Duuɓi 23 caggal kewkewe 1989, huunde e pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee e leydi men njahii Sorimalee juuroyaade gaññeeje ubbidanooɓe e biidi. Njillu nguu waɗi ko ñalnde aljumaa 23 noowammbar 2012.  Wiiduru Sorimalee yiytaa ko ñalnde 18 desaambar 1990. Ubbidaa e mayru ko Aamadu Umar Lih jibinaaɗo 1918 e Sammba Juulde Jah jibinaaɗo 1918 e Ceerno Jallo jibinaaɗo 1946 e Abuu Mammadu Lih jibinaaɗo 1967.

Ciftoren tan, caggal dirtingol wooteeji meeriiji e dipiteeji ngol rewaani laawol ko ina tolnoo e duuɓi ɗiɗi, laamu Moritani fellitiino yuɓɓinde ɗiin wooteeji e lewru oktoobar 2013, e oon sahaa luulndo ngo muum (ko lollirnoo “COD”) salii yahdude e ɗiin wooteeji, ɗi paɓɓa e lewru noowammburu, woodi e luulndo hee serindiiɓe, tawtoraa ɗiin wooteeji (ko wayi no Tawaasul), kono heddiiɓe ɓee calii. 

Tuggi 7 haa 9 deesaambar 2012, Ɓoggee (Muritani) e Demet (Senegaal) njuɓɓidinii koolol « Blues du Fleuve » gaadorinoongol yuɓɓineede to wuro Podoor (Senegaal).  Faandaare ndeeɗoo winndannde ko hollitde wuro Ɓoggee jogorɓe arde tawtoreede koolol ngol ɓe nganndaano wuro ngoo.

Tuggi 7 haa 9 desammbar 2012, keerol gonnongol hakkunde Ɓoggee e Demet momtiima haa laaɓi. Waatii no waanoo ndeen nde maayo wonnoo duhol hakkunde rewo e worgo, oon sahaa nde worgo wonnoo seeɗaano, rewo woni ruumaano. Nde fuutankooɓe ndematnoo waalo bannge worgo, ndemoya jeeri bannge rewo. Oon sahaa nde fuutankooɓe kuufi maayo rewo e worgo fof, hade taƴooɓe enɗam, ɓee tubakooɓe halfooɓe, seerndude rewo e worgo, ceerndi galleeji e ɓiɗɓe yumma…

 Burkina Faso ko leydi hirnaange Afrik, ɓilliinde hakkunde Mali (bannge rewo) e Niiseer (bannge fuɗnaange) e Beneŋ, Togo, Ganaa, e Koddiwaar (bannge worgo). Wertallo mayri ko 274 200 km². Burkina Faso firti ko « leydi nuunɗuɓe ». Jeyaaɓe Burkina mbiyetee ko burkinaabe.

Hade 4 ut 1984, Burkina wiyetenoo ko “Haute-Volta”.

Ɓowde ko wuro fulɓe aynaaɓe dariingo hirnaange Ɓoggee e dow laawol godoroŋ tiindingol Rooso. Ɓowde darii ko e jeeri, Ŋoral Gidaala heedi ɗum e daande maayo , ɓe ndenndi gese, caaɗli, cehe e durnirɗi nde wonde kamɓe fof ko ɓe iwdi ngootiri : soowanaaɓe.

« François Hollande » e Afiriknaaɓe
« François Hollande » ko laamɗo mo ɓesngu Farayse labii e wooteeji mum Hooreleydiyaagal e lewru mee ndeeɗoo hitaande 2012. O lomtii ko Nikolaa Sarkosii keewɗo dille e pergitte sabu ko kaŋko saabii kuudetaa e hitaande 2008 lamminɗo Abdul Ajiiju, amo jeyaa e newnuɗo pollugol laamu to Mali e peƴtugo leydi mum, sabu ƴaañgol makko Tuwareg en (MNLA e ballondiral e Abdul Ajiiju), ko kaŋko ardinoo maalde leyɗe hirnaange ngam pusgu Libi caabiingu hannde doole ɗe AQMI (dillere ownoore hakkillaaji) jogii hannde ɗee, caabiiɗe hoonaare mum e nder diwaan Sahel oo, ko haɗi yoga e leyɗeele gonɗe e oon diwaan ɗaanaade.

Binndanɗe paatuɗe e ɗemɗe, haa arti noon e ngonka Pulaar e nder won ɗeen leyɗe.

E kuɗol Bookara Aamadu Bah

"Won biɗtoowo gooto wiyi : “Ina waawi, ɗoo e duuɓi teemedere, Pulaar majja menndeŋ”.  Hol miijo men e ɗuum ?  Ko rewi heen koo, alaa e sago ndutto-ɗen e won ɗeen geɗe cifotooɗe nguurndam ɗemɗe e maayde mum en, hade men haalde ngonka Pulaar hannde..." 

Njokkee e binndanɗe garooje les ɗee :

Ndeeɗoo tiitooonde firti ko fawondirde juuɗe mum ɗiɗi so ina juula, walla weeltinde ɗe. Laaɓtitinde geɗel heen fof no ardi.
Ko qabdu idii irsaal. Waɗi noon ko nelaaɗo (mo jam woni e mum oo –MJM), gila nelaa, yamiraa juulde, o meeɗaani juulde kanko e musiɗɓe makko, ɓe mbeeltini juuɗe maɓɓe.
Won wiyɓe kanko nelaaɗo omo juula omo fawondira juuɗe makko hakkunde wuddu e becce walla ɓernde, omo juula kadi o weeltina juuɗe.

Duuɓi jeegom caggal sankaare mawɗo men, ceerno men Yero Dooro Mammadu Paate Jaari, ngenndiyanke mo ɓernde mum waɗaani sereendu, harbiyanke kuɓɓuɗo, diiniyanke ceniiɗo, aadiyanke dowrowo, en njilloyiima Lummbol Sammba Abdul to diiwaan Ferlo Senegaal e cakkital Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani. Fayndaare men ko waɗde fotde hakkunde guurɗo coftuɗo mo nehaande gonɗi mum ronki ɓeeɓde faade e birniiɗo mo maayaani walla jahɗo mo yahdaani e hakke leñol. Fayndaare men ko yoɓde ñamaande so juuroyaade lelnde (qabri) Yero Dooro jallo.

• Ho to Seyyeen Gabade heedi ?

Seyyeen Gababe woni ko e diiwaan Gorgol, 17 kiloomeeteer fuɗnaange Kayhayɗi. Fuɗnaange maggo ko Seyyeen wuro Moolo, to hirnaange ko jeejegol, to hirnaange worgo ko wajjo Boosoya e wajjo Ɓokke, to rewo cooyno-ɗaa haayre Seyyeen, to worgo kadi ko jeejegol, peccitaa kolongal,

Mbele ko rewam geddere jannginooɓe duɗe jaŋde hakkundeere, nde nganndu-ɗaa haa jooni ena jokki woni sabaabu mum walla ko hujja goɗɗo mo jokkondiraani e dillere adannde ndee?

Hannde, dewo (alet), ñalluɗo 18 lewru jolal (noowammbar) 2012, sukaaɓe rewɓe e worɓe,  almuɓɓe  janngatnooɓe hitaande adannde e ɗiɗaɓere to duɗal ngal ɓe mbiyata kolees Marbad (collège de Marbad),

• Diiño jannginooɓe yowaaɓe

E hitaande maaynde ndee, jannginooɓe duɗe hakkundeeje ɗee mbaɗiino geddooji keewɗi ngam ɗaɓɓude ñawndugol hujjaaji mum en. Ina jeyanoo e ɗiin hujjaaji, bayyingol doosɗe kese juɓɓinooje golle jannginooɓe jaŋde hakkundeere, ɓeydugol njoɓɗeele e moƴƴitingol ngonka jaŋde ndee e sifaa kuuɓtodinɗo. Gila ndeen, kalifu nehdi e jaŋde jaɓaani haaldude e maɓɓe,

Caggal weytaare e weltaare , Geno Joom am yeɗii coftal e pellital winndude faade e Fooyre Ɓamtaare, jaaynde pinal e kumpital ngeɗu wiyooɓe mbiyi-mi. Ina laaɓi, sinno wonaano geno e ndee jaaynde, mi woondii heewɓe e wiyooɓe mbiyi-mi en haame waratno ɗum en ! Ɓeen ɓe njanngataa, njanngataa Farayse. Mi jaarii Geno, mi jaarii on no feewi e darnde mon, jaambaraagal mon, e yiɗde mon jahrugol yeeso ɓesngu nguu.

Hol no neɗɗo wayata so kural seekii ɓalndu mum? Luural alaa, hay gooto yiɗaa humpitaade ɗum. Ɗuum ina goongɗi wonande Lamin Manngaan (baraaɗo to Magaama), ina goongɗi wonande Raja mintu Weys wul Esyadi (piɗanooɗo kural), e wonande Muhammed wul Abdel Asiis.

Gidiiɗo limteede oo alaa ko waawi haalande en heen, sibu o yahdii e oon sirlu nder yanaande makko. Ɗiɗo heddiiɓe ɓee, won ko mbaawi seedtaade heen.

Ko ɗum naamnal ngal suwaa tawo dañde jaabawol. Sabu gila mawɗo leydi ndii fellaa ñande 13 oktoobar « sara nokku biyeteeɗo Tweyla, kure ummoriiɗe e konu Moritani halfinaaɓe ndeenka e kisal leydi », abiyoŋ arani mo subaka alet 14 oktoobar joƴƴinoyi mo to leydi Farayse to opitaal konunkeeɓe to PERCY, alaa ko heɓaa ko laaɓti tawo, sabu ɓee ina mbiya « gaañnannde makko nde ina fuuyi e tee jooni o arta, o jooɗtoo e jappeere makko, nde o meeɗaa ummaade nii sabu to o lelii to opitaal too, ko kaŋko ɗowata leydi ndii » ;

“En keɓii kabaaru wonde hooreejo leydi, hono Muhammed wul Abdel Asiis, nawaama opitaal koninkooɓe Nuwaasoot. Nokkuuji keewɗi kabrii ɗum. Laabi paaɗi oon opitaal kala uddaama. Won sirranɓe en wonde won felluɓe hooreejo leydi oo e reenooɓe mum tawi ina ngummitii ‘ngesa’ mum. E ooɗoo sahaa en nganndaa ɗo gaañanɗe ɗee tolnii. Won kabaruuji ummorii en to opitaal too, wonde ko mawɗo leydi oo tellini hoore mum e oto, tawi hay gooto wallaani ɗum”.

Kadi ! Juulɓe laawiima goɗngol. Caggal nde diine maɓɓe seyfitaa goɗngol. Ina jeyaa e wifooɓe jayngol ngol, kerecee en seɓɓitiiɓe ko wayi no oon jaasɗo biyeteeɗo Terry Jones, jeyaaɗo to Florid, to Amerik, oon duppunooɗo Ɓuraana yimɓe fof ina ndaara.

Haa hannde ko yiɗde sekonoraade juulɓe walla ko jaasre maɓɓe tan tolnii ɗoon ?

Hitaande kala, laamu Muritani ina rokka huunde e gollotooɓe mum paasuuji Hajju. Ministeer kala heewi toɗɗaade yimɓe mum fotɓe rokkeede ɗiin biyeeji. Wonaa ɗoon woni caɗeele ɗee. Caɗeele walla kaawis oo ko ɓurondiral mawngal hakkunde nokkuuji ɗii. Yeru, galle laamorɗo oo (persidaas) ina jogii fotde capanɗe jeegom (60) biyee tawi gollotooɓe mum fof ɓuraani teemedde tato (300),

“Weleede e metteede kala, Muritani woni ko e tonndu mbaangu. Ko kewi Jabali koo ko e ndiin njoɓdi jeyaa.”
E nder yeewtere nde o waɗdi e lowre internet wiyeteende Kassataya.com, Ahmedu wul Abdallaahi, gonnooɗo nulaaɗo keeriiɗo Koolaaɗo Kuuɓal Fedde Ngenndiije Dentuɗe to leydi Somaali, gardiiɗo hannde ‘Centre 4S’, wiyi wonde, Muritani hannde, « weleede e metteede kala, ko ko jiñii e iiñcuru ».