Ŋawle udditii jumaa mum

0
53
Jumaa Ŋawle
Jumaa Ŋawle

Ŋawle e ŋaawaango, ŋaw dente buuli, dental maamaaje, wuro Muusaa Bukari Yero Edik Sammba e Teen, Ɓaarga e cammalle, Kippee e suudu baawe, sabbundu ŋaakoote, Koyli Sanaa e falo taano Jarno udditii jumaa mum ñalnde 14 kawle 2022. Ngam tonngande banndiraaɓe no ñalawma oo yahrunoo, Jaaynde Fooyre Ɓamtaare neldii toon nulaaɗo mum.

Ŋawle e ŋaawaango, ŋaw dente buuli, dental maamaaje, wuro Muusaa Bukari Yero Edik Sammba e Teen, Ɓaarga e cammalle, Kippee e suudu baawe, sabbundu ŋaakoote, Koyli Sanaa e falo taano Jarno udditii jumaa mum ñalnde 14 kawle 2022. Ngam tonngande banndiraaɓe no ñalawma oo yahrunoo, Jaaynde Fooyre Ɓamtaare neldii toon nulaaɗo mum.

Ñalnde 14 lewru kawle 2022, Ŋawle Rewo, diiri Muusaa Bukari, wuro Pennda Muusaa Bukari Saar udditii jumaa mum. Jamaanu keewngu nootitiima gila e gure catiiɗe e seernaaɓe mumen haa e hilifaaɓe diine nantuɓe inɗe mumen. Ceerno Madaani Taal to Ndakaaru dañaani tawtoreede kewu nguu kono neldii seto teskinngo to bannge faayida ngam lomtaade ɗum e arande Galle Sheex Umaar Taal.  Galle Ceerno Njaay Baro to Nuwaadibu neldii, kañum ne, seto fattamlamo e gardagol Ceerno Mohammadu Kaamil Baro. Ɗuum jiidaa e jibinannde nokku oo wonnoonde e ladde tawi artiraani ɗum so wonaa kewu nguu. Ena e ɓeen wayɓe no Hamediin Yero Aadama e ɓesngu mum, Manoore Saar soowaa wiyaa Manaama Saar, Mayram Wad, Joom Seydi Waddu e lappol mum, Pennda Yero Aadama Kummba Njaay Raasin Saar, ekn.

Gure ɗiɗi ɗee fof, Ŋawle Rewo e Worgo keew dak jamaanu, nde tawnoo ko wuro wooto ngo maayo fecci tan woni ɗoon. Ñalnde heen juulaa ko 15w00h. Suudu Alla nduu ɓittu, roŋkti nawdude yimɓe, les caaleeje kiɓɓi, saraaji jumaa keewi haa mbeddaaji coki. Caggal juulde ndee, nulaaɗo Ceerno Madaani Taal ƴetti konngol waajo feewde e jamaanu ngarngu nguu. O ɓuri joofaade e nder haala makko ko nafoore dental kadi o juutnii heen. Nde o rowi, konngol arti e Ceerno Mohammed Kaamil Baro, nulaaɗo galle Ceerno Njaay Baro to Nuwaadibu. Oon ne wooraani mosol ngol o rewnoo kaŋko gadinooɗo haalde oo. Ko ɗoon duwaaw battindiiɗo sakkitaa, jamaanu nguu waynondiri e weltaare, gooto fof fayti  e haajuuji mum.

So uddital jumaa Ŋawle waɗii tabalde, mawninaama, ndaw ko haani sabu diidnooɗo wuro ngoo heedde hitaande 1765 hono Muusaa Bukari Saar, gaagaa nii marde ɗum ganndal dowrowal to bannge dow e to bannge ndiyam e mooftude kaawniiɗe, janngii to Duɗal Pir Sañakuru, daraniima kadi darnde laaɓtunde e ƴellitagol diine Lislaam e nder reedu Fuuta. O yontidaa ko e Suleymaani Baal e Abdul Qaadiri Kan en. Yo laaɓtu e hakkillaaji wonde o jeyaa haa hannde ko e tato adiiɓe reende quraana e nder reedu Fuuta Tooro, seedtanaaɓe baawal yeengo. E seede mum, e bismaango men to Ŋawle, en kollaama deftere quraana nde o winndiri junngo makko, kaŋko Muusaa Bukari, ena soomiraa nguru ngabu. En keɓii kadi fawde gite men e bacce Ngaari Ŋawle e laaci ñiiwa ba o waɗɗotonoo so omo waañoya. Ɗee ɗoo geɗe ndonaandi mooftaa ko e galle Alhajji Hammadi Alhajji Sammba Faati Saar kadi nde kolla-ɗen ɗum ndee ko e tawtoreede  Joom Seyni Waddu.

Uddital jumaa Ŋawle waɗii faayiida saɗne. E wiyde Joom Seydi Waddu, jumaa kaa fuɗɗanooma ko ɓooyi seeɗa kono ko ka jokkitiraa koo roondiima fotde miliyoŋaaji nay e feccere e ceede Muritani(4.500.000 ugiya). Nguun ngalu yalti ko e jiifa Fedde Ɓamtaare Ŋawle e saraaji mum. O teskinii kadi wonde hay so jumaa kaa darorii ko e Ŋawle Rewo ne, darnde ndee e ngalu nguu njalti ko e gure ɗee ɗiɗi fof.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.