Jokkondiral e Babakar Njac

0
672

 

Bubakara Mammadu Sammba Jaadanaa Njaac ko taani mum Ceerno Sammba Jaadana Njaac mo Gawdal Kooɗli. Ko kaŋko yuɓɓini Siyaara baɗanooɗo e nder lewru Abiriil yawtundu ndu, ñalɗi 5 et 6. O jooɗii hannde o ko to saare Ndakaaru. Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e makko caggal nde o arti Ndakaaru. Ko ɗum min kaaldi e makko.

 

Bubakara Mammadu Sammba Jaadanaa Njaac ko taani mum Ceerno Sammba Jaadana Njaac mo Gawdal Kooɗli. Ko kaŋko yuɓɓini Siyaara baɗanooɗo e nder lewru Abiriil yawtundu ndu, ñalɗi 5 et 6. O jooɗii hannde o ko to saare Ndakaaru. Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e makko caggal nde o arti Ndakaaru. Ko ɗum min kaaldi e makko.

l Fooyre Ɓamtaare : Oo woni siyaara gadano baɗanaaɗo taane Ceerno Sammba Jaadanaa Njaac, ɗoo e gure Juuwde (Jeeri, Waalo et Daande-Maayo). Holi no njiyru-ɗaa o siyaara gadano ?

Babakara Njaac : (B.Nj.) E innde Allah Jurmotooɗo Jom yurmeende huɓtodinnde. Ɓoggi ɓernde am ndillii e oo siyaara, nde ceedii-mi ɗee poɓɓule yimɓe rewɓe e worɓe, mawɓe e sukaaɓe. Jeece maɓɓe ina ngarti ngati yurmeende e mettere nde ɓe teddinta gooto e ɓiɓɓe maɓɓe, mo daande mum sodditaa ɗoo e Gawdal Kooɗli. Ko ina ɓura hikka teeminannde. Ndeke, oo siyaara fadaama ko juuti.

l F.Ɓ. : Aɗa waawi anndinde min so tawii on kawrii e caɗeele, gila to njuɓɓudi haa to ngalu e kaɓirɗe, ekn. ?

B.Nj. : Allah jaaraama. Min kawraani e caɗeele. Wonaa to njuɓɓudi, wonaa to ngalu, wonaa to kaɓirɗe. Min cakkiino peeje gila law, peeje tammbotooɗe kala ko yiɗanoo waɗeede ko wayi no Wilde Kaamiilu, Mawluud kam e Siyaara oo e hoore mum.

l F.Ɓ. : Holi no njiyru-ɗon darnde arɓe siyaara ɓe ?

B.Nj. : Bandiraaɓe e sehilaaɓe fof mbaɗii juuɗe mum e siyaara o, mbele omo yumtira jam e kisal e cellal. Alla Jaaraama ɓe njaaraama. Ɓe mbaɗii heen ngalu maɓɓe e doole maɓɓe, hay dara ŋakkaani. Kala ko dañanoo heen e ngalu, ɓe mbaɗti ko e juuɗe am, ɓe njaɓaani nii mi sira heen huunde, ko heddii ɓe kuutoroo.

l F.Ɓ. : Holi nde nganniyi-ɗon yuɓɓinde laawol ɗiɗmol siyaara o ?

B.Nj. : So Alla jaɓii yantii e ballal mum, min njiɗi ko duumaade e Siyaara Ceerno Sammba Jaadanaa hitaande fof, nder lewru Abiril, ñalɗi 4, 5 e 6. Ngaadondiren kala lewru Abiriil, to Juuwde Jeeri nder kolongal Gawdal Kooɗli.

l F.Ɓ. : Holi ko oo siyaara gadano tinndini on ?

B.Nj. : Sikke alaa yimɓe fof ina tommbinoo ndee dillere. Alla Toowɗo Jurmotooɗo jom yurmeende huɓtodinnde, haajii oo siyaara gadano hawrata ko e duuɓi teemedere e noogaas (120) nde oo Maccuɗo Alla hirsaa, o sahodinani diine men Islaam.

l F.Ɓ. : Holi noddaango noddaton Fuutaŋkooɓe e kuuɓal, teeŋti e Juuwdenaaɓe e galle Njaacɓe ?

B.Nj. : E miijo am, Fuutaŋkooɓe fof ina poti waɗde juuɗe mum en e lelngo tuugnorgal siyaara o so heedii. Gila jaŋde Ɓuraana o haa e Mawluud kam e Siyaara o e hoore mum. Ko enen fof ndenndi ɗum. Wonaa Njaacɓe tan, wonaa Juuwdenaaɓe tan, wonaa Fuutaŋkooɓe tan, ko juulɓe fof e kala yiɗɓe ubbitde ngenndiyaŋkooɓe lesɗe men. Yo Alla wallu en.

l F.Ɓ. : Konngol gadanol ?

B.Nj. : Konngol am gadanol ko siftinde e duwaade. Siftinde weltaare am e ko njiy-mi hikka koo; Huutoraade jaaynde Fooyre Ɓamtaare ngam yettude kala tawtoranooɓe ndee dillere faayodinnde; yettude juulɓe kala haa teeŋti e ɓesnguuji powle ɗiɗi Maayo men Senegaal. Ngam hulde yejjitde, hay innde neɗɗo maa wuro maa diiwaan mi limtataa. Duwaade kadi yo en mbaɗtu nii mo-wuuri, eɗen ɓeydii en ustaaki, yo Alla yurmo en yaafoo ɓe, nde ngati Nulaaɗo Makko Muhammad (yo Jam e Kisal ngon e mum); Yo Alla reen en hisna en, reena hisna kala podnooɗo arde e siyaara tawa baawal maa haajuuji ndokkaani ɗum. Yo Alla reen hisna ɓesnguuji men e kala ɓadtiiɓe e woɗɗuɓe en; Yo en njiyondir kadi hitaande faynde, e kitaale keewɗe caggal ɗuum, nder tuma gooto e nder nokku gooto, nder kisal e cellal gila e ɓalli men haa e ngaluuji men…. Amiin.  Mi yettii kadi Fooyre Ɓamtaare e Fedde Ɓamtaare Pulaar to Muritani. Nelaaɓe mon njettiima, njettinii nule mon, ngollii golle paayodinɗe ɗe siyaraŋkooɓe fof ceedtii. Sete mon jaaraama e gardagol Abdullaay Haaruuna Sih e Maalik Saar, e Daawuda Abdullaay Dem, e Aamadu Malal Gey. Yo Alla sellin doole. Tuggi hannde haa ɗo doole kaaɗni, kala tonngoode F.Ɓ. yaltunde, mbeɗe sokli heen tumbitte 10, njettinee ɗum F.Ɓ.P.M… tiiɗno-ɗee mballee kam mbele mbeɗe heɓa ɗe.

l F.Ɓ. : Ceerno Bubakara Njaac, Alla jaaraama aane a jaaraama. Fooyre Ɓamtaare nanii noddaango, maa eto waɗirde no mbiyru-ɗaa nii so Alla jaɓii. A jaaraama.

Jokkondiral Aamadu Malal Gey