Waadere tuundi …

0
668

Kadi ! Juulɓe laawiima goɗngol. Caggal nde diine maɓɓe seyfitaa goɗngol. Ina jeyaa e wifooɓe jayngol ngol, kerecee en seɓɓitiiɓe ko wayi no oon jaasɗo biyeteeɗo Terry Jones, jeyaaɗo to Florid, to Amerik, oon duppunooɗo Ɓuraana yimɓe fof ina ndaara.

Haa hannde ko yiɗde sekonoraade juulɓe walla ko jaasre maɓɓe tan tolnii ɗoon ?

Kadi ! Juulɓe laawiima goɗngol. Caggal nde diine maɓɓe seyfitaa goɗngol. Ina jeyaa e wifooɓe jayngol ngol, kerecee en seɓɓitiiɓe ko wayi no oon jaasɗo biyeteeɗo Terry Jones, jeyaaɗo to Florid, to Amerik, oon duppunooɗo Ɓuraana yimɓe fof ina ndaara.

Haa hannde ko yiɗde sekonoraade juulɓe walla ko jaasre maɓɓe tan tolnii ɗoon ? Ooɗoo filmo, kañum fof e waasde yuɓɓude, ko jamfa wonande leñol kopte en to Misra, sabu maɓɓe naworeede e ko ɓe tinaani. Ko jamfa kadi wonande laamu Obama, sibu mum takkeede wondude e waɗɓe oo filma, walla kam waasde haɗde ɓe. Heewɓe boom ina cikki ɗumɗoo ko golle heerto dawrugol rippoobilikee en, ngam wallitoraade ɗum e woote paaɗe ɗee. Hay so tawii eɗen nganndi alaa ko laamu Amerik waawi heen, sibu ko sariya leydi ndii wiyi : “alaa sariya waawi haɗde walla reɗɗude dewal, walla wellitaare haala walla jaayɗe”. Ɗum noon, no yimɓe ɓee mbellitiraa rewde diine mo mbelaa nii, ko noon ɓe mbellitiraa haalde ko ɓe mbelaa.

Ɗum fof e wayde noon, waɗɓe ooɗoo filmo salteejo, majjaani ko mbaɗi koo maa addu fitinaaji, ina gasa nii tawa ko ɗuum ɓe njiylotonoo, ngam hollitde wonde juulɓe ko yimɓe fitina, ko neegɓe ekn… Haa teeŋti noon wonaa hannde ko wayi nii fuɗɗii. So wonaano ɗuum, huunde waynde nii ɗojjintaa hay mbuubu. Kono ɗum waɗi ko caggal njanngu Irak, caggal njangu Libi… ɗum waɗi ko e sahaa mo juulɓe kaaɓani leyɗe hirnaange, gila e nate gaywinooje nelaaɗo (mo jam e kisal ngoni e mum : JKM) e baɗe goɗɗe koynooje juulɓe…

Kono mbele ɗuum fof ina foti addande juulɓe laawaade haa ko ina nduppa, ina mbara ɓe mbiyaani mbaɗaani? Alaa! En njaɓataa nelaaɗo men seyfitee, kono en njaɓataa kadi takkude hay gooto warhoore mo waɗaani, alaa ko haali yande e mum walla e jawdi mum, walla warde ɗum!

Eɗen njogii kaɓtorgal goɗngal ɓurngal yuumtude, so huutoraade enenne wellitaare woodnde to leyɗe mawɗe ɗee, mbinnden, njarfen diine men ! So gooto e ɓee jaasɓe ɗojjii, njaltinen binndanɗe sappo, noogaas, teemedere, binndiiɗe mo moƴƴi, njarfen heen nelaaɗo men (JKM), piren ɗum e ɗemɗe winndere ndee kala, caren haa yaaja, rewrude e jaaynirɗe kala, haa ɓe nganndaano kala ngannda, ɓure Muhammadu, ɓure diine men. Ko ɗum woni ko pot-ɗen ummanaade, ngoɗɗito-ɗen kala fitina e ngañgu ngu alaa nafoore, ngu ɓamtataa diine men.

Tawfik Mansuur
Fulo : BAB

——————————

  • E miijo Muhammed Morsi …

E miijo Muhammed Morsi, hooreejo leydi Misra, ɗee geɗe inan njejjitina en caɗeele Fuɗnaange ɓadiiɗo ɓurɗe teeŋtude.

Oo filmo luulndiiɗo Islaam ko huunde bonnde, kono ko “yejjitinoore caɗeele tigi rigi gonɗe fuɗnaange ɓadiido ɗee”. O Ñiŋi kadi bonanndeeji baɗɗi ngam jaabtaade ɗum ɗii.

“En mbaawaa jaɓde ndeeɗoo tooñannge e ɗee golle jiiɓooje yimɓe. Ɗee golle yimɓe ɓe kellifaaka, mballitaa jam, kono kadi ina njejjitina en caɗeele gonɗe to Siiri, to Palestiin…”.

O wiyi kadi “ɗoo e Misra en njaɓataa yimɓe ɓe mbiyaani mbaɗaani njanee walla mbaree. Ina waɗɗii laamuuji ɗii kala reende kisal ambasaduuji e wanngotooɓe e jeyi keeriiɗo. Warde neɗɗo ko huunde harmunde”.

“Deeƴre nder winndere ndee ina hatojini e jokkondiral e paamondiral e kormondiral, e kormagol diineeji, e keewal pine, e ceertugol miijooji”.