Ñalawma Jeeriyel Tummbere

0
313

Ñalawma mawningol duunde daartiyankeere wiyeteende Jeeriyel Tummbere yuɓɓinaama ñalnde 25 lewru siilto (septembre) 2013 e nder wuro Jiinge Jeeri, tunndo Ligisayba e ballal Jaagorde Pinal, Cukaaku e Coftal Ɓalli. Jeeriyel Tummbere, wonande ɓe nganndaa nokku oo, ko duunde haawniinde sabu ko hettere jeeri lommbiinde e nder waalo, laral leydi mum walla mbiyen sifaa mum leydi mum e puɗi mum fof ko geɗe gaadoraaɗe jeeri seeno.

Ñalawma mawningol duunde daartiyankeere wiyeteende Jeeriyel Tummbere yuɓɓinaama ñalnde 25 lewru siilto (septembre) 2013 e nder wuro Jiinge Jeeri, tunndo Ligisayba e ballal Jaagorde Pinal, Cukaaku e Coftal Ɓalli. Jeeriyel Tummbere, wonande ɓe nganndaa nokku oo, ko duunde haawniinde sabu ko hettere jeeri lommbiinde e nder waalo, laral leydi mum walla mbiyen sifaa mum leydi mum e puɗi mum fof ko geɗe gaadoraaɗe jeeri seeno.

 Kono paamen faayiida mo duunde ndee dañi ummoraaki e haawniinde sifaa mum. Rokki Duunde Jeeriyel ndee martaba ko Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi Bah e yanaande Ceerno Suleymaani Baal wonde ɗoo. Ko ɗeeɗoo tiitooɗe ɗiɗi ngaddani nokku oo waɗaneede ñalɗi e mawnineede.

Ñalnde 25 ndee, tuggude e puɗal naange haa heɓi 9w15 hojom ko e kebungal e njuɓɓudi wonaa. Gaaɓɗi nannduɗi goobuuji keed-heedtondiraa tuugnaade kadi e darɗe joom mumen. Yimɓe sappo fof ndesndaa fannu e geɗe fitiram-gollaagu Fulɓe Fuuta Tooro ngam feeñninde ngalu Pinal Leñol ngol. Caggal ndeen lowre lawagol e peccugol golle, ɓuri teeŋtineede e ndiin mbaydi ko geɗe ɗiɗi : Harbiyankaagal ngam hollirde hanki Sammba Gelaajo Jeegi Bah. E oon fannu, dimaaɗi e petelaaji e geɗe harbiyankaagal keblaa, ndesndaa sagataaɓe ɗooftiiɓe ñarogal jaambaragal ganni timmungal e Ceernaagu ngam siftinde ko wonnoo darnde e nguurndam Ceerno Sileymaani Raasin Baal.

Nde geɗe ɗeen ngasi caggal nde goomu njuɓɓudi rewni ɗum e tame hoolkiso haa yenanaa fof yuɓɓii, yuɓɓanii ndaaratnde, jamaanu nguu waynii galle Njaay Saydu Aamadu, njaatigi ñalawma oo e golle ɗee, ena jogii leppi binndaaɗi golle ñalawma oo, tiindi bannge funnaange wuro Jiinge, ena yooɓii daaɗe belɗe no limmbam njuumri haa yettoyii ilam. Ko toon Duunde Jeeriyel ndee woniri e nder ilam. Hakkunde mayre e dow ŋakki 1km ko seeɗa. Nde yimɓe ɓee ngari haa ndarodii e daande ilam, jonaaɗo meer ngalluure Ligisayba Gorgol ena wiyee Abdullaay Alasan Bah mo Awoynaat rokki yamiroore e innde mawɗo mum Hammaala Kan yo golle ñalawma oo puɗɗo. Golle ɗee kurmbitiraa ko Quraana  tedduɗo e ɗemngal Jaalal Leñol Soh lollirɗo Aali Oolel. Quraana  joofi, njaatigi ñalawma oo hono Njaay Saydu Aamadu waɗi konngol bismaango feewde e arɓe ɓee …

 Nde o rowi, subalɓe njeetato kebli laaɗe, keblani fotɓe juuroyaade duunde ndee. Goomu njuɓɓudi toɗɗii fotɓe yahde. Rewɓe e worɓe njoli e laaɗe, payi to duunde too. Nde laaɗe njoofi, ɓe njuuwi e huɗo toowko haa ɓe njettii e Lelnde Suleymaani Baal. Yanaande ndee soktaa, huunde e worɓe ɓee naati e nder rawda oo, rewɓe ɓee kaaɗi boowal. Duwaaw sakkitaa, duwaa haa timmi, lappol banngotooɓe yawti to Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi. Ko ɗoon ngol waynorii Duunde Jeeriyel, ngol jolti e laaɗe, ngol fayti wuro.

Jamaanu ngu dañaano juuroyaade duunde ndee fof heddii ko to  galle njaatigi too haa yahnooɓe ɓee ngarti. Ko ɗoon ɓurnooɓe humpitaade nguurndam Sammba Gelaajo Jeegi e ñaam-golluuje Sileymaani Baal ndokkaa konngi ngam yeewtande yimɓe ɓee. Caggal daarti nguurndameeje ɗeeɗoo jaale mawɗe. Jamaanu nguu ruttitii ko e geɗe guuraaɗe hannde e nder leñol ngol, teeŋti e nder diiwaan oo, e waɗde wasuyaaji tiiɗɗi, teskinɗi sanne.

Ñalawma Jeeriyel Tummbere waɗii faayiida mawɗo. Yimɓe mawɗe nootitiima e ñalawma oo, ko wayi no Umaar Hammaat Baal, nulaaɗo galle Baalɓe Baabaaɓe Looti

e Abdullaay Alasan Bah mo Awoynaat, garɗo e innde Hammaala Kan, meer Ligisayba e Umaar Abdullaay Lih lollirɗo Gobi, koroowo jaŋde lesre to falnde Mbaañ, gummoriiɗo to Jowol… To bannge gure, ko ɗeeɗoo neldi nulaaɓe : Awoynaat, Jowol, Lobbudu Barogal, Marayse, Wuro Gijili, Maafoondu e Loƴol.

Njaay Saydu Aamadu