Naamne sappo ngam anndude ko woni Etaa siwil

0
411

Etaa siwil ko denndaangal kaayitaaji ɗi ɓiyleydiyanke hatojini e jogaade mgam haa waawa anndeede seerndee e heddiiɓe, waawa kadi huutoraade ɗi e fiyakuuji ndenndaanndi : ɗum woni kaayitaaji ɓurɗi lollirde kaayit juddu, kaayit dewgal walla cergal e kaayit cankagol. Keɓgol ɗiin kaayitaaji noon ina jeyaa e ngoƴa yoga e ɓiɓɓe leydi ndi, sabu saɗtande noon ɓeen e waasde newaade laabi keɓirɗi ɗiin kaayitaaji. Ɗeen caɗeele ina mbaawi tonngaade e sababuuji ɗiɗi :

1. Ŋakkere pinal ɓesngu ngu, waasde ummanaade keɓgol heen kaayit fof e sahaa mum sabu waasde faamde hol ko etaa-siɓil nafata.

 

2. Caɗeele kawreteeɗe nder Administaraasiyoŋ sabu mum wonde njuɓɓudi ndi liggotooɓe mum ngoni yimɓe ɗaɓɓooɓe njeenaari e kala ko ina ngollanoo ɓesngu ngu. Walla noon tawa ɓeen liggotooɓe e laamu ndaranii e ɗo keedi ɗo, ko miijooji mum en dawruwol walla welemma pittaali numen, tawa e ɗum woɗɗondiri e ko laawol yamiri ko.

Ko ɗum addani min yiɗde hollitde on e faccirande on hol ko sariya lelnuɗo etaa-siɓil yamiri ko feewti e ɗeen geɗe, mbele oɗon mbaawa anndude laabi ɗi pot-ɗon rewde, ko woni heen hakke mon e ko farlii e mon. Fayndaare ɗum fof noon ko mbele oɗon mbaawa daranaade hakkeji ɗi sariya rokki on.

Naamne sappo ngam anndude hol ko woni Etaa-Siwil

Sabu teskaade ngoƴa Muritaninaaɓe e keɓgol kaayitaaji addani kuuɓal Dowla kalfinaangal Etaa Siwil lelnude ɗiiɗoo dabi ngam wallitde ɓe e anndude laabi deweteeɗi ngam tabitinde haŋŋeeji maɓɓe e farillaaji pawiiɗi e maɓɓe.

Hol ko woni Etaa Siwil :

Etaaa Siwil ko kewkewe kewanooje neɗɗo, teskoree binndol e nder kaayit, tuggi nde o jibinaa haa nde o wirnii.

Hol ko Etaa Siwil nafata ?

Etaa-Siwil nafata ko seedtaade goodaangal maa e aduna o, anndinde ma, fenñina jeyeede ma e nder renndo ngenndi ndi. Etaa-Siwil ina wallit maa naatnude ɓiɓɓe ma  lekkon, wallit ma ɗaɓɓude liggeey e ummanaade yoga e haajuuji aduna (yeeyde walla soodde, ɗannaade ekn… ) So tawii neɗɗo alaa Etaa Siwil (kaayitaaji) alaa ko waawi ummonaade e geɗe cifaaɗe ko adii ko.

Hol kaayitaaji limteteeɗi e Etaa Siwil ?

Ɗo e Muritani ko kaayitaaji nay cifetee ko e Etaa-Siwil njeya, holi ɗiin :

Kaayit juddu : ko kañum teskotoo jibineede neɗɗo, sahaa e nokku ɗo jibinaa, inɗe e jettooɗe jiknaaɓe mum. Tesko-ɗen : kaayit juddu wonaa seedantaagal ganndinoowo neɗɗo, oo seedtotaako jeyeede ma e leydi. Ɗum noon mbaason jaawondirde kaayit juddu e nasiyonaalitee (seedantaagal jeyegol e leydi).

Kaayit dewgal : teskotoo  ko dewgal hakkunde yimɓe ɗiɗo tawa ko jom njogorameeje ceertuɗe (debbo e gorko). Ngaal desondiral ina addana gooto e maɓɓe fof jogaade hakke e goɗɗo o e baɗɗiiɗi ɗum.

Kaayit ceergal : teskotoo ko pirtagol dewgal gonnongal hakkunde resondirɓe.

Kaayit cankagol: teskotoo ko maaygol neɗɗo. O sifoo sahaa maayde nde kam e nokku o e inɗe jiknaaɓe makko. Ɗiiɗoo kaayitaaji fof mbaanjittee ko e nder karneeji gonɗi e nder kominaaji mon. Ko ɗum waɗi, oɗon poti humpitde kala ko kewani on mbele sahaa kala nde coklu-ɗon gooto e ɗiin kaayitaaji mbaawon heɓde heen tumbutere e nder santaruuji Etaa-Siwil.

Hol no neɗɗo humpitirta kewkewe jowitiiɗe e Etaa-Siwil?

Kewkewe jowitiiɗe e Etaa-Siwil poti humpiteede ko e kala nokku gonɗo e nder keeri ngenndi ndi, yettinee gooto e wallidiiɓe Etaa-Siwil (auƴilliaire de l’état ciɓil) wonɓe en nder leeɗe. Oon tonnga ɗum e nder kaayit. Ko kaan tonngaaka yettintee Santar Etaa-Siwil jowitaaɗo o ngam peewnugol kaayit Etaa-Siwil coklaaɗo oo. Caggal leydi, kumpitgol kewkewe Etaa-Siwil tuugotoo ko e sariyaaji leydi ngonaandi ndi. Ɗiin kaayitaaji peewnaaɗi caggal leydi poti ko waañnjiteede e karneeji Etaa-Siwil gonɗi e nder Ambasaduuji walla Konsilaaji. So tawii leydi njaatigeeri ndi udditanaani tumarankooɓe karneeji mum etaa-siwil, humpitgol kewkewe Etaa-Siwil waɗetee ko e Ambasaad walla Konsilaa leydi men to ndiin leydi.

Hol lajal dottangal ngam kumpitgol kewkewe etaa-Siwil?

Lajal laawɗinaangal ngam kumpitgol kewkewe Etaa- Siwil ko lebbi tati. Ngaal lajal dogata ko tuggi ñalawma nde huunde nde kewi walla so wonaani ñalawma o kam, wona ñande huunde nde joofi (yeru ko wayi no ceergal).

Kumpital baɗangal caggal lajal laawɗinaangal.

Caggal lebbi tati ɗi, kumpitgol kewkewe Etaa-Siwil mbaawata waɗeede tan ko caggal nde sariya taƴaa e nder ñaawirde. Ɗum noon ko nii foti yahrude : jom kewkewe o foti waɗde ɗaɓɓaande nde huccina ɗum e mawɗo ñaawirde muughataa o, wondude e sakkitoore mum. So tawii ñaawoore nde waɗaama,  nde neldee Santar Etaa-Siwil ngam haa kaayit oo waɗeede.

Hol no tummbutere kaayit Etaa-Siwil heɓretee?

So neɗɗo yiɗii heɓde tummbutere kaayit mum Etaa-Siwil, foti ko yahde Santar Etaa-Siwil ɗo kewkewe ɗe mbinndaa ɗo tawa ina jogitii duttorɗe kaayit mo yiilotoo o.

Kuule paweteeɗe e neɗɗo so tawii humpitaani kewkewe Etaa-Siwil haa lajal lebbi tati ɗi diwtii.

Kuuge maa ƴettee feewde e kumpitgol kewkewe Etaa-Siwil baɗaaɗe caggal lebbi tati. Ɗum fawii ko e sariya lelnuɗo Etaa-Siwil mo tonngoode 96 019 baɗaaɗo ñande 19/06/96 kam e kuulal mum 42. Oon sariya wiyi ko : ‘kala mo farlii e mum humpitde kewkewe etaa-Siwil tawi waɗaani ɗum maa fawe alamaan 2000 mbuuɗu, tawa yoɓetee ko Teresoor ko adii nde peeje cifaaɗe e kuulal 80 ƴettetee. Ɗum firti ko ɗaɓɓaande joofaande e kuulal 80,  waawi jaɓeede tan ko nde alamaan oo yoɓaa.

Kuuge paweteeɗe e humpitooɓe kewkewe ɗe ngoodaani walla seettotooɓe fenaande.

Kuulal 41 jowitiingal e sariya lelnuɗo Etaa-Siwil hollirii wonde yimɓe humpitooɓe ko woodaani walla seettotooɓe fenaande ngam feewnude Etaa-Siwil, maa sariya rewne e mum en. Oon sariya ina waawi wonde kasoo lebbi tati haa lebbi jeegom wondude e alamaan tuggi ujunaaje noogaas (20 000) haa ujunnaaje teemedere (100 000) walla noon gootal tan e ɗee kuuge. Joomum kadi ina waawi haɗeede won e haŋŋeeji e nder renndo (ko wayi no haɗeede wootde).

Juɓɓule laamu taƴɗe sañ ko yowitii e kaayitaaji Etaa-Siwil.

Ko wiyetee Osifee Etaa-Siwil : ɗum woni meeruuji e Perefeeji. Ko ɓeen ngoni halfinaaɓe geɗe Etaa-Siwil kam e juɓɓingol mum e keɓgol ɗaɓɓaaɗe mum e dokkitgol kaayitaaji Etaa-Siwil.

Etaa-siwil yowitii ko e Kuuɓal Dowla kalfinaangal Etaa-siwil, ɗum woni :

– juɓɓingol tippudi ndi

– jiilgol binnditagol yimɗe e leydi ndi

– jiilgol yimɓe liggotooɓe e nokku he

– juurnitagol golle ɗe e fannu Administarasiyoŋ e to bannge karallaagal

– denndingol golle santaruuji Etaa-siɓil

– kirjingol yimɓe.

Haakemaaji e meeruuji wonɓe ofiseeji Etaa-siɓil njowitii ko e ministeer interiyeer, posto e telekom. Oon ministeer woni jokkorgal hakkunde kuuɓal dowla toppitiingal Etaa-siɓil e santaruuji mum rewrude e waaliiji, haakemaaji e mawɓe ranndismaaji.

Ministeer toppitiiɗo ko yowitii e ñaawirɗe ina jogii heen golle kimmuɗe :

– ko kanko ñaawata baɗgol kaayitaaji Etaa-siɓil

– ko kanko dagnata karneeji Etaa-siwil

– ko kanko yuurnittoo dewgal laawol kaayitaaji Etaa-siɓil

– ko kanko saatotoo ko boni e kaayitaaji Etaa-siɓil; kadi ko kanko feewnitta karneeji Etaa-siɓil so goodnooɗi ɗi majjii.

E ministeer toppitiiɗo Cellal e fiyakuuji renndo : ko kañum rokkitta seedanteeje keɓtagol rewɓe walla maaygol neɗɗo. Ko e ɗeen seedanteeje tuugnetee ngam feewnude kaayitaaji Etaa-siɓil.

Ministeer toppitiiɗo fiyakuuji faggudu e ƴellitaare : ko kañum woni jokkorgal hakkunde Kuuɓal Dowla kalfinaangal Etaa-siɓil e santaruuji gonɗi caggal leydi.

Ministeer toppitiido fiyakuuji faggudu e ƴellitaare : ko kañum halfinaa kuutoragal limoore yimɓe ngam haajuuji jowitiiɗi e ƴellitaare to bannge faggudu e renndo.

Ministeer kalfinaaɗo ndeenka leydi : ko kañum feewnanta militeermiji e  ɓesnguuji mum en kaayitaaji Etaa-siɓil e tuuma nde ngoni e golle caggal keeri leydi ndi.

Ittaa ko e ganndindirgel ngel Kuuɓal Dowla kalfinaangal Etaa siwil wallifii e hitaande 2005

Fulo : Maamuudu Haaruuna Joop