Leydi, lewru e naange “pinii”

0
408

Ɗii duuɓi jawtuɗi winndere ndee kala ina faayani ngonka Leydi men ndii. Ɗum saabiima batuuji winndere e tuugnorɗe e nanondire hakkunde leyɗe : ɗuum woni ko anndiraa ɓeydagol nguleeki weeyo ngol biimtagol cuurkiiji gaas karbonik kam e bonnugol dunli ekn caabii. Yimɓe njeertinaama ko ɓooyi, ɗee geɗe ina mbaawi saabaade « kawjugol ngonka weeyo », woni yimɓe mbaɗta yiyde toɓooli ɓurtuɗi e nokkuuji olnooɗi, walla yooro e nokkuuji leppunooɗi …

So ɗum araani ne, won ko puɗɗi-ɗen yiyde heen : cumuuli to leydi Riisi, toɓooli ɓurtuɗi to Afganistaan, to Siin, e nder Afrik hirnaange ekn … ɗum fof ko maale paaynuɗe. Ɗumɗoo ko wonande Leydi ndi nguur-ɗen e dow mum ndi. Kono wonaa kayri tan tini mbayliigaaji, lewru e naange ndaɗaani heen.

Naange men ina teskoraa coftal ɓurtungal e ooɗoo sahaa. Annduɓe ɓe mbiyi ɗum wonaa maale moƴƴe. Lonngotooɓe asamaan ɓee nii ceediima e balɗe jawtuɗe ɗe, goobuuji e timtimi jooɗɗi e nder kammu, haa arti noon ko anndiraa « peeral gulli leydi » (aurores boréales). Ɗumɗoon noon ina seedtoo wonde naange men nge naatii coftal caggal mudda « ɗoyngol ». Alet ɓennuɗo o nge wukkitii e faru tonuuji keewɗi plasma (woni «gabbe doondiiɗe» (atomes ionisés), jaaɓanɗe leydi men ndi. Ina wayi no ko puccital naange nii. Ɗeeɗoo gabbe naange, so pottitii e fooɗo sulɗeewo leydi ina waawi saabaade mbayliigaaji teeŋtuɗe joggiiɗi batte e geese yiite (réseaux électriques) walla onndooji hertz (woni emisiyoqaaji teleeji kam e kaɓirɗe elektoronik gonɗe e diwooje). Eɗum waawi battinde e heɗɗaawo sulɗoweeyo (magnétosphère) ngo, jojjungo wonande nguurndam e leydi, nde tawnoo ko kanngo falantoo en heenebere naange (vent solaire).

Coftal naange ko huunde anndaande, waawnde jooɗtoreede, sibu ende  arta duuɓi joy e feccere kala, tee njuuteendi mayre ina wona hedde duuɓi 11. E oon sahaa e nde wukkita e kammu he ngabbon keewkon, tawi won heen ngabbon ɓuri leydi mawnude. Nge wayri ndeen softeende ko e hitaande 2001, caggal ɗum nge naatani ɗoyngol luggol, juutngol haa diwti aadaa. Jooni, annduɓe ɓe ina njenanaa ko nge finnge.

Lewru ina ɗoomtira seeɗa seeɗa

Nate ɗe laanel wiɗto (sonde) ameriknaawel gootel ƴetti, caktaaɗe ñalnde 19 ut 2010, ina kollita ɗoomtugol lewru. Ɗumɗoon noon ko ko wayli sikkeeji annduɓe kala jowitiiɗi e lewru. Hol ko nate ɗe kolliti ? Ɗe kolliti ko lewru men nduu ɗoomtii fotde 100 meeteer e nder « hanki ɓadiiɗo » woni e nder duuɓi miliyaar cakkitiiɗi ɗi !!!

Ko ɓuri ɓallaade en, nate ɗe ina kollita kadi jaajtugol peri (gebbi) e dow laral lewru e nder duuɓi 40 cakkitiiɗi ɗi.

Ciftinen tan wonde lewru, e cukaagu mum, ko ina wona jooni miliyaaruuji nay hitaande, ina wulnoo. Gila ndeen ndu ɓuuɓtii. Ko jooni noon annduɓe ɓe paami wonde haa hannde ndu woni ko e ɓuuɓtude, ɗum woni ko saabii ɗoomtugol kaalangol ngol. Ko ɗum kadi faamnini ɓe yerɓooji lewru baɗooji sahaa e sahaa ɗi, ɗi ɓe cikkatnoo saabii ɗum en ko kaaƴe janooje e lewru … Ɗumɗoo noon anndinii ɓe wonde lewru wonaa tagofeere maaynde, hono no ɓe cikkirtunoo.

BAB