Yahnoonde artii

0
316
arme.jpg

Nyalnde 6 ut 2008, yimɓe piniri fiddeende sabu nande e jaaynirɗe ko wayrunoo naneede so «Kominikee n°1» kolliroowo wonde kuulal ngal Hooreejo leydi ƴettunoo ngam ittude e golle mum en hilifaaɓe konu ceŋde nay ɗee fof, sabu makko tuumde ɓe ko kamɓe caabi iinyturu politik wonndu e leydi he, ummoriindu to won e dipiteeji jeyaaɗi e parti Adil dadnooɓe mo nde o dikkanii lefol laamu.

 Hol noon ko saabii nduun iinyturu ? Hol ko addani senerooji ɗi follude laamu ngu aduna fof seedtanii jibinaa ko e laaɓal woote, ko laamu ngu ɓesngu suɓanii hoore mum ? Hol kappanɗe Muritani fawaade e waylo politik gonaaɗo o ? Hol darnde fotnde dareede ngam danndude Muritani ?

 Ciftoren ɗo seeɗa

So en nduttiima seeɗa e taariik mo woɗɗaani, eɗen nganndi gila hitaande 1978 laamu siwil en natti e leydi he sabu koninkooɓe fellitde follude laamu Muktaar wul Daddaa sabu mum en luulndanoode wolde Saharaa ɗeɓnoonde boomde leydi ndi e waasde heen jeytaare mum. Tuggi oon nyalawma feewde jooni ko «tedda paɗe» en tan laamotoo ndii leydi, woorti daawal marsa 2007 feewde ut 2008, hay ɗum ko caggal nde wooteeji laaɓtuɗi mbaɗaa, Siidi wul Seek nawi raay laami. Kono en paamii, e ngal daawal ɓe ndeesti tan, kono ko  e doŋal tan ɓe moggininoo, eɓe panndii no ɓe ngunndorii.

Kono kadi eɗen nganndi laamuu «tedda pade» en kala ɓuri heen sanndolinde ko ngarnoongu e 1984 e gardagol Maawiya wul Siidi Hamel Taayaa, teskinirngu lenyam-lenyaagu feewde e ɓaleeɓe, jaɓɓugol jojjanɗi aadee, warkoyaagu, ɓiɗtugol jaayɗeele e porlugol jawdi laamu e kala welma-dagoo mo cibooji makko ndokkanoo yo mbaɗ e leydi he.

Kono kadi nguun laamu teskoraa ko mukunyaa e nder woote, sabu nde Maawiyaa waɗda woote fof, ko kanyum tan hawata, etee ruttoo hanndoo.

 E hitaande 2005, won goomu militeer en lollirɓe « Goomu Militeer en daraniiɓe Nuunɗal e Demokarasii » (CMJD) gunndii Maawiya, tawi ina woni e ɗanngal to leydi Arabi sawudit, folli laamu mum, ardini Eli wul Muhammed Faal. Ko adii ɗuum seeɗa, ko ina tolnoo e hitaande, nyande 8 suwee 2003, won militeer goɗɗo naatnoo e lamba he, hono Wul HANANNA, mo hay gooto anndaa ɗo suppitorii ina yooɓi saaruuji mum, riiwi Maawiya e mbaldi mum, fiddini ɓesngu Nuwaasoot ko ina tolno e balɗe ɗiɗi, kono kadi waɗi maayɓe mum, fotde yimɓe sappo fawɓe.

Gila oon nyalawma noon, ko aamnotonooka anndaa ina waawi gasde, ko hulɓininoo fuuyi. Holi ɗuum ? Ko follude laamu Maawiya. Ɗum addani CMJD sonyde ko goomu Hananna jabbunoo e teskaade noon wonde yoga e hoohooɓe oon goomu ko yaadiiɓe laamu Maawiya sabu ko hakkunde kalfinanooɗo ndeenka makko, desndaaɗo kisal Dowla, kam e mawɓe ceŋde konuuji e tuumaaɓe e warkoyeeji jolnooɗi e nder larme e hitaande 1991. Haa hannde ne kay, ko ɓeen polli laamu Siidi Wul Seek Abdalaahi, njibinaangu e woote laaɓtuɗo e marsa 2007.

 Ko jeyi sabaabu iinyturu politik hannde ndu ?

 Ko adii fof, ko salaade militeer en woɗɗitaade fiyakuuji politik sabu, eɗen nganndi, e nder Doosɗe leydi ndi, kala dadiiɗo ina harmani ɗum waɗde politik, foti wonde darnde maɓɓe tan ko reende kisal leydi e hormaade e danndude juɓɓule Dowla. Ko goonga ɓe loŋtanii en ƴiyal gendongal e goddol hono Maawiya, kono oto won kay eɓe mbaɗta ɓoggi e daaɗe men.

Gila e daawal « transition » ɓe kuninooma wonde maa ɓe tottit siwil en laamu, tawa ko rewrude e wooteeji laaɓtudi e mudda lebbi 18, etee ɓe njeytortaake e wooteeji he, ɓe ngonata ko jaambureeɓe. Hay so tawii ina teskaa wooteeji baɗnoodi ɗi laaɓtii (njenytudi majji waylaaka) ittaani, gila e fuɗɗoode, kamɓe militeer en ɓe, ɓe njeebaaki weeyo politik ngo, sabu ɓe ngadii fof ko dunyde won e hoohooɓe parti PRDS yo puso e oon parti, ngona jaambureeɓe (enndepanndaaji) mbele ina ndikkanoo wonde dipiteeji, ɓe cidi ɓe haa yoga e maɓɓe ngoni dipiteeji.

Nde woote Gardagol leydi faandii, ɓe luurdi hakkunde maɓɓe sabu won e maɓɓe ndekete ina meerotonoo wonde kanndidaaji, heddiiɓe ɓe njabaani, mbiyi kanyum en ko yo ɓe kuurnu konngol maɓɓe, wonde addaani ɓe laamaade. Heddii kadi eɓe ƴeewa holi mo ɓe poti dadde haa laamo. Ɓe luurdi ɗoon kadi. Ɗo rewanoo fof, keewal e maɓɓe nanondiri e Siidi wul Seek Abdallaahi (miijo maɓɓe ko oon ɓuri «weeɓde hofde ») kono kadi yimɓe fof ina ceedtanii oon nuunɗal e peewal. Tesko-ɗen noon ko waalaare nde Abdul Asiis heednoo nde wonani yoo ɓe mballu Siidi (ndeke kaŋko ne won ko oo meerotonoo).

Ɓe njamiri dipiteeji enndepanndaaji kala yo ngootan Siidi, kono ina waawi wiyeede addani Siidi foolde ko ballal ngal o hebi ummoraade e parti Mesauud (APP) e wootannooɓe kanndidaa Seyni wul Seydaan e tuur ɗimmo. Ko ɗum waɗi, nde Siidi jooɗii e jappeere nde tabitini kala ko huninoo, so waɗde Mesauud hooreejo Asammbele, halfini Guwarnama oo Seyne wul Seydaan, ruttii to bannge politik woni e siynude ko huninoo : gartirgol taccinaaɓe, battugol macungaagu no bonannde warhoore e eɓɓude peeje no falorii caɗeele peewtuɗe e nguura (PSI) ekn….

Kono law, dipiteeji ballunooɗi Siidi ɓi puɗɗi urɓude tawi ko e kirjingol les hoohooɓe militeer en ɓe, sabu e fuɗɗoode, ɓe puɗɗorii ko kampaany yo gardiiɗo Ministuruuji, hono Seyne wul Seydaan yo liɓe sabu «politik makko jiilgol laamu gallii». Ɓe ndewi Siidi haa itti oon. Guwarnama keso waɗaa e gardagol Yahyaa wul Muhammed el Waghef. Oon guwarnama  noon ko e mbaadi kesiri : mawɗo leydi ndi, sabu yiɗde mum tiiɗtinde ngootaagu leydi ndi, e yiɗde ɗum naftoraade peeje e miijooji partiiji kala, sabu mum teskaade caɗeele dookɗe leydi ndi to bannge nguura, jaŋde, puɗɗagol ownugol (ko lolliri terorisma) e leydi he ekn…, felliti naatnude hay luulndinooɓe ɗum e laamu, e dow tuugnorgal politik laaɓtungal, nanondirangal.

Nde wonde noon dipiteeji ɓallunooɗi mo ɗi ko nehneeɓe Wul Taayaa, ngoowi tan ko laŋkude e welliteede e porlugol jawɗeele laamu e suɗtude bonanndeeji mum en ɓennuɗi, mbiyi woy saa yoo ɓeeɗoo ɓe mballaano Siidi e saanga woote ina naatnee e guwarnama. Kono ngam wemjinde ɓesngu ɓe kuutorii ko wiyde wonde waɗaaɓe e laamu ngu ko watulaaɓe Maawiya ngonnoo, ko maandeeji bonannde jawdi laamu (Rumuus el Ɓesad en). Ndaw ko haawni noon, sabu ɓeen wiyooɓe noon, ko hakkunde tuumaaɓe warkoyaagu, yoolɓe sosiyeteeji laamu, yuɓɓintunooɓe nguykaali e nder wooteeji ekn…

Ko laaɓti koo tan, ko ɓe ooyooɓe etee ɓe njiɗi ko yo Siidi tottitɓe kala postooji neenɗuɗi e nder laamu he, jokka e laamoraade no ɓe ngowruno e saanga nde Maawiya laamii nde, etee ko fayti e won ɗeen toɓɓe yeru : artirde taccinaaɓe, sunnaade warkoyaagu mbaɗnoongu e duuɓi ɓennuɗi ɗi e kaɓtagol macungaagu ko yo won haala tan, kono hol to siyne. Militeeruuji ɗii ne, yiɗde mum en, ko yo Siidi heddoo e ndigal mum en, hol to o waa ko wonaa ko ɓe njamiri ɗum walla ko o diisnii ɓe : ɗum firti ko hay ko mbaawka ka Doosgal leydi rokki ɗum, fotaani huutoraade ɗum so wonaa tawa eɓe mbelaa. Ɗum noon ko Siidi yo o won laamɗo «sokkini » tawa alaa e ittu alaa e waɗtu, ko «heɓi dawna» tan.

 Siidi noon, ko ko haalpulaar en mbiyata koo tan «maayo so heewi deeƴat », sabu deeƴre makko, nehdi makko, moƴƴere makko, yaŋkinaare makko, ittaani wonde mo neɗɗo joom fiɓnde, jiilotooɗo e kala sahaa maslahaa, teeyɗo, teyliiɗo kono ko gannduɗo to fayi, so dawii hol to joftoyta.

Ko oon jikku addani mo waɗde feere fof mbele amo maslondira e dipiteeji ɗi e militeeruuji ɗi, ɓe nganndu-ɗaa o yahii haa o takkani ɗum en galoŋaaji seneraaluuji, tawi won fotnooɓe adaade ɗum en heɓde ɗiin galoŋaaji. Ɗum fof ko ndaartude maslaha haa danya ligganaade Moritani ko nafata. Ɗum fof haɗaani tuddunde dipiteeji parti makko o e senerooji waɗde moojobere mum en mbele ina telɓina politik mo o ummani o.

Ko caggal faamde mo wonde ndee tuddunde won ko soomi goɗɗum ko wonaa tan wonde «ministeruuji baɗaaɗi ɗi moƴƴaani». Ma a taw jooni nii ɓe pooaanii ko haɗde mo laamaade sabu «so ɗaɗi ngonti buruuti joom mum sellataa», o felliti huutoraade mbaawka ka Doosgal leydi ndi rokki mo, so toɗɗaade kala mo o hoolii e postooji toowɗi e nder laamu, o lomtinii senerooji ɗi, mbiyen o dunyi ɓe yo ɓe timmin ko woni anniya maɓɓe ko, so waɗde «kuudetaa», ko harminaa hannde e nder yonta demokarasi.

 Ngonka leydi ndi hannde.

 Caggal ko laamu ngu follaa nyande 6 ut 2008, leydi ndi ummiima e ngonka demokarasi, ruttiima e laamu ndool-ndoolaagu e ɓittere yimɓe e tiɗɗugol wellitaare aadee. Eɗen teskii gila ut 2005, e saanga nde laamu Maawiya follaa, wellitaare mawnde danyaama e leydi he : ko adii fof ko diisnondiral compangal hakkunde laamiiɓe e laamaaɓe, wellitaare jaaynde e fannuuji kala, woni jaaynde heeriinde nde, woni jaaynde laamu (eɗen ceedtii jeewte rajo mbayliima kanyum e telewisiyon wonaa ko welata laamiiɓe tan haaletee sabu hay lulndiiɓe laamu ndokkaama konngol). Ko ngol laawol gadanol yimɓe fof (nder leydi e caggal leydi kala) ceedtii wonde wooteeji baɗnoodi ɗii fof ndewii laawol, laaɓtii.

Hannde o, Rajo e telewisiyon ngonti ko oolel Goomu militeer en, folluɓe laamu ngu e jaaynde yimɓe alanaa en laatiiɓe awluɓe e naafigeeji leydi : haalooɓe ko iwaani e ɓerɗe mum en, seedtotooɓe ko woodaani, tunngooɓe bonannde leydi e caru ɓesngu. Ko ɓeen tan kadi njogii hakke haalde e jaaynirɗe leydi ndi, kala mo wondaani e jamfa baɗɗo o, alaa hakke haalde walla hollitde mettere mum. Ellee maa mbiyaa ko en ruttiiɓe a laamu Taayaa. Ko ɗum addani en wiyde «Yahnoonde artii».

Demokaraasii companooɗo tuggi 2005, mo nganndu-ɗaa aduna fof ina yeeɓratnoo ɗum Muritani wontii «koyɗol muumo» etee, aduna oo fof taƴii aaccere. Ko ndeen mettere addani pelle keewɗe adunayankooje (Dental Afiriik, Dental Orop, Fedde Dowlaaji Dentudi-ONU , Banke Monnjaal ekn..) , leyɗeele Orop e Amerik, yoga e dowlaaji Afrik, kanyum en fof mbiyi loppet ngondaani e ko waɗi Muritani ko, etee maa taƴondir e leydi ndi nannga kaake mum en, e balle mum en, haa nde tippudi demokaraasi ngoodnoondi ndi arta e leydi he e gardagol Siidi Mohammed Wul Seek Abdallaahi, kebrunooɗo lefol ngol laaɓal e juuɗe ɓesngu Moritani.

Dowlaaji goɗɗi ɗii kollitii wonde ko waɗi e Muritani ko, ko jolo ƴeenngo, seppooji faajiraagal, jarfaali ɗaminiiɓe e watulaaɓe, ayyibaaji feewde e laamu Siidi, ɗum fof alaa ko nafata, ɓe mbiyi tan ko yo o rutte ɗo ummanoo ɗo, so wonaa ɗum aduna fof nefa goomu militeer en teetɓe laamu ngu.

Eɗen paami tan ko Goomu militeer en dallinta wonde ko ɗum addani ɗum follude laamu ngu (wonde caɗeele ina keewi e leydi he teeŋti e nguura, wonde terorisma naati leydi ndi etee ko kamɓe tan mbaawi falaade ɗum, wonde bonannde jawdi heewii e laamu Siidi, taccinaaɓe artiranooɓe nguuri ko e caɗeele ekn…). Ɗee caɗeele kay ma a taw ko kuuftidinɗe sabu ina seedtaa wonde ɗum jotondiri ko ɓeydagol coodgu petrol e winndere he e coodguuli nguuraaji. Ɗoo kay laamu Siidi foti ko manteede sabu law ɓe compi ko lolliri PSI (Programme spécial d’interɓention), hono eɓɓaande heeriinde ngam faabuya ɓesngu : gaweeje keewɗe ngaddaama e leydi he, caraa e paabi, miliyonaaji limtilimtinɗi kaalisaaji caraaɗi e leydi he ngam yo ɓesnguuli compir bitikaaji, compa eɓɓaaɗe ballooje ɓe liɓde coodguuli e newnude nguurndam maɓɓe, waɗde 2008 hitaande ndema ngam riiwde heege ɗo e duuɓi payɗi ekn..

Terorism kay so feenyii e leydi ko ko wiyetee « gacce wiinnde ko tawaaɗo heen », so tawii on takanaama galonaaji senerooji, on ngardinaama ceŋde ɓurɗe himmude e konu, on ngardinaama kisal leydi (sûreté nationale) etee ko onon tottaa kala ko ɓuri himmude e njogitaaje leydi, on ngoppii haa leydi yanaama, ma a taw kay so won mo ɗum jali ko onon ngoni hoore. Onon kay ɓuri ɓadaade on ko huutoraade kaɓirɗe ɗe ndesnda-ɗon ngam reende kisal leydi njamforo-ɗon ɗum gardiiɗo Dowla.

Mbiy-ɗon wonde taccinaaɓe ngartii e leydi mum en, kono «alaa ko wayli en ngonka maɓɓe ka ɓe nguurnoo Senegaal ». Hol ko taccinooɓe nii, hol taccinnooɗo ɓe ? Wonaa Siidi dey. Oon kay danyi ko wune wonde artirii ɓe, etee ina jogii anniya moƴƴo e fiɓnde tiiɗnde rokkitde ɓe hakkeeji maɓɓe, sabu fedde ANAIR ko seedanfaagal laaɓtungal. O diwii ɗoon ne kay sabu o wiyi haala warngooji ko ko foti haaleede : ko ronkaa naneede haa e nyalawma hannde o e kunude goomu militeer en waɗɓe kuudetaa ɓe.

 Porlugol jawdi laamu noon ko teska heen ko, salinoo ɗum seeɗa ko laamu Muttaar wul Daddaa, kono gila militeer en ƴetti laamu e hitaande 1978 feewde jooni (sabu gila ndeen ko kamɓe tan laamotoo, woorti lebbi sappoy joy ɗi Siidi laami ɗi) Muritani wayi ko no ngesa monnginba, njanaaba diwooji nii, ko forlaa e jawdi laamu so heɓtanooma maa mah wuro tolniingo e Wasinton, tawa ko e kaŋŋe mbuure mahraa. Tenngiti ɗum dow fof ko jamaanu laamu Maawiya, sabu e oon sahaa, so tawii a wonaa luulndiiɗo laamu, a jaɓii yantude e kelle PRDS, kala ko wel maa ina dagii e leydi he, sabu e oon sahaa ko gardiiɗo leydi e hoore mum dunyata cibooji mum e nguyka. Sabu so foksineeruuji, ɓurɓe heen toowde ko njogii e njoɓdi heewaani yettaade teemedere ujunere mbiyaama «kootee cuuɗi mon, mahee toon galleeji jooɗɗi », njuɓɓinee ɓesnguuli mon yo njantu e PRDS so oɗon njiɗi danyde huunde e laamu he, ma a taw kam haala joofii. Ko e ɗiin duuɓi woni ɗo njahataa e nder ladde moraande, walla e gurel «cuuɗi tati e takkere rawaandu» kawraa e galle pattamlamo ina mahaa heen, jarɗo miliyonaaji limtilimtinɗi, tawa ko bamɗi keewi jofde heen. Joom ɗiin galleeji e ɗeen jawɗeele noon, saɓooɓe hannde e sara goomu militeer en, woni wiyooɓe «laamu Siidi ko bonnuɓe jawdi». Ndaw ko haawni. Hay so tawii nii ko ɓe kaali ko ko goonga, ma a taw kam bonannde lebbi sappo e joy fonndetaake e duuɓi noogaas e nay, hay so tawii ko ɗoon tan tuggu-ɗen.

So tawii ko goonga, ɗum ko kewlol haalpulaar keewi haalde ngol «haala janɗo e saret».

Kappanɗe Muritani e darnde fotnde dareede ngam danndude ɗum.

Moritani hannde arii haa e laabi celi, hol heen ngol o suɓtotoo ? Mbele ko ruttaade e ngonka ngadiika ut 2005, walla ko yahrude yeeso tiiɗtina laawol loowangol ngol, woni demokaraasi o, moƴƴitina ko boni heen ŋari ko.

Yonta hannde o ko yonta demokarasi sabu leƴƴi ɗii fof ko ɗum ɗaɓɓi, ko ɗum woni muuyaaɗe mum en, sabu winndere ndee fof hawri ko ɗum woni feere laamorgol moƴƴol, ko ɗum ne kadi woni ƴellitaare leƴƴi e fannuuji kala, gila e faggudu haa e renndo. Ko ndeen feere ne kay ɓesngu Muritani suɓtii e saanga nde waɗi wooteeji mum e hitaande 2007, rokki Siidi Wul Seek Abdallahi hoolaare yo ɗow ɗum ɗo e duuɓi joy.

Firtirde ɗum doole ko waasde hormaade ɓesngu Muritani, ko jamfaade lenyol. Ko ɗum waɗi laawol juumtanngol Muritani ko ruttaade e tippudi demokaraasi ngoodnoondi ndi, ɗum ɗoon foti wonde ko e kaaldigal jaajngal hakkunde denndaangal gollotooɓe politik, hakkunde senngo waɗɓe kuudetaa ɓe e wallidiiɓe mum en, e saliiɓe kuudetaa o, peeje fof njiylee mbele maslahaa ina danyee, tawa ko tuugiiɗo e hisnude ɓure puɗɗanooɗe danyeede e demokarasi gila 2007.

Ina foti jeyeede e nyenytudi ngaal kaaldigal, harminde e ko fayi arde huutoraade ndoolndoolaagu to bannge politik ngam waawnude yimɓe miijo mum. Ko ɗum waɗi militeer en yo naattu e nder tuddule mum en (wonaa ko hersini), ɓoora juuɗe mum en e kala ko feewti e politik, walla e maɓɓe jiɗɗo waɗde politik kala yo ɓooroo comci militeer en, ara, jola e lammba politik.

Gollal ngal kooninkooɓe kalfinaa e doosgal laamu ko gollal dimal, sabu ko reende kisal leydi, hisnude dowla e juɓɓule demokarasi. So ɓe kuuɓnii ngaal gollal ina yona. Ɓe ndeenoo lollirde « konu kudetaaji »

So goonga, ooɗoo kuudetaa ari ko ɗo haanaani etee o lommbii en e laana ka anndaa ɗo happi, soko eɗen njogii njoorto moƴƴo wonde denndaangal ngenndiyankooɓe leydi ko aldaa e paltoor, haa yettii noon saabiiɓe kuudetaa ɓe, maa ndarto keɓɓitoo leydi ko yaaccii, ndeftina ɗum e laawol poccingol.

 

Gelaajo