooɗe ñalnde 18 sulyee 2009”.

Hitaande kala aksidaaji ɗaɗngaanndiiji ina njooɓoo yimɓe heewɓe. E leydi men he, alaa e men mo waasraani noon horeeru mum, maa sehil mum … Heedi wonde tan ko maayde peral : neɗɗo ina yahatnoo tan haa yana ; walla ina haalatnoo tan haa hawra e joomum mum ekn …  KO sabu nguuɗoo ñawu hulɓinaade addani ngu waɗaneede ñalawma no woorunoo, tawi ko haala maggu tan haaletee heen, nguun âlngu woni 29 oktoobar garoowo o.

Hankadi, kala Senegaalnaajo jogiiɗo ordinateer e internet ina waawi winndondirde e cinndel (telefoŋ portaabal) mesasuuji daɓɓi, ko anndiraa SMS (Short message service). Ko ñalnde altine 26 sulyee 2010 Google hurmbiti ooɗoo sarwiis keso wonande Senegaal. O wiyetee ko Gmail sms. Ɗum noon, Senegaalnaaɓe kala huutortooɓe ooɗoo Gmail sms (neldirgel ɓatakeeji Google)

Batu 18ɓu jowitiingu e Sida jooɗiima to wuro ina wiyee Vienne to leydi Otris, tuggi  18 haa 23 sulyee 2010 . Udditi ngu ko Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe e hoore mum, hono Ban Ki Moon. Ko ina wona 20 000 neɗɗo ina tawtoraa : karalleeɓe cellal, wiɗtooɓe, jeyaaɓe e pelle, wonduɓe e rafi o ekn …

Kayre ɓuri koode ganndaaɗe ɗee kala teddude to woɗɗi. Annduɓe ko fayti e kuule kammu (astoronomi) ceediima e lonngorɗe mum en ɓooɗde gaas mawnde, fooynunde (leernde) no feewi, e nder ruulngo wiyeteengo Tarentule. Ina sikkaa hono mayre e teddude meeɗaa yiyeede. Ɓe kuutorii ko lonngorɗe teleskop Ƴeewirde Orop worgo (ESO), kam e lonngorɗe teleskop biyeteeɗo Hubble.

Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.

Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.

Ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e gardagol hoyreejo mum Aamadu Umaar Jah 

e pelle pine gonɗe e Nuwaasot ina ndennda sunaare e ɓesngu Sorimalee e Barooɓe 
Jakel haa teeŋti e Yero Kajjata Mbaay, Abuu Diiye Kebe, e Aamadu Usmaan Kebe 
sabu cankagol musiɗɗo maɓɓe Hawwaa Mayram Diiye noddirtenooɗo Warbaa Kebbel, 
cankiiɗo ñalnde 05 lewru morso 2010 to Ndakaaru, birnoyaaɗo to Sorimalee. 
Ardorde ndee kadi ina nelda duwaaw feewde e musiɗɗo mum Njaay Saydu Aamadu 
( Gelongal Fuuta) sabu ndeeɗoo sankaare. Ende wiya yo Alla yurmo mo, waɗa toon 
fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

A jaaraama, hooreejo (Hooreejo Suudu Sariyaaji). Hooreejo hilifaaɓe kadi jaaraama sabu mum jaɓde arde ɗo jaabaade naamnal depitee Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin, hay so tawii ko huunde waɗɗiinde mo.

Hooreejo hilifaaɓe o hollitii ɗo seedantaagal golle guwarnama mum, en ndokkondirii e makko aadi e saawiyee 2011, so Alla muñanii en, ngam rokkude heen miijo men ; so wonaa kay o eɓɓu goɗɗum.

«Tawde hunaade ko ñamaande», mi huninooma maa mi seeɗto seeɗa e ko nganndu-mi e Abuu Usmaan ; Komusiɗɗo Mammadu Maamuudu Baal waɗi heen ko ina yona, kono ko seeɗa e geɗe Abuu Usmaan, nde wonde kadi o wonaa neɗɗo yeengo, yoga e golle makko mbirnitaaki yimɓe.

“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.” 

E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde

Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa kombaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.

Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawmaMammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ,

Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.

E lasli ina wayi no ko e teeminannde 16ɓiire  jom laaɗe cuurki en tawi ko tuubakooɓe aratnooɓe ina cunnoo nokkuuji men ngadii ƴettude liggotooɓe e nder ɗiin nokkuuji ɗi ɓe njillotonoo, eɓe liggina ɗum en e laaɗe he, ɓe kebla ɗum en, ɓee heen ngona dognooɓe laaɗe cuurki, ɓee heen ngonta koniŋkooɓe waɗɗotooɓe pucci walla yahrooɓe koyɗe.

E hitaande 1848, ngam yiɗde tabitinde kuulal mumtugol macungaagu e nder tiimaandi koloñaal Farayse, Federba