Mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde : Tuugnorgal golle anndaama

0
179
Elewaaji Muritani
Elewaaji Muritani

Faandaare huuɓtodinnde eɓɓaande hollitaande ndee ko rokkude laamu nguu peeje no fuɗɗorii mbayliigu jaŋde ndee tawa tuugnii ko e jiyle e mbaadi e kuccam ngaaɓnojam ƴellitaare duumotoonde renndo Muritani, tawa ina ɗooftii ko hunaninoo winndere ndee sibu mum jeyeede e winndere ndee, sabu teskaade kadi ngalu mum to bannge renndo e pinal e faggudu, e ngonka mum to bannge nokku. Eɓɓaande ndee ina sakkiti kuule keewɗe ngam « kuutoragol juumtungol ngalu e keɓe goodaaɗe ɗee kam e feere golle moƴƴere ngam gaddanaade denndaangal sukaaɓe muritani-naaɓe jaŋde moƴƴere, yuumtunde, naftoore, nder potal ».

Ngam ɗuum Goomu sosaama e tolno ministeer ngam huufde mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde ndii, goomu karalleewu kadi sosaama tawi woni e mum ko ardiiɓe diiwanuuji kalfinaaɗi jaŋde nder ministeeruuji ɗi ɗum toɗɗii ɗii. 

Kippuuji fanniyankooji kadi maa compe ngam toppitaade wiɗtooji paatuɗi he : almuudo (coftingol mum, heblo mum) ; ceerno/jannginoowo (coftingol mum, kaɓirɗe mum, heblo mum adanngo e duumiingo, jahrugol mum yeeso he nder golle mum kam tuugaade he kaandugol…), janngirdu (weeyo henaniingo jaŋde, keɓagol defte janngirɗe e kaɓirɗe jaŋde…) e ekkol/duɗal (sato jaŋde hisnaango…), ngardiigu jaŋde moƴƴu, nanondiraangu, poocciingu, kam e pellital politik kerngal.

Maa denndaangal mbayliigaaji tippudi nehdi e jaŋde baɗnooɗi e leydi ndii gila heɓi hoore mum njuurnite haa anndee hol ko haɗi yuumtude. Jeñtule denndaangal pottitte baɗnooɗe ƴeewtee, haa arti noon e mbayliigu 1999 nguu.

Tonngi ɗeen golle fof maa mbaɗe he deftere wootere ngam wona tuugorgal diisnondire jaajɗe potɗe waɗeede, he tawtoreede  denndaangal jeyaaɓe he tippudi jaŋde : haralleeɓe, pelle renndo siwil, pelle jiknaaɓe almudɓe, fiilaaɓe, yimɓe humpitiiɓe, kam e ardiiɓe senngo jaŋde heeriingo. Gollorɗi diisnondiral maa njuɓɓine he tolno toowɗo e tolno diiwaan e tolno nokku, njeñtudi mum tonngiree eɓɓaande sariya wondude e tuugnorgal ciynugol. 

Hitaande jaŋde aroore ndee (2020-2021) maa tesko kala mbayliigaaji puɗɗaaɗi jaɓeede e daawal hee.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa