Ko lollirnoo «Tirailleurs Sénégalais»

0
744

 

E lasli ina wayi no ko e teeminannde 16ɓiire  jom laaɗe cuurki en tawi ko tuubakooɓe aratnooɓe ina cunnoo nokkuuji men ngadii ƴettude liggotooɓe e nder ɗiin nokkuuji ɗi ɓe njillotonoo, eɓe liggina ɗum en e laaɗe he, ɓe kebla ɗum en, ɓee heen ngona dognooɓe laaɗe cuurki, ɓee heen ngonta koniŋkooɓe waɗɗotooɓe pucci walla yahrooɓe koyɗe.

E hitaande 1848, ngam yiɗde tabitinde kuulal mumtugol macungaagu e nder tiimaandi koloñaal Farayse, Federba

waɗti sooɗtude maccuɓe « rimɗina ɗum en » caggal ɗum naatna ɗum en e konu « “tiiraayeer” » en, ngu o yiɗi tafde ngu. Ɓeen mooɓeteeɓe e nguun konu ina cuɓtee e leyɗeele ɗee kala (Senegaal, Maali, Koddiwaar …), inɗe maɓɓe njooftinee e leydi ɗo ɓe ittaa ɗo, kono noon, nde wonde ɗum fuɗɗaa ko e leydi Senegaal e gardagol Feederba, ndeen innde fooltii, wonti tan kamɓe fof ɓe mbiyetee tan ko «”tiiraayeer” sénégalais».”tiiraayeer” Sénégalais noon pot-ɗen faamrude ɗum tan ko soldaateeɓe ɓaleeɓe ittaaɓe e nokkuuji mum en e nder Afrik keedɗo bannge hirnaange (AOF), mooɓaaɓe mbele ina mballa Farayse e kareeli winndereyaŋkooji 1914-1918 walla 1939-1945 jolnooɗi to Orop.

Ko e hitaande 1857 laamɗo Farayse biyeteeɗo Napoléon III ƴetti kuulal (dekere) laawɗinoowal konu (bataillon indigène) jeyaaɓe e leyɗeele tiimaaɗe, ɗum noon ko ko adii nde hare winndereyaŋkoore adannde jolota. Firti ko nguuɗoon konu maa huutore e kareeli ɗi Farayse umminnoo ngam tiimde leyɗeele Afrik. Woni gadiiɗo huutoraade nguun konu ko Seneraal Arsinaar e hitaande 1891.  E nder njuɓɓudi konu ngu, hay so tawii soofaaji mawɗi ɗi (officiers) ko tuubakooɓe, ɓe puɗɗiima kam toɗɗaade kapporooji e sersaaji e nder ɓaleeɓe ɓe, wooda ko ngardinaa e tolnooji konu (feƴtere e ɗiin ofisiyeeji tokoosi e nder konu he ko e maɓɓe). E oon sahaa ko ofisiyeeji nay tan ngoodi tawi ko ɓaleeɓe ardiiɓe kompanñiiji. Tesko-ɗen noon e oon sahaa, hiisetee « indigènes » en ko jeyaaɓe e Afrik bannge hirnaange oo kala, haa heddii kominaaji nay e nder Senegaal ɗum woni : Ndar, Rufisk, Gore e Ndakaaru. Jeyaaɓe e ɗiin kominaaji kiisetee kañum en ko jibinannde Farayse (citoyen français). Ko ɗum waɗi soldaat ƴettaaɗo e ɗiin nokkuuji fof hiisetee ko e larme Farayse jeyaa wonaa e konu « “tiiraayeer” » en.

Hare winndere adannde : 1914-1918

Miijo ngo Seneraal Mangin joginoo e yiɗde tafde « Konu ɓaleeɓe» tabiti ko nde hare winndereyaŋkoore fuɗɗii e hitaande 1914. Ko e oon sahaa, e hitaande 1917, ɓe miijii eɓe poti ɓeydude konu ngu, etee ɓe pooɗanii ko dañde fotde 50 000 soldaat e nder Afrik hirnaange (AOF) e 10 000 soldaat to Afrik hakkundeejo  (AEF). Ngaal ɗoon gollal halfinaa ɗum ko Goforneer seneraal AOF hono Angoulvant e Blaise Diagne depitee ɓaleejo, koolaaɗo dowla Farayse. Ko ndeen ko lolliri e Fuuta «mobburu» waɗaa, ɓe ndañi ko ɓuri ko ɓe pooɗaninoo ko, sabu e nder AOF ɓe ndañii 63 361 soldaat e nder AEF ɓe keɓii 13 720 soldaat. Ɓeen fof njolnaa tiindinaa Farayse : won heen njettoyiima, won heen tawi ina njahra e nder Afirik bannge rewo hawrii e wolde nde dartiima. Kono faraysenaaɓe kiisii ko faandaare mum en timmii etee ɗum hollirii nuunɗal ngal tiimaale maɓɓe njoganii ɓe.

Hakkunde kitaale 1914 e 1918, fotde 165 229 soldaat ƴettaama e nder AOF, 17 910 soldaat ƴettaama e nder AEF ; E nder wolde he, 24 938 soldaat maayii heen, 36 000 ngaañiima heen. Medayuuji keewɗi ndokkiraama e oon sahaa wonande fenñinnooɓe cuusal e yarlitaare, jiidaani e njettoraaji teeŋtuɗi peewnaaɗi e konu ngu walla won e ceŋɗe mum.

Kono, ɗum fof, ɓuri teskinde heen ko seedamfaagu won ɗiin ofiseeji tuubakooɓe : Seneraal Mangin wi’i «Raporaaji ummoriiɗi e nder golwole ɗe, jaayɗeeli lappi konuuji ɗi, jiidaani e njeñtudi peeñoori e boowe kareeli ɗi, ɗum fof ina seeɗto wonde soldateeɓe ummoriiɓe e Afrik ɓe ko heewɓe nafoore etee hay wondiiɓe maɓɓe tuubakooɓe ɓe ina keɓtinani ɓe ɗuum….» Ko noon ne kadi Seneraal Foch wiyri «Mi yeeɓii jaambaraagal maɓɓe kuɓɓungal e hoosre maɓɓe e golle… kono kadi mbeɗe yeeɓi nuunɗal maɓɓe e ɗoftaare maɓɓe…»

E sahaaji nde soldateeɓe Afriknaaɓe mooɓetee e nder leyɗeele mum en, jeeyngal baɗetenoongal ko wiyde joom mum en : « so on ndufdii ƴiiƴameeje mon e ɗe tuubakooɓe, maa on ndenndu e mum en hakkeeji » kono noon caggal ɗum, ɗum ɗoon laataaki, sabu yoga e taaniraaɓe men walla njaatiraaɓe men artunooɓe e ɗeen golwole, ngarti ko ina tammoo ɗe looraani, hay so tawii e  oo sahaa, won ko hesɗi (maa en ngartu heen).

Wolde Winndere ɗiɗmere

E hitaande 1922, caggal wolde adannde, ko wiyetee « “tiiraayeer” » en ko, tolniima e e 4500 soldaat nder leydi Farayse, 4800 hakkunde Alseri e Tunisii, 10 000 to leyɗeele Fuɗirde naange (duunde Asii), 10 500 to Maruk, 14 800 e nder AOF e 4 700 e nder AEF. Fof hawra 51 599 soldaat ummiiɗo e Afrik , ɗum firti ko 66% e nder larme Farayse ko soldateeɓe Afriknaaɓe (indigènes).

Ko ɗum waɗi, e nder fiyannde adannde nde Almaañ ummini feewde e leydi Farayse, ñande 23 mai 1940, ɓe ngadii yanondirde ko e konu “tiiraayeer” en ummiiɓe Madagaskaar e daande maayo « Meuse », dartiiɓe hakke baawɗe mum en e nder cuusal etee tulaani, kono noon ɓe mbaasii e ndeen hare 400 neɗɗo. Ko noon ne kadi ceŋɗe goɗɗe “tiiraayeer” en ndartorii, ina pelɓondira e konu Almaa en, ɓe telɓinii yoga e ummanɗe konu Almaañ ; ko ɗum waɗi ɓeen ɓuri waɗtude hakkillaaji mum en kala, e bonannde mum en feewde e konuuli “tiiraayeer” en. Hay tuubakooɓe larme Farayse wiyatnooɓe ina paaboo konuuli “tiiraayeer” en, so ñoolaama maa mbiyaa ko ɓeen kadi Almaañ en ɓurata guutanaade. E nder balɗe daɓɓe fotde 26 ofisee e  sous-ofisiyeeji  e 598 soldaat hakkunde ɓaleejo e tuubaako larme Farayse mbaraama tawi ko almaa en mbari ɗum en. Teskaama kadi e oon sahaa ko ɓe nanngi e soldateeɓe “tiiraayeer” en fof, ko ɗoon e ɗoon ɓe keewi sodditde daaɗe mum en, ɓe keewaani dahde ɓe.

E joofnirde wolde ɗimmere nde, e lewru mee 1945, fotde 158 000 soldaat “tiiraayeer” ina njeytoraama e wolde ɗimmere nde, jiidaani ko foti noon e maɓɓe kuutoraama e leyɗeele Maruk walla Alseri. Ko maantini e oon sahaa, ko haabre maɓɓe e yiɗde ɓe nawteede nokkuuli maɓɓe, ko ɗum waɗi mbelnaaje e medayuuji ɗi ɓe takkantee  e feetooji ɗi ɓe mbismetee fof, haɗaani hakkillaaji maɓɓe ruttaade to ɓe njeyanoo, hay so tawii Farayse luulndaaki ɗum, ittataa e oon sahaa laamu ngu ina ŋakkiraa doole no ɗum tabitirta.

Golwole Inndosiin e Alaseri e Madagaskaar

Farayse haaɗaani tan e huutoraade “tiiraayeer” en ɓe ngam danndude leydi Farayse e bone Almaañ en, kono kadi ɓe kuutoriima ɓe to Inndosiin, ngootiri e tiimaale maɓɓe to fuɗɗaange ceɓɓitiiɗo, ɗo pelɓondirtunoo e maalde wiyeteende Vietminh. Ndeeɗoon wolde ɗaɓɓi ko mobburu woɗndu, ko ɗum waɗi sukaaɓe ɓaleeɓe heewɓe njahii e ndeen wolde, nde wonde e oon sahaa tawi njoɓdi soldateeɓe ndi ɓeydiima. Kono kadi ina teskini leñol Farayse softanaani ndeeɗoon wolde no feewi, nde wonde ɓooyaani ko wolde ɗiɗmere joofi, caɗeele ina keewi, nguura alaa ko maa jooɗtinee, ko ɗum waɗi dañde yarlitiiɓe yahde geer weeɓaani e nder tuubakooɓe.

Ko e lewru abriil 1947 wolde nde fuɗɗii, fotde 60 000 soldaat afriknaaɓe njeytoraama heen tawtoyi soldateeɓe tuubakooɓe wonnooɓe toon tawi njonaani  e wietnamiyee en jebbilaninooɓe koloñaal Farayse. Ndeen wolde noon wulii no feewi, Faraysenaaɓe tampii heen, fotde 5 500 soldaat Afriknaaɓe mbaraama heen, fotde ujunere ndahaama heen ko teemedde njeetato (800) tan mɓoccitii heen ngarti e hitaande 1954. Nde wolde nde ñifi e hitaande 1956, soldateeɓe afriknaaɓe ɓe ngummitii Wietnaam ngartidi e tuubakooɓe. Nde wonde hare nde muusii, ko ndeen woni gadanol ko wiyetee bommbooji bonɗi puɗɗii huutoreede e nokku biyeteeɗo Dien Ben Phu, kono ɗum haɗaani Faraysenaaɓe riiweede e nokku he.

Dille Madagaskaar e Alaseri

Ko adii nde konuuji “tiiraayeer” en njahata Inndosiin, ɓe ngadorii ko  Alaseri e hitaande 1945 tawi murto ina waɗi to nokku biyeteeɗo Setif e to duunde Madagaskaar tawi kañum fof e joganoode ɗum laamu mum e Asammbele mum tawi noon ko tuubakooɓe Farayse ɗowi ɗum, ittaani ɓesngu mum filñitiima ngam ɗaɓɓude ndimaagu mum timmungu.

To Alaseri, e hitaande 1954 e lewru noowammburu, alaserinaaɓe umminii fiyannde etee ɗum jappilii e nder leydi he fof, soldateeɓe wonnooɓe e laawol ina koota caggal wolde Inndosiin ɓe, ko ina tolnoo e 15 000 soldaat nduñaama yoo paytu toon mbele ina kanndoo nokku oo, mballita ñifgol fiyannde nde, kono haŋkati murto ngo ɓenndii, ko ma ɓe piɗɗi juuɗe maɓɓe tan e leydi he e hitaande 1962. Ɗum fof ina yantondiri e piyanɗe umminaaɗe to Maruk e Tunisi ngam ɗaɓɓude ndimaagu mum en.

To Madagaskaar ne ko noon, ko ñalnde 29 marse 1947 murto waɗi toon, Farayse ulli e maɓɓe fotde 18 000 soldaat, alaa bonannde nde ɓe mbaɗaani ɓesngu Malgaas en, ɓe mbarii e maɓɓe ko ina tolnoo e 89 000 aadee kono koloñaal en ɓe ne mbaasii heen 1 900 neɗɗo tawi heen 550 ko tuubakooɓe.

Ɗum fof holliri tan ko konu Trailleurs en tafiranooka tan yoo danndu Farayse e bone Almaañ, kono kadi tafiranoo ko yoo ƴaañ Farayse e jiylagol mum kalifaandi leyɗeele goɗɗe, wonii ko e nder Afrik, Asii walla nii ko diwi ɗoon

Ko foti heddaade e hakkillaaji

Gila wolde adannde e ɗimmere njoofi, njoofdi e golwole Farayse umminnoo ngam tiimde won e leyɗeele, ina wayi no haaju maɓɓe e konu “tiiraayeer” en gasii, gooto fof hooti nokku mum, ruttodii e baasal mum tawi hay hakke mo fotnoo jogaade sabu geeruuji ɗi waɗnoo e hakke jotondirɗo e soldataagal no soldateeɓe Farayse ɓee nii, heɓaani. Ko ɗoo taariik maɓɓe woni e joofdude e birnagol yoga e maɓɓe, so wonaa noon sahaaji kala ɓe noddee e won e kewuuji ɓurɗi noddude naalaŋkaagal e yeengo, e sahaaji nde Faraysenaaɓe mawninta won e juulɗeeli mum en, walla so ina ciftora ñaamgolluuji mum en.

Hay dara alaa ko heddanii ɓe Farayse, ɓe nattii annditeede toon, hay so kamɓe walla ɓiɓɓe maɓɓe ɗaɓɓi wisaa, ɗum newanaaki ɓe. Ko maa jeeyle ummanaa e nder Afirik,  e to aarabeeɓe yantondiri e miijo won e ɓesngu Farayse daraniiɓe nuunɗal e joojanɗe aadee, ɗum fof maa yantondiri, nde haala haɓananooɓe sabu leydi Farayse fuɗɗii haaleede. Wiyaa haŋkati « woy saayo ndennden bonannde poten heen, so jam arii ɓurondiren » ɗum alaa fof ɗo faawii. Nii woni, yoga e maɓɓe wuurnooɓe heen ɓe tawo, sabu ko heewi e maɓɓe maayii, ndokkita won e hakkeeji ɗi soldateeɓe Faraysenaaɓe njogii ɗi, hay so fotaani, ɗum seɓori no waynoo nii.

Ko ɗum kadi waɗi e nder hitaande 1994, maande siftinoore “tiiraayeer” en mahaa e nder wuro Fréjus to farayse, laamɗo Senegaal waɗti hitaande kala mawninde ñalngu “tiiraayeer” en, ruttii sompi ɗo ndakaaru ɗoo maande woɗnde inniraande «DUPONT e DEMBA » ko ina hollira darnde nde ɓaleeɓe ndardii e tuubakooɓe e golwole jolnooɗe e aduna o.

Yuurnitaade taariik “TIIRAAYEER” SENEGALAIS maa ɗaɓɓir en rokkude ñaawoore e ngal daawal e nguurndam Afriknaaɓe. So tawii eɗen mbaawi ñaawde wonde darnde “tiiraayeer” en e wolde arwaniire e ɗiɗmere ko hare dimɗingol leƴƴi gonnooɗi e tiimaandi ko lollirnoo nasisma e gardagol Hitler, laamɗo cedduɗo, leñam-leñamo ɓurniiɗo, ƴiiƴiiwo. Ɗum firti ko ɓe njeytoraama e darnde ngenndiyaŋkooɓe winndere nde kala ndarinoo e rimɗinde leƴƴi e sompude potal e aduna oo. Kono kadi eɗen poti heɓtinde wonde ɓe kuutoraama e kareeli tooñannge sabu tiimgol e halfude leƴƴi jammbureeji : yeruuji mum ina keewi e nder Afrik hakkundeejo e mo bannge hirnaange, ko ɓuri teeŋtude heen ko tiimgol Inndosiin, Alseri, Madagaskaar e tee en limtidaani….

Maamuudu Haaruuna Joop