Mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde : Tuugnorgal golle anndaama

0
478
Elewaaji Muritani
Elewaaji Muritani

Faandaare huuɓtodinnde eɓɓaande hollitaande ndee ko rokkude laamu nguu peeje no fuɗɗorii mbayliigu jaŋde ndee tawa tuugnii ko e jiyle e mbaadi e kuccam ngaaɓnojam ƴellitaare duumotoonde renndo Muritani, tawa ina ɗooftii ko hunaninoo winndere ndee sibu mum jeyeede e winndere ndee, sabu teskaade kadi ngalu mum to bannge renndo e pinal e faggudu, e ngonka mum to bannge nokku. Eɓɓaande ndee ina sakkiti kuule keewɗe ngam « kuutoragol juumtungol ngalu e keɓe goodaaɗe ɗee kam e feere golle moƴƴere ngam gaddanaade denndaangal sukaaɓe muritani-naaɓe jaŋde moƴƴere, yuumtunde, naftoore, nder potal ».

Ngam ɗuum Goomu sosaama e tolno ministeer ngam huufde mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde ndii, goomu karalleewu kadi sosaama tawi woni e mum ko ardiiɓe diiwanuuji kalfinaaɗi jaŋde nder ministeeruuji ɗi ɗum toɗɗii ɗii. 

Kippuuji fanniyankooji kadi maa compe ngam toppitaade wiɗtooji paatuɗi he : almuudo (coftingol mum, heblo mum) ; ceerno/jannginoowo (coftingol mum, kaɓirɗe mum, heblo mum adanngo e duumiingo, jahrugol mum yeeso he nder golle mum kam tuugaade he kaandugol…), janngirdu (weeyo henaniingo jaŋde, keɓagol defte janngirɗe e kaɓirɗe jaŋde…) e ekkol/duɗal (sato jaŋde hisnaango…), ngardiigu jaŋde moƴƴu, nanondiraangu, poocciingu, kam e pellital politik kerngal.

Maa denndaangal mbayliigaaji tippudi nehdi e jaŋde baɗnooɗi e leydi ndii gila heɓi hoore mum njuurnite haa anndee hol ko haɗi yuumtude. Jeñtule denndaangal pottitte baɗnooɗe ƴeewtee, haa arti noon e mbayliigu 1999 nguu.

Tonngi ɗeen golle fof maa mbaɗe he deftere wootere ngam wona tuugorgal diisnondire jaajɗe potɗe waɗeede, he tawtoreede  denndaangal jeyaaɓe he tippudi jaŋde : haralleeɓe, pelle renndo siwil, pelle jiknaaɓe almudɓe, fiilaaɓe, yimɓe humpitiiɓe, kam e ardiiɓe senngo jaŋde heeriingo. Gollorɗi diisnondiral maa njuɓɓine he tolno toowɗo e tolno diiwaan e tolno nokku, njeñtudi mum tonngiree eɓɓaande sariya wondude e tuugnorgal ciynugol. 

Hitaande jaŋde aroore ndee (2020-2021) maa tesko kala mbayliigaaji puɗɗaaɗi jaɓeede e daawal hee.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.