Sariya jeyi leydi 1983 e facciro mum

0
593

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

“« Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii ». Ɗum ɗoon noon firti ko kala jogiiɗo jeyi keeriiɗo keɓaaɗo e yonta sariya 60 139, hay so liggaaka e oon sahaa, kono « tawa batte golle jiytiniiɗe ina tawaa heen » oon jeyi ina heɓtinaa.”

Sariya mo toŋ 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 jowitiiɗo e juɓɓitingol leydi e sifaa jeyi mum.

 

Goomu kooninkeewu ndaraniingu kisal ngenndi (CMSN) renndii e tee hawrii ; Hooreejo CMSN, mawɗo dowla, ina laawɗina sariya garoowo oo :

Kuulal 1 : Ko Dowla jeyi leyɗeele leydi ndii kala. Kono muritaninaajo kala, ko aldaa e paltoor gooto, ina waawi jeyde heen taƴre, so rewrii laawol.

Kuulal 2 : Dowla ina heɓtini, etee ina gaddii jeyi telɗuɗo tuugiiɗo e sariya lislaam, potɗo wallitde ƴellitgol faggudu e renndo leydi ndii.

Kuulal 3 : Tippudi jeyi leydi ngaadanteeri nattii rewde laawol.

Kuulal 4 : Kala hakke jeyi mo wonaa jeyi neɗɗo keeriiɗo walla jeyi njuɓɓudi, tawi ina laaɓti heɓraa ko golle ɗe sariya yamiri, hiisetee ko oon jeyi woodaani.

Kuulal 5 : Jeyuuji leydi binndaaɗi e inɗe won ardiiɓe e hoohooɓe won ɗeen dente, kiisetee ko jeyi denndaangal yimɓe jeyaaɓe e ɗeen dente.

Kuulal 6 : Hakkeeji jowitiiɗi e jeyi denndaaɗo keɓaaɗi gila e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii tan ko leyɗeele demeteeɗe, kiisetee ko jeyi mo kala jeytoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode, walla kam ballitɗo e duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi.. Moni kala ina jogii hakke ɗaɓɓude peccitagol leydi ndii. So nanondiral peccitagol ngol dañaaka, ko laamu foti feccitaade leydi ndii so tawi deeƴre nder renndo hee ina ɗaɓɓi ɗuum.

Kuulal 7 : Gullitaali dente ko feewti e leydi njaɓetaake e nder ñaawirɗe. Maa ñaawirɗe gullitanooɗe ɗee ƴettu jamirooje keeriiɗe mbele geɗe baaɗe noon jettinanooɗe ɗum en, ɗe cuwaano tawo ñaaweede, ina momtee e defte ñaawirɗe ɗee. Sariyaaji taƴɗi ɗuum walla ñaawooje ngool muumtugol mbaawaa ruttaneede.

Kuulal 8 : Kasdi leydi, no waawi siforaade kala, ina haɗaa so tuugaaki e sariya lislaam. Alaa waawɓe nanondirde hakkunde mum en ngam luulndaade ngalɗoo kuulal parlingal e yimɓe fof.

Kuulal 9 : Leyɗeele « diiwtuɗe » njeyaa ko e jeyi laamu. Hiisortee leyɗeele « diiwtuɗe », ko leyɗeele ɗe meeɗaa golleede walla so meeɗii golleede ne, alaa batte jiytiniiɗe kollitooje ɗuum.

Iwgol hakke jeyi sabu cooygol (indirass : waasde remeede) ina waawi toɗɗaade gidinooɗo jeyde oo, walla ronooɓe mum, kono toɗɗaaki mahaaɗe binnditaaɗe.

Kuulal 10 : Leyɗeele ɗe sariya mo 60 139 ñalnde 2 ut 2014 hiisotonoo e jeyi laamu, haa jooni ina kedditii e jeyi laamu ; kuule 12 e 13 cifaaɗe les ɗee ina parlii e majje.

Kuulal 11 : E fawaade e sarɗiiji ɗi sariya lislaam toɗɗii, leydi ndi hoɗaaka kala ko jeyi laamu.

Kuulal 12 : Kala jiɗɗo rokkeede leydi ndi laamu jeyi, foti tawo ko ɗaɓɓirde ɗum luɓal ; luɓal ngal wontata panndungal, jeytee e jeyal joom mum, ko caggal nde dokkaaɗo oo gollii leydi ndii e tuugaade e deftere sarɗoore dokkal ngal, walla so ɗum waɗii, waɗee e nder kaayit luɓal ngal.

Kuulal 13 : Gollaade leydi kiisaandi e jeyal laamu ko adii nde jaɓantee luɓal tawo, addantaa baɗɗo ɗum oo dañde hakke jeyi e leydi ndii. So ko wayi nii jolii, Dowla ina waawi heɓtude lowre ndee, walla laawɗinana golliiɗo oo. So tawii leydi ndii heɓtaama, alaa ko joom mum lomtinantee, so tawii alaa ko tawaa e nder lowre ndee, ko wayi no ko aawaa, walla mahdi walla gollirɗe. So tawii noon won ko tawa heen, kanko jooɗiiɗo e leydi hee, maa o lomtinanaama fere makko, so tawii kay ɓuranaani mo firtude walla ɗoofde ko o aawnoo koo, walla ko o mahnoo heen koo, ko kaŋko defii fere mum.

Ko waawi heen wonde fof, e tuugnaade e sariya lislaam, ko lomtintee koo teskotoo tan ko kuutorɗe baawɗe naftoreede caggal nde mahdi ndii firtaa.

So tawii nanondiral dañaaka e njaru ko lomtintee koo, ko ñaawirde siwil taƴnde sañ haala kaa dottata njaru ko foti lomtineede koo, caggal nde diiwaaɗo e leydi ndii wullitii.

Kuulal 14 : Ngam hisnude hakkeeji mum jeyi leydi, Dowla rewrata ko e njuɓɓudi laamu. Jiɗɗo yedditaade ɗum kala foti ko wullitaade to ñaawirɗe, adda seedamfaagal kollitoowal wonde leydi pooɗondirteendi ndii jeyaaka e jeyi laamu. Wullitaango ngoo rewata laawol tan ko maa hormoo lajal lewru caggal nde jooɗiiɗo e dow leydi hee ɗaɓɓiraa yo ummo e dow mayri. Gullitooɗo caliiɗo oo, jogii ko lajal lebbi ɗiɗi ngam hollirde dalillaaji mum. Ngalɗoo lajal daaƴowal haala kaa waawaa dirtineede. Ñaawooje taƴanaaɗe gullitaali mbaawaa ruttaneede (waɗaneede “appel”). Ɗaɓɓugol pirtugol ñawooje peewtuɗe e ɗeen kuule yowataa ñaawoore ndee (kuulal ngal dogata ko haa nde sariya oo taƴi fof).

Kuulal 15 : Kala ɗo njuɓɓudi jooɗii ngam heɓtinande yimɓe teelɗuɓe hakke mum en e jeyi leydi, Dowla ina foti joofeede heen no tergal ngal haala kaa toɗɗii. Kono oon sarɗi farlaaki so tawii laamu rokkirnoo leydi kaleteendi ndii ko pandungal.

Kuulal 16 : Ñaawirɗe poti hollirde ko taƴaani sañ kala gullitaali jowitiiɗi e leydi jeyi laamu.

Kuulal 17 : Gooto fof, so laamu walla so pooɗaniiɗo leydi ndii ina waawi umminde geɗal keeringal jowitiingal e jeyi laamu leydi. Hay ñaawoowo ina waawi, e fawaade e feere mum kañum e hoore mum, umminde haala kaa. So tawii nanondiral heɓaaka, ñaawoowo oo foti ko yowde ñaawoore ndee, ɗaɓɓira ñaawdooɓe ɓee yo ndutto to ñaawirde taƴnde sañ ñawndude ngaal luural gadingal.

Foti wullitaade to ñaawirde tottitaande ñaawoore ko yowitii e jeyi leydi laamu, ko garɗo wullitaade oo.

Kuulal 18 : Ñaawoowo gullitaali foti haaɗde tan ko e haalde mbele leydi ndii ko laamu jeyi ɗum, walla jeyaa ɗum. So tawii wonaa laamu jeyi leydi ndii, omo haɗaa ñaawde jogiiɗo hakke e jeyi leydi hee, walla nii sifaade ɗum, hay so e ɓaartingol e innde joom mum.

Kuulal 19 : Ñaawooje taƴaaɗe ngam siynude kuule 14 e 17 gonɗe dow ɗee, mbaawi farlaade e laamu tan ko so tawii laamu ina tawtoraa ñaawoore ndee, walla joƴƴiniino binndol mum ko yowitii heen.

Kuulal 20 : Luɓe leydi njaajndi mbaawata rokkireede tan ko so tawii golle ganniyiiɗe waɗeede heen ɗee maa njogo batte maantinɗe to bannge faggudu e renndo, tawi kadi nafoore jojjunde gollooɓe tokosɓe ina teskaa.

Kuulal 21 : Hakke jeyi waawaa falaade ummanagol eɓɓooji nafoore ngenndi walla diiwaan; ko noon ne kadi fotiraani faloraade jaajtingol gure. Alaa baawɗo farlinde e neɗɗo goppugol hakke mum e jeyi, so wonaa tawa ko e nafoore ndenndaandi, tawa kadi joom mum ina lomtinana ko yerondiri e ɗuum.

Kuulal 22 : Kala woyndu e fooraas kiisetee ko nafooje e kuutorɗe ndenndaandi so wonaa tawa ɗi ngoni ko nder jeyi teelɗuɗo.

Kuulal 23 : Hakke mo cahe dowri njogii e jogaade nokkuuji hurum ina reenaa. Sifaa no ɗum foti reenireede maa joofe e nder sariyaaji.

Kuulal 24 : Farlinaaka e hakkeeji teelɗuɗi keɓaaɗi e won e leyɗeele, no ɗi ciforii kala, winnditeede.

Won ɗiin fannuuji eggugol jeyi feewde e juuɗe goɗɗe, ɗi huunde e mum en limtaa e nder sariyaaji jeyi leydi, alaa e sago mbinnditee.

Kuulal 25 : Hakkeeji ɗi keɓraaka luɓal pandungal, ina poti yuurniteede to bannge njuɓɓudi laamu ko adii nde mbinndittee.

Kuulal 26 : Taƴi sañ ñaawde gullitaali feewde e leydi laamu ko ñaawirɗe “chambres mixtes” e nder ñaawirɗe diwanuuji. Sarɗiiji laabi ñaawirɗi gaadoraaɗi ko kañum en tan ciynetee, so tawii kay ɗi luulndaaki sarɗiiji cifaaɗi dow ɗii.

Kuulal 27 : Ko sariya lislaam sarɗata ñaawooje jowitiiɗe e jeyi leydi so tawii kay ɗum taƴaaka e nder ooɗoo sariya.

Kuulal 28 : So lor ɗaɓɓii, maa dekereeji ƴette e nder batuuji hilifaaɓe (Konsey Ministeeruuji) carɗooji mbaadi ciynugol ooɗoo sariya, pirtuɗo, lomtii sariya mo toŋ 60 139 ƴeftaaɗo ñalnde 2 ut 1960.

Kuulal 29 :Oɗoo sariya maa bayyine e sifaa keñoraaɗo, oo siyniree no sariya dowla nii….

Waɗaa ko ɗoo e Nuwaasoot ñalnde 5 suwee 1983.

E innde Goomu kooninkeewu ndaraniingu kisal ngenndi (CMSN), Lietnaa Kolonel Mohammed Khuuna wuld HAYDALLA.

Fulo Maamuudu Haaruuna e Bookara Aamadu Bah