En njettii geno nde o newnani en ,o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde yuɓɓinnde ndee hiirde pinal pattamlamiire. Ndee hiirde ko ɓooyoore daarteede sabu galɗugol loowdi mayre.

Ginol golle hiirde ndee ko nii siforii :
1- yimre yowitiindee kinɗe fulɓe
2- seppo cosaan
3- yimre dental
4- tinndinoore :jokkere enɗam

Ñalnde 20 settaambar 2014 Fedde artiraaɓe ummoraade Senegaal (UNRMS : Union Nationale des Rapatriés Mauritaniens du Sénégal) yaltinii bayyinaango ina hollita heen ngonka mooliiɓe artiraaɓe. So oɗon ciftora, kamɓe ndeeɗoo fedde, ɓe njuɓɓiniino seppo, ɓe njahri koyɗe gila Ɓoggee haa Nuwaasoot. 

Hol ko addi faayre? Addi faayre ko oo rafi peeñiroowo e neɗɗo reedu dogooru biyeteeɗo (Ebola). Rafi oo wiyetee e pulaar ko : “Eeh! bone nani kadi” sabu nde en nande oo rafi bonɗo, baroowo, waɗi haa ndutti-ɗen e deftere ganndo men Demmba Paate Caam, haa kollit-ɗen janngooɓe Fooyre Ɓamtaare rafiiji reedu dogooru ina keewi sifaaji : ñabbuuli reedu ina keewi sifaaji, eɗi tampina, eɗi mbara. 

Seede ko kaalɗen koo, ko e hitaande 1984, kiliifa laamu  kalfinaaɗo fiyakuuji nder leydi hono Yaal Abdullaay Hassan, (yoo Alla ɓuuɓan mo) winndii ɓataake jirlotooɗo (circulaire n° 00051 du 14 abiriil 1984) feewde e laamiiɓe diwanuuji nder leydi (guwerneeruuji, perefeeji ekn…) o wiyi ɗum en “Mbeɗe yiɗi mbaɗton hakkillaaji e kuule ɗe laamiiɓe diwanuuji  ƴettata paatuɗe e dokkirgol leyɗe demeteeɗe tawi jeyaaka e mbaawkaaji mum en…. 

Ngardiindi

Mi yettii joomiraaɗo jom baɗe e baawɗe nde resndi mi wefƴannde e maayo mum yaajngo ganndal. O waɗdani mi heen katantaagal e yarlitaare feccude e mon oon seeɗa mo mi yawaani mo o anndini mi.

E nder ndee deftere ndook-mi e windude, mboɗo jogii faandaare siftinde ɓeen andunooɓe, ma walla famminde ɓeen ɓe paamaano tawo, ko feewti e ñawu mbiyeteengu jabet (diabète). 

Mammadu tokara Muhammadu rasuulu allaahi wonaa mo fulɓe tan wonaa mo sooninkooɓe wonaa mo jolfuɓe wonaa mo bamarankooɓe. Murtuɗo ko aduna etee ko mo aduna baɗɗo nguurndam mum fof e leñol, yarlitanii ɗemngal e pinal ko aldaa e lohre aldaa e ngowaari.

Ngardinndi

Winndi ooɗoo dokimaa ko hoohooɓe e jagge sooninkooɓe, tawi faltaaki jeyaaɓe e pelle politik gonduɗe e laamu walla e luulndo, jiiduɓe miijooji ko faati e ɗawre leñol mum en ɗawaa ndee.

Kala neɗɗo goɗɗo, yo o won sooninke walla alaa, jaɓɗo loowdi ooɗoo dokimaa ina waawi yantude e fuɗɗuɓe ɓee, 

Tagegol Baaba Aadama ko nii siforii : fawaade e no Diine Lislaam wiyiri ɗum e tuugnaade e ganndo lislaamiyaŋke gooto ina wiyee Saalabi e deftere mum, ɗo wiyi : “nde Alla yiɗi tagde Aadama ndee, o wahyii leydi, o wiyi ɗum : mbiɗo yiɗi tagde duumotooɓe e dow maa. Ina e ɓeen dewoowo mi, ina e ɓeen kadi goofoowo mi. oon mo rewi mi, mi naatna-ɗum Aljanna, oon mo woofi-mi, mi naatna ɗum jeynge.”

Hanki pinal men janngetenoo, huutertenoo, fammintenoo ko e nder dingere. Dingire Fuuta hanki laatinooɗe duɗe Pulaar, pinndinooje, nehooje, ɓamtooje leñol. Sabu dingiral e nder reedu Fuuta darinoo ko darnde duɗal jaaɓi-haaɗtirde darii e nder renndo hannde ngoo. Dingiral ko nokku janngirɗo, nehirɗo, pidinirɗo, paamnirɗo, nokku joljole coomɗe jeewte, duƴƴe, cifti e daari, njimri kam e ngamri.

Ina gasa tawa eɗen ndeenoo, tewoo, hakke baawɗe men ; yeru eɗen ndeentoo memde geɗe tunwuɗe. Kono kadi eɗen mema geɗe keewɗe, ko wayi no kaalis, coktirɗe, telefoŋ ekn … tawa en miijaaki sooɗoraade juuɗe men saabunnde ɗoon e ɗoon. Caggal ɗuum memen ñaamde, tokño-ɗen, ñitto-ɗen, ndokken woɗɓe juuɗe…
Ngannden, yoga e geɗe keew-ɗen huutoraade ko cabbuli mborosaaji. 

Yonta peeñgol makko, ko saabii ɗum e piɓle ɗe o tuugii.
Ciftoren daartol sariyaaji jowitiiɗi e juɓɓitingol jeyi leydi e Moritani

• Sariya jeyi ganni

Sariya mo wonaa binndaaɗo, kono ko nanondiraaɗo gila dawa-dawi : ko sifaaji ganni no leydi jeyretenoo, so yiɗii noon wona to safalɓe walla to leƴƴi ɓaleeɓe.

Préambule

Les initiateurs de ce document sont des personnalités et cadres sooninko qui appartiennent à des courants politiques de la majorité comme de l’opposition, et qui partagent les mêmes points de vue, sur les degrés divers d’exclusion de leur communauté.

Hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof. E wiyde annduɓe wiɗtooɓe wonɓe to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Karolin Worgo (Dental Dowlaaji Amerik), « hoorde balɗe tati timmuɗe ina waawi wuurtinde paɗɗorɗe ɓalndu fof ». Ɗum woni, e no ɓe mbiyri “heyɗinde” ɓalndu 72 waktu (balɗe tati deggondirɗe) ina addana celule boofe (walla selilaaji boofi : cellules souches) fuɗɗitaade feewnude biige daneeje (globules blancs).

Pulaar.org | Mammadu Sih Tunkara mo 2Stv  winndii Idiriisa Sek ngam wiyde ɗum wonde no innde parti mum, hono « Rewmi » winndiraa nii sellaani, sibu ndee helmere firataa ko Idiriisa Sek faanditii heen koo.

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Ngam wallude yimɓe gollotooɓe e ammbasaduuji men ɗii ɓeydaade faamde no moƴƴi wiris Ebola oo, en njokkondirii e fannuyankooɓe men wonɓe e Departamaa Detaa, halfinaaɓe ko faati e cellal. Ɓe mballi en lelnude doggol peeje ɗe min kollitta on e nder haala newiika.
Haralleeɓe men cellal ɓee ina teeŋtini himme gonɗo e ɗooftagol ɗee jamirooje ɗe Nokku Rewindo Raɓo-raaɓooji mo Fedde Adunankoore Cellal (OMS) lelni.

Pulaar.org - Ñaabina | Tuggi aset 2 haa alet 10 ut 2014, yimɓe ummiiɓe nokkuuji goɗɗi e otooji keewɗi, e yimɓe laamu uddii Ñaabina, peŋi tillisaaji hawngooji laawol Ɓoggee-Kayhayɗi, ina pari e yande e wuro hee. Woodii heen nii naatɓe nder wuro hee, ina mbiiña galleeji, woɗɓe payi cehe ina cunnoo gaññeeje kecce. Ko ɓe ƴeewatnoo ?

Ɓe mbiyi ko ɓiyiiɓe, ina wiyee Muhammed Wul Seex wul Nesiil, « ina wonnoo e wuro hee, so maayii, ko ɗoon tan waawi wareede, wonaa bannge goɗɗo ». Ɓe njahii haa ɓe takki neɗɗo gooto,

Pulaar.org - Ebola | Sikkanoo ko Ebola maa waaw hanndeede e leyɗe ɗo fuɗɗitinoo feeñde ɗoo, hono Gine e  Liberiyaa e Siyeraa Leyoon. Kono hannde ngu diwtii juuɗe, haa wulaango huuɓtodinii winndere ndee kala. Leyɗe keewɗe uddii keeri mum en. Ngu warii ko ɓuri 1 000 neɗɗo. En njaltiniino winndannde Doktoor Al Huseyni Sal, ɓurnoonde abbitaade e sifaade ñawu nguu. 

pulaar.org | Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968, tuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum ... ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Pulaar.org - Muritani | Ñalnde alarba 20 ut 2014, Yahyaa wul Hademiin toɗɗaama hooreejo hilifaaɓe. Yahyaa wonaa keso e laamu Muritani, sibu o wonnoo ko kalifu njogitaari e daabaaji. Hade ɗum o ardinooma ko juuti ATTM e SAFA.