Hay Muritaninaajo gooto moolaaki ?

0
134

Ñalnde 25 desammbar 2010, Jokkorde pelle mooliiɓe to Mali e Senegaal yaltinii bayyinaango, ina holliti heen ɗee geɗe :

« Ciynugol nanondiral nattugol woodde mooliiɓe Muritaninaaɓe to Senegaal tuggi maayirɗe desammbar 2010, alaa daliilu. So tawii ko to bannge hakke  adunankeejo kala ɗaɓɓaande ummoriinde e laamu Muritani, yowitiinde e ciynugol kuulal « nattude hiisaade muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal » ko mooliiɓe, rewaani laawol.

Ɗum firti ko leydi amen iwdi ndi waawaa dallinde ɗaɓɓaande mum nde, so wiyde yo Muritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal nattu hiisoreede mooliiɓe tuggi desammbar 2010, hono no ɗum feeñiri e haala jooɗaniiɗo rajo RFI to Senegaal, tuma nde hollitta ngonka mooliiɓe Muritaninaaɓe to Senegaal.

Hol ko ɗum firti ? Mbele wonaa yiɗde waɗde yimɓe e kaayaa mbeeyaa e heɓlude  naatnude e hakkille winndere nde, ndee feere?

Mbele ɗaɓɓugol laamu Muritani nde ujunnaaje ujunnaaje moolinooɓe to Senegaal ɓe ngartata e leydi mum en, e ciifgol nanondiral e laamu Senegaal e HCR ñalnde 12 noowammbar  e hitaande ina ndagna ndee ɗaɓɓaande ?

Hay sinno noon nanondiral ngal joopinooma nde gartirgol mooliiɓe ngol dartotoo, so 31 desammbar 2010, hono no wiyranoo ngal dartotoo ko e maayirɗe desammbar 2009, min cikkaani so ɗaɓɓaande laamu Muritani nde ina jogii daliilu.

Hade men huccande dalillaaji tuugiiɗi e ñaawooje sariya kollitooji wonde feere laamu Muritani nde alaa ɗo tuugii, eɗen etoo tawo jaabaade naamnal ɓurngal waɗɗaade e ooɗoo sahaa, so anndude mbele laamu Muritani ɗooftiima geɗe hunaninoo mooliiɓe ɓe e pelle winndere toppitiiɗe geɗe bayɗe nii, potnooɗe deeƴnude hakkillaaji mooliiɓe yiɗnooɓe artude e leydi mum en ɓe.

Wonande Muritaninaaɓe mooliiɓe ɓe, ɗumɗoo ko huunde himmunde no feewi, nde tawnoo saabii moolagol maɓɓe to Senegaal e wonde ɓe ngalaa leydi ko laamu Muritani, sibu ko kanngu ɓoori ɓe ɓiyleydaagal maɓɓe e ewenmaaji 1989, tacciniri ɓe cente cente feewde Mali e Senegaal.

Gaa gaa jedditagol ɓiyleydaagal maɓɓe, ɓe ɓolaama jawdi maɓɓe, ɓe koynaa, ɓe mbaɗaa golle yoorɓerndaagu, yoga e maɓɓe mbardaa amdu mbaɗaa ubboowel ceenel e nder biidi denndaaɗi.

Ko warhoore, ñamaande ƴiiƴam, ɗe laamu Muritani salii haa hannde laaɓɓitinde, ina deƴƴi hay so tawii ngu heptinii ko kanngu saabii ngolɗoo jaɓɓugol jojjanɗe gootol e leƴƴi leydi ndi, jaɓɓugol ɓurtungol.

Eɗen ciftina tan ko Goomu Afrik toppitiingu Jojjanɗe Aadee e Ɓesnguuji njooɗinoongu to Alsee e hitaande 2000, idii heptinde e ñiŋde, hay so tawii leelii seeɗa, jaɓɓugol jojjanɗe aadee ɓurtungol baɗngol e Muritani ngol e ɗaɓɓude e Muritani nde lomtinanta ɓeen loraaɓe ɓe.

Ko goonga, laamu persidaa Siidi wul Sheex Abdallaahi toɗɗoranoongu e dow demokaraasi ngu, lelniino e hitaande 2007 peeje lomtinirɗe, haa pelle adunankooje keewɗe kunii addude heen ballal mum en heen to bannge ngalu, alaa e sago heptinen wonde kuudetaa militeeruuji ɗi mbaɗi o, yafɗinii ɓerɗe mooliiɓe heewɓe, haa kaayti winndaade e doggi yiɗɓe artude, hay so tawii noon folluɓe laamu ɓe podaniino ɓe jokkude golle ɗe e moƴƴinde ngonka maɓɓe so ɓe ngartii.

Hannde, teskuya oo ko mettuɗo sanne. Pelle artiraaɓe, haa arti noon e Dental Pelle Ngenndiije toppitiiɗe Jojjanɗe Aadee, kam e pelle winndere ko wayi no fedde wiyeteende Open Society ina ceedtii wonde yoga e geɗe ɗe Muritaninaaɓe mooliiɓe to Sengaal kunananoo ɗe ciynaaka, laataaki.

Ɓe ɓuri waawde ñiŋde fof ko salaare laamu Muritani rokkude artiraaɓe ɓe kaayitaaji ɓiyleydiyaagal, waɗti ɓe yimɓe ɗo alaa ɗo njeyaa e nder leydi maɓɓe e hoore mum, kam e calagol laamu Muritani rokkitde ɓe, e tuugaade e laabi sariya, leyɗe maɓɓe ndema, guurnatnooɗe ɓe.

Leyɗe ɗe ɓe teettanoo nde ɓe taccintee nde, ɗo Muritaninaaɓe woɗɓe koɗnaa. Jaraa boom, hay ko sakkitii ko, laamu Muritani jaggii, dummbi moolinooɓe artiraaɓe sabu tan cuusii naamnaade, e nder deeƴre, leyɗe mum en. Ɗum jiidaa e caɗeele nguurdam teeŋtuɗe ɗe ɓe nguuri hannde ɗe.

Hannde, eɗen poti sikkitaade no feewi nuunɗal laamu Muritani yiɗde jokkude artirde moolinooɓe ɓe, sibu caggal nde ngu welaa ngu dartini gartugol ngol fotde lebbi sappo e go’o, ngu felliti ɓamtude ɗum ñalnde 18 oktoobar 2010 tawi alaa ko ngu jaɓi artirde so wonaa 2584 moolinooɗo to Senegaal, tawi noon HCR ina winnditii fotde 8000 yiɗɓe artude.

Siiraani boom so maa ɓeen 2584 fof ngartu ɗo e maayirɗe desammbar, sabu geɗe potɗe laaɓɓitineede. Ndeen ŋakkeende nuunɗal rewii laamu ngu haa kalifu geɗe nder leydi yeddi wonde ujunnaaɓe sappo Muritaninaaɓe ina moolii haa hannde to Mali, mooliiɓe ɓe HCR winnditii ko ɓooyi.

Ko ɗee geɗe kala ngaddanta en faamde ko saabii ko ina tolnoo e 20 000 Muritaninaaɓe mooliiɓe to Sengaal ɓe HCR winnditinoo ina njiɗi artude, kaayti artude, ina padi ngonka ɓurka moƴƴude, ɓurka hoolnaade. »

E miijo maɓɓe ɗum noon «Denndaangal ɗee geɗe kaalaaɗe ko kam en kaɗi yoga e mooliiɓe artude, tee ko kam en niilni won ɗeen geɗe cifaaɗe e nanondiral

« … Hannde eɗen mbaawi wiyde tawi en njuumaani wonde hakilantaagal 20 000 mooliiɓe fellitɓe fadde ɓe, waylaaki wonande sikkeeji ɓe njogii e laamu Muritani, sibu ɓe koolaaki ngu, sibu yiyde ɓe no artuɓe ɓe nguurdi nii. Ko ɗum tagi aɓe njogii hakke e naamnaade hoto ɓe nattu hiisoreede mooliiɓe, sibu ko ngantu tigi haɗi ɓe hootde.

Ɓe keɓii hollitde maɓɓe ɗii denngaangal pelle adunakooje garnooɗe sunnaade. Yimɓe Laamordu Dowlaaji Amerik Dentuɗi (Departemaa d’Etat des USA) yillinooɓe tuddule mooliiɓe wonɓe daande maayo walla jooɗdinooɓe e pelle mooliiɓe ɓe ina mbaawi seedtaade ɗum, sibu mooliiɓe ɓe meeɗaa waasde hollitde ɓe kulhuli mum en.

… To bannge fannu goɗɗo, paytuɗo e mbayliigu laamu e nder Muritani, eɗen mbaawi wiyde wonde piɓle ngardiigu moƴƴu kam e jojjanɗe aadee ɗooftaaka tawo no fotiri nii caggal kuudetaa 6 ut 2008.

Mbayliigu kuudetaa liɓɗo laamu Siidi wul Seek Abdallaahi, toɗɗiraaɗo demokaraasi, rewrude e woote nanondiraaɗe hakkunde waɗnooɓe kuudetaa ɓe e Haɓɓere luulndo hono no eɓɓiranoo e nanondiral Ndakaaru nii ciifanoongal e lewru suwee 2009, nguun mbayliigu kuudetaa gallii.

Gallini ɗum ko laaɓal woote ɗe njeddaama, kono kadi ɓuri teeŋtinde ɗuum ko ko Seneraal Abdel Asiis kam e hoore mum yedditiima nanondire Ndakaaru potnooɗe dagnude laamu mum, biynooɗe wonde « kaaldigal ngenndiwal kuftodinngal » ngal aduna o wallitti, ina foti yuɓɓineede mbele leydi ndi ina yalta iiñcuru politik ndu kuudetaa 6 ut 2008 saabii ndu.

Ngaal kaaldigal ina fotnoo jokkude caggal woote ngam yeewtidde, e nder deeƴre, denndaangal geɗe joopiiɗe ngootaagu ngenndi ndi walla hol darnde konu foti daraade e leydi he, walla kadi geɗe joopiiɗe doosɗe leydi.

To bannge ɗooftagol jojjanɗe aadee, en mbaawaa wiyde ko ɗum ngoƴa Muritani, sibu nanngal e piggal e cokgol Biraam wul Daa wul Abeydi, gardiiɗo dillere IRA-Muritani kam e sehilaaɓe mum, sabu tan etiima faabaade sukaaɓe ɗiɗo waɗtaaɓe jiyaaɓe …

Ɗum na seedtoo pamɗugol ko Dowla Muritani woƴaa hare luulndiinde njiyaagu nde sariya mo Asammbele ngenndi wooti, harmini.  Hay neɗɗo nuunɗuɗo gooto waawaa yeddude goodaangal macungaagu e Muritani kam e waasde waɗooɓe ɗum hulɓineede. Hay neɗɗo gooto waawaa yaddude jaɓɓugol jojjanɗe aadee ɓurtungol, añamngureewol baɗangol e 1989 e 1991, janngol e ɓaleeɓe Muritani, ngol woppaani koninkooɓe, woppaani siwil en.

Ko e ɗuum ñaawirɗe Farayse ñaawi ofisiyee Muritaninaajo biyeteeɗo Eli wul Dah e hitaande 2005, sabu warhoore e lepte, duuɓi sappo kasoo. Ko ndeen ñaawoore siynaaka haa hannde ko ina haawi yimɓe fof…

… E nder ɗum emin ɗaɓɓira aduna o nde waawnata Muritani ɗooftaade geɗe hunanii ɗum ɗe, jowitiiɗe e jojjanɗe aadee, nde waɗtata hakkille e ɗooftagol doosɗe demokaraasi e ngardiigu moƴƴu ɓurɗe famɗude. (…)

Ndakaaru ñalnde 25 desammbar 2010

Mustafa Tuure