Yeewtere diine lislaam : qabdu wal irsaal

0
497

Ndeeɗoo tiitooonde firti ko fawondirde juuɗe mum ɗiɗi so ina juula, walla weeltinde ɗe. Laaɓtitinde geɗel heen fof no ardi.
Ko qabdu idii irsaal. Waɗi noon ko nelaaɗo (mo jam woni e mum oo –MJM), gila nelaa, yamiraa juulde, o meeɗaani juulde kanko e musiɗɓe makko, ɓe mbeeltini juuɗe maɓɓe.
Won wiyɓe kanko nelaaɗo omo juula omo fawondira juuɗe makko hakkunde wuddu e becce walla ɓernde, omo juula kadi o weeltina juuɗe.

Ndeeɗoo tiitooonde firti ko fawondirde juuɗe mum ɗiɗi so ina juula, walla weeltinde ɗe. Laaɓtitinde geɗel heen fof no ardi.
Ko qabdu idii irsaal. Waɗi noon ko nelaaɗo (mo jam woni e mum oo –MJM), gila nelaa, yamiraa juulde, o meeɗaani juulde kanko e musiɗɓe makko, ɓe mbeeltini juuɗe maɓɓe.
Won wiyɓe kanko nelaaɗo omo juula omo fawondira juuɗe makko hakkunde wuddu e becce walla ɓernde, omo juula kadi o weeltina juuɗe. Wiyooɓe noon ɓee mbiɗtaani diine no feewi, ɓe laaɓaaka nguurndam nelaaɗo (MJM), sibu nelaaɗo e musiɗɓe mum fof nguurii haa maayi so ina njuula qabdat, hay heen gooto meeɗaaka yiyeede ina juula ina weeltini juuɗe mum so wonaa tawa juuɗe mum cellaani.

  • Ko addi weeltinde juuɗe so ina juula (woni qabdude)

Ɗum fuɗɗii ko caggal nde nelaaɗo (MJM) e musiɗɓe mum lomtinooɓe ɗum maayi e yonta limaam Maalik e laamu Haaruuna Rasiid e oon nokku (Madiina). E oon yonta ko biyeteeɗo Haaruuna Rasiid laaminoo nokku biyeteeɗo Hijaaj gonɗo hakkunde Yamen e Sawuud haa heɓi Makka, ɗuum ko ko adii nde Sawuud en laamotoo nokku oo. Haaruuna Rasiid ko laamɗo kiisɗo sanne.

Won fenaande nde ɓiyiiko waɗnoo, Maalik salii nde, firti nde. Ko Maalik woni ñaawoowo mawɗo e nder oon nokku, Maalik ñaawi ɓiy Haaruuna Rasiid oo, hokki ɗum fenaande. Haaruuna jaggi Maalik wiyi ɗum yo firtu ñaawoore ndee, Maalik salii. Ngam hollude mbaawka makko, o jaggi Maalik, o soki ɗum, o yamiri yo koninkooɓe makko leeptu Maalik. Ɓeen kaɓɓi juuɗe Maalik haa ñawi. Hanko Haaruuna Rasiid o wiyi yo Maalik ñaawe haa nde maayi fof, caggal ɗum Maalik ñaawaa kasoo kaaɗdi nguurndam. Leepte ɗee noon mbonni juuɗe makko, haa arti noon e junngo ñaamo ngoo.

  • Jaltugol Maalik kasoo

Waɗi sahaa gooto debbo deedi en ɗiɗo njibidini e ñalngu ngootu. Heen gooto jibini gorel, goɗɗo oo jibini dewel. Jibinɗo ɓiyngel dewel oo ɗacci haa jibinɗo gorel oo yalti ina yaltoya, o wostondiri tigguuji ɗii, o ƴetti ɓiyngel gorel oya ngel, o woppani ɗum ɓiyngel makko dewel ngel. Ndeen oon artii, tawi ɗoon tigguyel dewel ina woya, o ƴeewi, o ƴeewtindii, o tawi wonaa tigguyel makko woni ɗoon, o wulli daande dow, hoɗdiiɓe nootii heen, naamndii mo ko ɗum woni. O wiyi : « njibinnoo-mi ko ɓiyngel gorel, mi yahii yaltoyde, mi tawtii ɗoon tigguyel dewel, etee miin mi jibinaani dewel, njibin-mi ko gorel ; feeram bonii, ɓiyngel am wostaama ». E nokku hee noon ina anndaa ko kamɓe rewɓe ɗiɗo ɓee tan njibidini ɗoon. Yimɓe ɓee njahi to debbo gostiiɗo oo, naamnii mo. Oon ne wiyi kañum ne jibini ko gorel, etee seede alaa, so wonaa Alla toowɗo oo.

Jooni noon holi feere waɗeteende haa goonga yiytee. So ɗum yawtii kadi, ina anndaa gostanooɗo oo ko baasɗo. Haaruuna Rasiid, laamɗo oo, tintinaa no fiyaako oo wayi nii. Ndeen o tinii ɗum o noddi denndaangal ñaawooɓe leydi ndii, tuggi Mediina haa Makka. Ɓe ngari kamɓe fof. O wiyi ɓe yo ɓe njiytan ɓeeɗoo ɓesɓe feere ko yaawi, e nder yontere hee. « So on ndonkii ñaawde ɗum, onon fof ko ɓe riiweteeɓe, kadi mi soka on ».

Kamɓe ñaawooɓe ɓee, ɓe njiilii feere e nder yontere hee, haa ɓe tampi, ɓe ndañaani, ɓe cuɓii gooto e maɓɓe yo yah to Haaruuna, wiya ɗum wonde ɓe ƴeewii baŋ-yoo-baŋ ɓe tawii ko Maalik tan waawi ɗum ñaawde sibu ko kañum ɓuri ɓe humpito to bannge ñaawoore. So Haaruuna Rasiid yiɗii, yo riiw ɓe, walla waɗa e maɓɓe ko welaa fof. Ndeen Haaruuna Rasiid nanii ɗum, ɗum wontani ɗum rafi ngam wiyeede ɗeen ɗoon caɗeele waawi ñawndude ɗum tan ko Maalik, tee o moni jaggi Maalik omo dummbi ɗum kaaɗdi nguurndam. Debbo mo ɓiyum wostaa oo kadi ronkaama yo deƴƴu, woni tan ko e woondu. So ɗum ɓennii kadi kanko jinnaaɗo tigguyel gorel ngel, ko o biyaaɗo yo o muuynin tigguyel dewel ngel alaa sago, tee so ngel ñawii tan sabu heege ko o bareteeɗo.

Haaruuna Rasiid ƴeewi peeje ɗee fof, kono wonti tan ko alaa e sago ko maa Maalik yaltinee ngam ñaawde caɗeele rewɓe ɓee. O neli yimɓe tato to kasoo too. Nde nelaaɓe makko njettii Maalik, ɓe mbiyi mo « minen dey ko min nelaaɓe e maa ». Maalik wiyi ɓe « Bismilla ». Caggal ɗum ɓe kaalani Maalik caɗeele rewɓe jibinɓe ɓee. Maalik wiyi ɓe « miɗo waawi anndude gooto heen fof ko jibini, kono wonaa nii tan njaltirat-mi ». Ɓe naamndii mo « hol no njiɗir-ɗaa yaltirde ? » O wiyi ɓe « njahee mbiyee Haaruuna Rasiid, ko kanko siifnoo yo mi naat kasoo haa nde maay-mi fof, jooni noon so o yiɗii mi yalta yo o waɗ no ndeen nii, o siifa mi wontaa naattu kasoo so mi yaltii ». Nelaaɓe ɓee nduttii to Haaruuna Rasiid ɓe kaalani ɗum ko Maalik wiyi koo. Haaruuna noddi ñaawooɓe ɓee, yamiri ɗum en yo mbaɗ ñaawoore woɗnde wonde Maalik ina yalta kasoo, so ñaawii caɗeele rewɓe ɓee, wontaa naattu kasoo. Ɓeen mbaɗi ndeen ñaawoore, nii woni Maalik yalti kasoo. Caggal ɗuum Maalik wiyi waɗata ñaawoore ndee ko caggal lebbi ɗiɗi tawa o haalanii almudɓe makko kala ɗo mbaawi wonde. Haaruuna Rasiid wiyi jaɓii. E dow ɗum ɗoon, o nelani almudɓe makko kala yo ngar tawtoree ñaawoore ndee. E nder lewru e balɗe noogaas kamɓe fof ɓe ngari. Gooto e almudɓe ɓee ina wiyee Alkaasum ko ganndo mawɗo e oon yonta, oon woni ko leydi Misra (Ejipte), oon ne ari tawtoreede ñaawoore ndee. Ñaawoore ndee waɗaa ko e wuro Madiina ngoo.

Ndeen lebbi ɗiɗi ɗii timmii yimɓe fof noddaa hakkunde wuro, tirbiin darnaa, Maalik ŋabbi dow, o wiyi yo rewɓe ɓee ngadde. Rewɓe ɓee ngaddaa. O wiyi yo peesirgal kaŋŋe adde, ɗuun ne addaa. O wiyi yo ɓe ngaddan mo ɓoccooɗe nay. Ɓoccooɗe nay ngaddaa. O wiyi yo ɓe njul ɓoccooɗe ɗee. Ɓe njuli ɗe. O nanngi laalaaɗe ɗee, o peesi ɗum en, yimɓe ina ndaara. O naamndii ɓe mbele laalaaɗe ɗee fof potii, ɓe mbiyi « eey ». O wiyi ɓe, yo ɓe ɓir e enndu ñaamru gooto e rewɓe hee fof haa laalagal ɓoccoonde heewa, ɓe ngaddana mo. Ɓe mbaɗi ko o wiyi koo. O weeyni laalaaɗe ɓoccooɗe ɗee dow o holli yimɓe ɓee, o fawi e dow peesirgal kaŋŋe ngal. Jibinnooɗo ɓiyɗo gorko oo laalagal mum waaltii laalagal ɓoccoonde ɓiyɗo debbo oo. Caggal ɗuum laalaaɗe ɓoccooɗe ɓiranooɗe kosam rewɓe ɓesɓe ɓee njoñaa, kono anndaama hol heen laalagal ɓurngal teddude e goɗngal ngal.

Caggal ɗuum kanko Limaam Maalik o naamnii yo laalaaɗe ɗiɗi ɓoccooɗe keddinooɗe ɗee ngadde. Ɗeen ngaddaa, o tottaa. O nanngi ɗe, o weeyni ɗe dow, o junniti ɗe haa yimɓe njiyi, o fawi ɗe e dow peesirgal kaŋŋe ngal, o wiyi ɓe « on nganndii laalaaɗe ɗee hay heen gootal ɓuraani goɗngal ngal ». Yimɓe ɓee mbiyi « wallaahi, min njiyii ! » O ƴetti ɗoon kadi yimɓe nayo, ɗiɗo ɓolloolɓe e ɗiɗo reenooɓe ngenndi, dadiiɓe. Heen ɓollollo fof o waɗdi ɗum e deenoowo ngenndi gooto, o wiyi ɓe « ndutto-ɗee to gooto e maɓɓe fof ɓiron e enndu ñaamru mbaɗon e nder laalagal ɓoccoonde ngaddanon kam ko yaaccii. » Ɓe njahi, ɓe mbaɗi no o yamiriri nii. O ƴetti laalaaɗe ɓoccooɗe keewɗe kosam ɗee, o fawi ɗum e dow peesirgal kaŋŋe ngal. Nde o fawnoo ɗe e dow peesirgal kaŋŋe ngal tan, heen bannge waaltii, ɓe ƴeewi ɓe tawi ko ngaal ɗoon laalagal ɓoccoonde baaltingal ummii ko to mo ɓiyum gorko wostaa oo.

Caggal ɗuum imaam Maalik ummii darii e dow tirbiin oo, o wiyi ɓe : « on njiyii, ko ina wona laabi ɗiɗi jooni ko joom kosam ngonɗam e e laalagal ɓoccoonde ndeeɗoo waaltotoo. Jeyɗo ɗam oo, ko kañum jibini ɓiɗɗo gorko oo, jeyɗo mbaaltaɗam ɗam ko kañum jibini ɓiɗɗo debbo oo. Miin noon yo Alla yaafo mi, ngam mi anndaa rewɓe ɓee, hay gooto e maɓɓe mi meeɗaa yiyde. So on njiyii mi wiyii ko joom kosam mbaaltotooɗam ɗam jibini ɓiɗɗo gorko oo, waɗi noon ko ɓiɗɗo gorko ɓuri teddude kosam e ɓiɗɗo debbo, so tawii ɗe potii ɓetanɗe. So on njiɗii yenaneede ɗum, ƴeewee rewɓe woɗɓe jibinɓe ɓiɗɗo debbo e ɓiɗɗo gorko, maa on taw ko mbiy-mi koo, ko noon. »

Caggal ɗuum Haaruuna Rasiid yamiri gostinondirnooɗo sukaaɓe ɓee yo nawtan oyo debbo ɓiyum gorko oo, o heɓta ɓiyiiko debbo oo. Oon nawti ɓiɗɗo gorko oo to yumma mum, caggal ɗuum, kanko gostondirnooɗo sukaaɓe ɓee, o noddi oya debbo e banndiraaɓe mum to galle laamɗo too, o wiyi o jaɓii ñaawoore imaam ndee. Addaanoo mo waɗde ko o waɗi koo, ko o meeɗaa dañde ɓiɗɗo gorko, ko rewɓe tan o dañata. Jooni noon omo ñaagii yaafuya. O yaafaa.

Ko nii imaam Maalik yaltiri kasoo. Janngo ñaawoore ndee, o noddi denndaangal almudɓe tawtoranooɓe ɓee, o juuldi e maɓɓe takkusaan e futuro. Nde ɓe njuulataa takkusaan e futuro ndee, ko kanko juulni waktuuji ɗiɗi ɗii kala. Nde o haɓɓiri tan, o weeltini juuɗe makko, tawi Ibnu Kaasum ina woni caggal makko, kañum ne habbiri weeltini juuɗe mum. Waɗi noon, o wayrunoo ko so imaam ina juula qabdat ; jooni o yiyii ina weeltini juuɗe, o naamndaaki ɗum hol ko waɗni ɗum noon, kanko ne o weeltini. O anndaa juuɗe imaam Maalik cellaani, o waawaa ŋabbinde ɗe dow wuddu. Caggal juulde futuro noon, imaam Maalik wiyi ɓe « hankadi on njaafaama, gooto fof ina waawi faatude nokku mum ». Ibnu Alkaasum faati Misra ɗo o woni imaam mawɗo. Nde o fayi e juulnude, o habbiri tan, o weeltini juuɗe. Ɗum jaaki won e almudɓe makko, mbiyi mo paamaani ko o arti koo, ɓe njiyii so omo juulna, o weeltintu juuɗe makko. O wiyi ɓe o yiyri ɗum ko imaam Maalik, kono o naamndaaki ɗum hol ko wondi e hol ko addani ɗum waɗde noon. Ko ɗum tagi won heen juulɓe hirnaange so ina njuula mbeeltintu juuɗe mum en, kono nelaaɗo Alla kay (MJM) e musiɓɓe mum kala, nguurii haa maayi, so ina njuula qabdat. Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum oo wiyi « njuuldee hono no njiyru-ɗon miɗo juulda nii ».

Jibriil Muusaa Joop, Kalfinaaɗo njuɓɓudi Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani

WOSTONDIR E
Winndannde yeesoNjillu lummbol Sammba Abdul
Winndannde caggalNguurndam ɗemɗe