Hoodere mawnde ñifii to Afrik worgo : Mandelaa wayniima

1
315
mandela-winnie.jpg

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere-laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa. 

Nde hoodere mawnde siirtii e asamaan fof, mawɓe ina keewnoo wiyde « won ɗo neɗɗo mawɗo wirnii hee ». Hoodere-laaci ISON ma a taw arnoo ko habrude maayde Nelson Mandelaa. 
Yimre aroore les ɗoo ndee, ko yimre mbaɗanno-ɗen Nelson Mandelaa, nde yaltaa kasoo ñalnde 11 feebariyee 1990.
————————–
MANDELA

Won e ñalɗi ko daartiyankooji,
Ñalɗi mawɗi tedduɗi keewɗi maanaa,
Daarteteeɗi haa ɗo haaɗi haaɗaa.
11/02/90 millaama e ɗiin mawɗi,
Oon Alet mo ɓesnguuji kala ngiƴƴii,
Muuyaaɓe goonga nguurti no ñaamɓe njuumri,
Hiiɗaaɓe kala cummbi sibu belaa ndañii.
Hoodere ɗelkunde siirtii, seeki niɓɓe,
Hare ndimaagu yilmitanaa moƴƴere,
Sibu kaɓiiɗo fenaande, caliiɗo yawaare,
Hare mum e añamnguraagu seedtini.

Duuɓi 27 e lewbi jeegom e balɗe jeegom,
Naange fuɗaani ngonɗaa ko e niɓɓe jemma,
Kasoo maa dañii giƴiraaɓe sagataaɓe,
Kono ɗum fiɓnde maa yolbinaani.
Lepte caɗtuɗe, golle kiisɗe e gijaali warngo,
Tuundi, ɗomka, heege e kala coon,
Mbiy-ɗaa ko mehre, mejaani ma;
Jaambaaro lolluɗo, ŋeerɗo fiɓnde!

Gorko tedduɗo, gorko kimmirɗo,
Jaambaraagal laatingal daarol,
Hay añɓe maa ina njooɗa maa.
Dikkiiɗo laamuyel paltoor hulaani,
Dañi wune, malaa njomu ko jilɓaani,
Purlu-ɗaa ngel ko ɗo laaɓti so e ndoondi,
To Afrik worgo to raneeɓe turi ɓaleeɓe mbaɗɗii!

Manndelaa! hay so innde maa sowtaaka,
Yimɓe fof ina nganndi ko aan tan haalaa,
Aduna fof, hay añɓe maa ina ɓuucoo maa.
Mbir goonga, mbiy-ɗaa ko potal tan njiɗɗaa,
Potal leƴƴi e aadee en kala laartu-ɗaa;
Mbaabuur miskinɓe, ko ñaamndoolaagu luulndi-ɗaa,
Kono leñam-leñamaagal to woɗɗi mbiici-ɗaa!
Yettaa maayaani ko hakilantaagal ngardin-ɗaa.

Yahdiiɓe maa heewɓe kay mbaraama,
Aan ne kay fiɓtaade ɗum a meeɗaa!
Steewe Bikoo, Albeer Litili
Bensamin Moloyse, Dulsii Settambe
E woɗɓe limti-limtinɓe.

Laamuyel boto boto kay hay gooto daɗaani,
Maawiyya wonaa aan mallat-mi,
Kono ɓerngel maa ina ɓawli.
Sowetoo 16/6/76 kay en ciftorii,
Ñalnde heen kay yummiraaɓe ngoyii,
Ñalnde heen kay winndere ndee kala sunii,
Hektoor Peterson e yahdiiɓe ñalnde heen mbaynii,
Ngel cukalel ngel gudde yulnde yaltaani,
Ngel nganndu-ɗaa ko ndimaagu tan laajii.

Ɓesngu worgo Afrik wuurɓe e sunu duumiiɗo,
Ñalnde kala, ko maayɓe haa heewi,
Ndaw baaye e alyatiimu!
11/02/90 noon cereeli naange ndiddii niɓɓe jemma,
Ñalnde Walteer Sisulu e woɗɓe ngoppitaama
ANC kadi wiyaa heptinaama,
Min njowtii poolgu kay yettimaama,
Oon ñalnde Manndelaa nder ngaska mum fiɗɗitiima.
Ɗum ko e ɓesnooje hare ɓesngu maaɗa.

11/02/90 e ñalɗi daartol yantii,
Daartol ɓesnguuji kiiɗaaɗi, goonga muuyaaɗi.
Manndelaa! hannde fof min ɓur maa horsinde!
Manndelaa! hannde fof kadi min ɓur maa teddinde,
Sibu fiɓnde maa lewlewal hiiɗaaɓe!

Winni Manndelaa yeeweende a hulaani,
Hay gijaali e puuptaali njerɓinaani,
Nelson kay ƴaañgal a wonaniino,
Aadi e fiɓnde e gilli fof a tibitiniino.

To Afrik worgo noon ko ɓaleeɓe kaɓata e paltoor,
Kono ko hiiɗaaɓe kaɓata toon e hiiɗooɓe,
ANC jilluɓe e raneeɓe e lasi mum ina moofti,
Bereyten BereytenBak ko e ɗii yeruuji mawɗi;
Senngo Apartaayd ɓaleeɓe haa heewi ina woodi,
Janfiiɓe ɓiɗɓe yummiraaɓe mum en kersaani,
E ɓeen jaasɓe, mawɗo Linkataa Gatsaa Butelesii.

Jalluɗi fenaande kay haa hannde ina toon mbewi,
Kono goonga ina ruɓana ɗi,
Maa roondo haa weeya fukka e leydi,
Añamnguraagu kay fayi ko e ciltirɗi,
Hay so tawii ɗaɗi Apartaayd haa tiiɗi na ñiɓii!
Hare waɗde koko jokki haa nde poolgu jolii,
Poolgu ngu hay huunde falaade waawaani,
Añɓe fof noon e heewde doole,
Sibu balle leyɗe mawɗe e laamuyel caɗtarel,
Ɗeen baabiiɗe laamuyel Israaiil coltungel,
Laamuyon piddukon, ceddukon,
Leptukon ɓaleeɓe worgo Afrik e aarabeeɓe Palestiin.

Jemma juuti fof noon weeta,
Goonga jenngi fof jofa,
ANC e OLP yo wuur raayuuji mon mawɗi!
11/02/90, Manndelaa mutnooɗo e niɓɓe jemma,
E annoore mawnde suppitidiima! ./.
 

Bookara Aamadu Bah
Nuwasoot 12/02/1990

YOWRE 1

  1. Seydi Bah yimre ndee yimre

    Seydi Bah yimre ndee yimre nootiima sahaa sunaare gonaado oo.Mandelaa hono mum weebaani yi’tude e winndere ndee.Oo gorko teddudo ciimtol mum hersinaaki daartude.Sankaare Manndelaa ko ustaare kono kadi winndannde wonande enen heddiibe bee.Gacce ngalaa e makko,o wuuranaani mehre.

    Yo ALLAH beydu hono makko en haa jikkeeji renndo mbaasaa sooyde.

Comments are closed.