Ñalnde 28 noowammbar 2013 Muritani ina mawnina hitaande 53ɓiire jeytaare mum. Ngoo feeto jeytaare ko sunu wonande ɓesnguuji Muritani keewɗi.

Ko ñalnde 28 noowammbar 1990, 28 kooninke ɓaleejo mbaɗanoo yargo to Inaal  ngam mawninde feeto jeytaare leydi ndii, mawningol kaawningol. Ngoo feeto moddii ƴiiƴam koreeji amen ɗi mbiyaani mbaɗaani.

Goomu juɓɓingol hajju Inaal hawrii lomtinirde hajju hikka oo, kawrital (miitiŋ) to leegal Siiseem sara jumaa Kattaar. Addani ɓe haaytude yahde toon hikka, ko sabu mum hawrude e woote.

«Min pellitii naatinde mawningol ñalawma oo e gadda ndonaandi aadeeri kam paltoor gonɗo e leydi ndii, e ɗaɓɓirde laamu nguu nde ɗooftotoo konngol mum ngam ñawndude oo doosiyee ». 

Hankadi dey nattii gubbe, ɓayri woote ndawii ñalnde 23 noowammbar 2013, ngam cuɓagol depiteeji e diisneteeɓe. fotde 1 200 000 neɗɗo ina mbinnditii e doggol woote hee, 71 parti ina njeytoraa heen. Kanndidaaji ɗii ko 440 (heen 428 ummorii ko e partiiji hee, 12 ko kaɓɓondire partiiji). Ɓee fof noon njiylotoo ko jooɗaade e 147 siis asaambele ngenndi (wonnoo ko 95 fat), tawi heen 20 ko rewɓe ndesanaa ɗum en.

Eɗen keewi haalde ko faati e ɓowngu e ɗii sahaaji. Eɗen nduttoo heen kadi e oo sahaa mo ɓowɗi tampini yimɓe no feewi haa e nder Nuwaasoot sabu caragol beeli donkaaɗi yo kor gila ƴiiwoonde mawnde wattindiinde toɓde e laamorgo hee jamma alet 15/09/2013 jofi altine. Kono ngolɗoo ko kabaaru belɗo, so wiyeede, won feere yiytaa daɗndoore aadee e kullon ciiɓotookon ƴiiƴam yimɓe.

E nder ɗiiɗoo duuɓi 24 ɗi o yalti kasoo, innde Mandelaa jeyaa ko e inɗe ɓurɗe darjude e winndere ndee. Hay gooto waawaa limde tokaraaɓe makko walla boowe, maa pomuuji, laabi, maa pelle ekn .. inniraaɗi, walla innitotooɗi Manndelaa. Pelle biyeteeɗe « Madiba » ina keewi, hay caggal Afrik worgo.

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere-laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa. 

E tuugnaade e kabaaru jaltuɗo e jaaynde wiyeteende « Agence France-Presse », winndere men ndee ina waɗi haa hannde ko ina tolnoo e 30 miliyoŋ jiyaaɗo. Ɓeen jiyaaɓe noon ɓuri heewde ko e duunde Asii, sibu heen nayaɓe tati (3/4) ko toon tawetee. Kono tan jiyaaɓe ine tawee e duuɗe winndere ɗee kala. 

Jettooɗe ngoodani ko Alla joom binnde, mawɗo to jaati, to golle, to sifaa e to innde tagɗo en, tagani en kala ko taarii en, tawi alaa ko ndaarti so wonaa yo en ndew ɗum. Ñalngu hannde nguu (12-10-2013) ko mawngu kaaɗtudi, sabu ko ñalaande siyaara El Haaj Ceerno Moktaar Taal (weluya Alla e makko) mo kulol gonndungol e njoorto, muñal gonndungal e yettude, tuubaabuya gonnduɗo e ruuɗaade, wakkilaare wonndunde e weleede, mo ballal Alla danndi e yiɗde aduna.

E tonngoode Fooyre Ɓamtaare ɓennunde ndee (106) en mbiyiino seneraal Hayaa Sanogo nanngaama. Ndeen ko juumre wonnoo. Ko jooni o nanngaa, ñalnde alarba 27 noowammbar 2013. Ko goonga ndeen o noddanooma laabi keewɗi to ñaawoore (lebbi keewɗi jooni), kono o jaɓaano nootoyaade, haa yimɓe fof mbaɗti wiyde ma a taw laamu nguu suusaa arande mo.

Ñaawoore leydi makko ina soklunoo heɗaade mo e doosiyeeji ɗiɗi : hafeere « beeree ruus »

Aamadu Hampaate Bah jibinaa ko hedde hitaande 1900 – 1901 to Bañnjagara, e nder nokku meeɗnooɗo wonde laamorgo laamu Tekruur nder Maasina. Baaba makko wiyetee ko Hampaate Bah, yumma makko Kadiija Paate Pullo Jallo. O mawni ko juuɗe kaaw makko Tijjaani Aamadu Aali Caam, ɓamtunooɗo yumma makko caggal sankaare baaba makko. O idii naatde jaŋde Quraana ko e duɗal Ceerno Bookara mo tuubakooɓe ƴettunoo ina janngina o ekkol Bañnjagara caggal ɗum to Jenne. E hitaande 1915 o dogi, o tawtoyi yumma makko to Kati, ɗo o jokki jaŋde makko.

E tonngooɗe men ɓennuɗe, en keɓii yaltinde binndanɗe ɗo kollitten wonde won e ñawbuuli ina cafroree ñaamdu, ko wayi no nguɗu ekn. Eɗen njokka kadi e ɗiiɗoo ngonkaaji tati ɗo ñaamdu waawi wallitde neɗɗo heɓtude cellal walla kam coftal.

Tampere : So a tinii tampere e ɓalndu maa, hoto yaaw dogande suukara, alaa. Fasnu walla sah ɓooɗe pataas (faataata), muuɗaa. 

Biyeteeɗo Seneraal Jiyap sankiima ñalnde aljumaa 4 oktoobar 2013, ina yahra e 102 hitaande.
Denndaangal waɗtunooɓe hakkille walla waɗɓe sahaa mum en e kitaale 70, ina nganndi, walla kam meeɗii nande haala seneraal Jiyap (Giap). Ndee innde nde sowtaa kala, yimɓe ciftorta ko koyeera koloñaal Farayse to leydi Wiyetnaam e hitaande 1954, to wuro ina wiyee “Jen Ben Fu” ... 

Ñalnde talaata 8 oktoobar 2013, ko sunaare e bojji to Likseyba e juulɓe kala, sabu duttagol e joom mum, e aksidaa oto, Ceerno Maamuudu Baylaa Kan mo Likseyba ; oo katante coftuɗo guurnooɗo, wuurni enɗam kosam e enɗam Lislaam, baawɗo ngondiigu, ñootoowo hakkunde yimɓe, jiɗɗo dental, nuunɗuɗo, kuuɓnunooɗo aadi. So tawii won jimoowo wiynoo « won ujunere gorko mbayi ko no gorko gooto nii », won « gorko gooto wayi no ujunere gorko nii », sibu ceerno Maamuudu darinoo ko darnde ujunere gorko fotnoo daraade, hakke coftal makko e katantaagal makko.

Fotnoo wiyeede ciftoren boom, ko huunde ɓennunde, nde ɓarakke mum alaa ɗo keddii so wonaa e miijo. Kono, so goonga, so artii e toɓooli Nuwaasoot, foti wiyeede ko : « haa hannde ko e toɓo min ngoni ». Waɗi noon ko beeli ndunngu haa hannde koraani sibu hay e kawle hee toɓii e wuro haa heewi, ñalnde aset 2/11/2013 wonnoo. 

Aamadu Abdullaay Jallo dowlirɗo Tomaa Sankara Tokosel yuɓɓinii balɗe ɗiɗi pattamlame e nder wuro Baabaaɓe Looti, laamorgo Laaw hanki e nder diiwaan Baraknaa. Ñalɗi ɗii mbaɗi ko ñalnde 19 e ñalnde 20 

Ina waɗa sahaa, ndoogu feññina koode ɗe laaceeje juutɗe. Ko ɗe poti wonde ? Hoodere laaciire, ko ɓooɗde ndiyam penndiɗam e punndi weeyo, rewata ko laawol mum keeringol, ngol jiida e laabi koode e tagopeeje, sabu ina waɗa sahaa ɓadoo naange tigirigi, sahaa goɗɗo woɗɗitoo nge haa wafoya.

Sahaa mbo laaciire roondi naage oo, diƴƴe punndi e gaasuuji ngonata ko e eggude nde, 

Ñalawma mawningol duunde daartiyankeere wiyeteende Jeeriyel Tummbere yuɓɓinaama ñalnde 25 lewru siilto (septembre) 2013 e nder wuro Jiinge Jeeri, tunndo Ligisayba e ballal Jaagorde Pinal, Cukaaku e Coftal Ɓalli. Jeeriyel Tummbere, wonande ɓe nganndaa nokku oo, ko duunde haawniinde sabu ko hettere jeeri lommbiinde e nder waalo, laral leydi mum walla mbiyen sifaa mum leydi mum e puɗi mum fof ko geɗe gaadoraaɗe jeeri seeno.

« Guurɗo fof ko maayoowo, kono maayɗeele potaani ». Maayde Teen Yuusuf Gey, ko e ɗeen maayɗeele mawɗe, tedduɗe jeyaa, sibu golle o ɗacci. Teen Yuusuf Gey ruttinoo e joom mum ko ñalnde 2 settaambar 1988, nder kasoo laamu Maawiyya añamngureewu. Luttuɗo balɗe, duttagol maa woɗɗondiraani e duttagol ɓeen woɗɓe tedduɓe, hono Tafsiiru Jiggo (ñalnde 28 settaambar 1988) kam e woɗɓe ɓe en njejjitaani. Yuusuf Gey, baɗnooɗo nguurndam mum fof e anndinde en koye men, e mawninde pinal men, e wasiyaade kaaldigal.

Teen Yuusuf Gey jibinaa ko e hitaande 1928 to Kayhayɗi. 

Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag. 

Ko artiri haala woote 2009 ? Artiri haala woote hooreleydaagu 2009 ko kabaaru caaktaaɗo ñalnde 23 oktoobar, tawi saakti ɗum ko njuɓɓudi mbiyeteendi « Serious Fraud Office », woni nokku kalfinaaɗo ko fayti e nguykaaji mawɗi mettuɗi faamde e yettinde joomum en ñaawoore. Jaaynde mawnde kadi wiyeteende Times ƴettitii kabaaru oo. Ɗum firti tan, ko nattii gaajaate.