Ndeen Suleymaani Baal jibinaama, haa dañii duuɓi jeeɗiɗi, taaniiko Sammba Bukarinaatni mo jaŋde. Ndeen o dañii duuɓi sappo, taaniiko Sammba Bukari hawri e lajal.Suleymaani Baal faati Haayre Laaw, to Ceerno Basmoor Lamin (Saako) mawɗo (inawoodi Ceerno Basmoor Lamin tokooso : ko oon njannginoyta Sayko Umaar Saydu Taal).

Suleymaani Raasin Bah, ɓurɗo lollirde Suleymaani Baal, jibinaa ko Boode e hitaande 1720. Baaba makko ko Raasin Sammba Bukari Ibraahiima Ñokor Ibraahiima Suleymaan. Yumma makko ko Maymuuna Yumma Jeŋ Lamin Biraan Abdalla....

Nde Suleymaani Baal jibinaa nde, tawi ko ɓoggi ina e daaɗe Fuutaŋkooɓe. Ko kaŋko jogori ittoyde ɗi. Eɗen ciftina wonde keɓno-ɗen ngolɗoo daartol Suleymaani Baal ko e yarham mum musiɗɗo men Tijjaani Aan (yo Alla yurmo mo yaafoo mo, haarna mo aljanna, kanko e maayɓe juulɓe fof). Ɗum wonnoo ko ñalnde 29/11/1981, tawi FeddeƁamtaare Pulaar e Muritani ina addi Ƴellitaare Fuuta (Baaba Maal), ɗo e Nuwaasoot.

Ñalnde talaata 27 mee 2009, Mammadu Tañjaa, hooreejo leydi Niiseer, fusii parlemaa leydi mum. Ɗumɗoon ko caggal nde Diiso Doosɗe (Conseil Constitutionnel) riiwti ɗaɓɓaande makko juɓɓingol referaandoom mbele omo ɓeyda manndaa makko. Diiso ngo jaabtii mo ko ñalnde 25 mee, wonde ɗuum aamnotaako.

Eɗen ciftina tan, o laamiima duuɓi sappo (manndaaji ɗiɗi). Ooɗoo manndaa battano fotnoo joofde ko ñalnde 22 desammbar 2009.

Koolol jeegoɓol Yontere adunankoore jolo mo Ndakaaru udditii ñalnde aset 13 suwee 2009 e nder wuro Ndakaaru.

Ameriknaajo biyeteeɗo Kiristofoor Lagee (Christopheur Languet), gardiiɗo Fedde nde wonaa laamuyaqkoore wiyateende ”Fondation Noura”, waraama hannde subaka talaata 23 suwee 2009, hedde waktuuji 8 e hojomaaji 30, tawi omo jippii e oto makko, omo jogori naatde e nokku ɗo o gollotooɗo ɗo.

Jiydigal mbaadi

E wiyde Seek Anta Joop, pinal ejiptnaaɓe e pinal ɓaleeɓe Afrik ko gootal. Won annduɓe woɗɓe kaali hono ɗuum, ko wayi no Herodote, Strabon walla Shampolliyon. O wiyi kadi wonde ejiptnaaɓe, e nder ɗemngal mum en, cifortonoo koye mum ko leñol ɓaleeɓe (ɓaleejo/kam). O dalliniri ɗum ko natal gootal gannominngal gorko e debbo ina njooɗii tawi firo mum ko nii "dental worɓe e rewɓe ɓaleeɓe"…

Maamuudu Malal Gey ɓurɗo lollirde Dooro Gey jeyaa ko to wuro Sahre Ndoogu. Ko ɗoon o naati jaŋde e duɗe laamu. O waɗi jaŋde makko hakkundeere ko ko Ɓoggee e Nuwaadibu. Ko e hitaande 2001 o heɓi BAC (C) to Liisee Ɓoggee. Caggal ɗuum o naati e ɗuɗe jaaɓe haaɗtirde to Nuwaasoot (Nokku Ganndal e karalaagal) haa o heɓi seedantaagal (maîtrise en Physique). Rewi heen o janngii to Burkina Faso.

"So maayde waajaaki holi ko waajotoo?"
Ɗum ko Murtuɗo Joob wiynoo noon
"So mi wirtiima genaale, 
mi miijoo ɓee kam ceerti e penaale,
joobinooɗo fof maa male,
sabu alaa ko yoɓetee so wonaa baɗle"

Yiilirde Ngenndiire Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani ko nii lelorii :

Hooreeɓe teddungal

- Doktoor Abuu Usmaan Bah

- Doktoor Al Huseyn Jah

- Umar Mammadu ganndiraaɗo Sileymaani Bah

- Mammadu Siley Bah

- Umar Idriisa Saawo

Yiilirde siynoore

«So tawii gawlo awlata ko yimɓe haa artira gooto fof to umminoo,
Miin ko mi gawlo gawloowo yimɓe haa rutta ɗum en to ngummino,
To yumma men Hawaa e baaba men Aadama
Arɓe mehɓe, hotɓe ngaluuji naworaani.
Ko mi gawlo  mo weelnaaki hoddu, sinndaaka moolo,
Gaskinoowo miskineeɓe, tooñaaɓe, lorlaaɓe, yurminiiɓe, yuŋginiiɓe….. »

«So tawii gawlo awlata ko yimɓe

haa yaltina mo woni kala ɗo umminoo,

Miin ko mi gawlo gawloowo yimɓe

haa artira ɗum en to ngumminoo,

To yumma men Hawaa e baaba men Aadama

Arɓe mehɓe, hotɓe ngaluuji naworaani.

Ko mi gawlo  mo weelnaaki hoddu,

Sinndaaka moolo,

Gaskinoowo miskineeɓe, tooñaaɓe,

Lorlaaɓe, yurminiiɓe, yuŋginiiɓe….. »

E deftere men nde mbinnduɗon e Nguurndam Tijjaani Aan, caggal sankaare mum, en keɓiino wiyde heen wonde ko e ndeen maayde gonɗi Leñol ngol fof ngardata. En cifinooma heen jaale mawɗe jahrunooɗe leñol ngol e darnde nde gootal heen fof darinoo e sahaa mum. Kono ndeke won bette mawɗe goɗɗe keddinoo, ngaraani:

Cankagol Yero Dooro Jallo, ñalnde alet, 5 lewru mbooy( mars) 2006, nattugol Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, ñalnde alkamisa 28 lewru siilto hitaande 2006 e birnagol Doktoor Umaar Kan e hitaande 2008.

Ɓokki mawki ɗoofiima fukkiima e ceene ndii  leydi
Baramlefi cariima nder mbooyi Fuuta ko mo ngenndi
Cate kelii cammalle koccen ko en muum ndenndi
Ɗaɗi janal maayaani nguuri ko sewnde boli-ndenndi.

Murtuɗo woppirii en heege e ɗomka nder yolnde
Almaddaa mooftii daande eeltunoonde no hulnde
Sunaare ɓesngu alaa ɗo haaɗti ko hoore wulnde
Duneyaa wonaa paso sanɗaaji noddii yurmeende.

Yurmeende Geno saawat ɓanndu hormundu
Almaami Mammadu yolbinii nguurndam adunaaru
Pinal e ganndal ɗoo nguurndam taƴtii yettii faru
Daande deƴƴii rimere eggoore nde jimɗi sooyru.

Leñol Fulɓe waasii ngenndiyanke mawɗo : Mammadu Sammba Joop saŋkiima hannde, ɗo e Nuwaasoot hedde waktuuji 12 (midi). Saŋkaare Murtuɗo ko baasal mawngal wonande leñol fulɓe, haa arti noon e gollooɓe e ɓamtugol Pulaar/Fulfulde. Oɗon mbaawi heɗtaade daande makko e yimre makko wiyeteende  "Maayde", e joofirde ndeeɗoo winndannde

"Won ko wonnoo ɗo. Ina wona, wonataa, ko tinndol ! Wonnoo ɗo ko sitte-sitte"

"Sitte -Sitte” ko konngol cakkitiingol ngol Muammaar El Kaddaafi hooreejo leydi Libi, hooreejo e oo mudda Dental Afrik (UA), haalnoo ñalnde joofnirde batu njuɓɓinanoongu to Galle mooɓondire (Palais des Congrès), ɗo e Nuwaasoot, ndenndinngu gollotooɓe politik luurdunooɓe gila pollugol laamu Siidi Wul Sheekh Abdallaahi ñalnde 6 ut 2008. Ngol ɗoon konngol noon wonti beytol e nder dente denndaangal yimɓe ƴaañnooɓe kuudetaa mo Seneraal Abdul Asiis saabinoo.

Al Hajji Umar Bonngoo, jibinaa ko e hitaande 1935, saŋkii ko ñalnde 8 suwee 2009. Kanko woni persidaa ɗiɗmo leydi Gabon. O heɓi laamu ko ñalnde 2 desammbar 1967. O wiyetenoo ko Albert Bernard Bonngoo hade makko tuubde e hitaande 1973. O jeyanoo ko e leñol biyeteengol Bateke e Obamba. O waɗi jaŋde makko leslesre e hakkundeere ko Konngo, hade makko waɗde sarwiis militeer. Nde o yalti heen o naati e sarwisaaji sekere Farayse, caggal ɗum o tawtoyi Leon Mba jogorɗo wonde persidaa Gabon.

E nder lebbi tati, gardinooɗo taamasoor, meeɗnooɗo wonde jaagorgal konu, e kanndidaa e woote gardagol leydi, mbaraama. Neɗɗo goɗɗo, meeɗnooɗo wonde gardiiɗo jaagorɗe, ko majjuɗo, anndaaka ɗo heedi. Goɗɗo kadi ina wiyee waraama. Gine Bisaaw naattii e nder neergre e warngooji, lebbi tati caggal warngo persidaa Nino Wieraa. Ɗum fof sabu bone laamu. Hare laamu hakkunde goomuuji PAIGC, parti gardiiɗo laamu o, e pelle leƴƴi.

Fedde jalluɗi jam ko fedde mogooji, nde ardii ɗum biyeteeɗo Demmba Saar. Fedde nde sosaa ko e hitaande 2004. Tuggude ndeen fayde jooni nde fiilii leppi ɗiɗi, nde yuɓɓinii kadi njilluuji keewɗi e nder leydi ndi.  Fooyre Ɓamtaare jokkondirii e koolaaɗo kuuɓal fedde nde, ngam anndinde ndee fedde daraniinde findinde e jannginde.

Fooyre Ɓamtaare : Ceerno Ibraahiima, aɗa waawi haalande banndiraaɓe ɓe hol ko woni fedde «Jalluɗi jam»?

-  Ibraahiima Sillaa (KK) : Jalluɗi jam ko fedde dartoriinde yuɓɓinde mogooji e jaŋde Pulaar, sosaande e hitaande 2004. A nde jogii duɗal to joɗnde Basra mayre to Basra, sara hotel Kummbi Saleh. Hooreejo fedde nde ko Demmba Saar, ko miin woni koolaaɗo kuuɓal mayre.

Ñalnde 4 suwee 2009, Obama waɗii, to Keer, leydi Ejipt, diskuur mawɗo, mo juulɓe e aarabeeɓe mbeltii e mum, e ko ɓuri heewde.