Hol ko addi oo fitina ? Jeyi ndee finnere ko caɗeele kuuraa. Ko ina wona dumunna, gila kawgel fuku winndere ɓenni, Ndakaaru e won e nokkuuji Senegaal ndonkii heɓirde kuraa no haanirta nii, ko ina yaha tan, ina arta ; won ɓe keɓataa kuraa hay waktuuji 5 e ñalawma.

Ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani e gardagol hoyreejo mum Aamadu Umaar Jah 

e pelle pine gonɗe e Nuwaasot ina ndennda sunaare e ɓesngu Sorimalee e Barooɓe 
Jakel haa teeŋti e Yero Kajjata Mbaay, Abuu Diiye Kebe, e Aamadu Usmaan Kebe 
sabu cankagol musiɗɗo maɓɓe Hawwaa Mayram Diiye noddirtenooɗo Warbaa Kebbel, 
cankiiɗo ñalnde 05 lewru morso 2010 to Ndakaaru, birnoyaaɗo to Sorimalee. 
Ardorde ndee kadi ina nelda duwaaw feewde e musiɗɗo mum Njaay Saydu Aamadu 
( Gelongal Fuuta) sabu ndeeɗoo sankaare. Ende wiya yo Alla yurmo mo, waɗa toon 
fooftorde makko, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe.

A jaaraama, hooreejo (Hooreejo Suudu Sariyaaji). Hooreejo hilifaaɓe kadi jaaraama sabu mum jaɓde arde ɗo jaabaade naamnal depitee Muhammed el Mustafaa wul Bederdiin, hay so tawii ko huunde waɗɗiinde mo.

Hooreejo hilifaaɓe o hollitii ɗo seedantaagal golle guwarnama mum, en ndokkondirii e makko aadi e saawiyee 2011, so Alla muñanii en, ngam rokkude heen miijo men ; so wonaa kay o eɓɓu goɗɗum.

«Tawde hunaade ko ñamaande», mi huninooma maa mi seeɗto seeɗa e ko nganndu-mi e Abuu Usmaan ; Komusiɗɗo Mammadu Maamuudu Baal waɗi heen ko ina yona, kono ko seeɗa e geɗe Abuu Usmaan, nde wonde kadi o wonaa neɗɗo yeengo, yoga e golle makko mbirnitaaki yimɓe.

“Ceerungal mawngal ina woodi hakkunde ko haaletee e ko wuuraa e tuddude artiraaɓe ɓe. Ɗum woni ko gardiiiɗo Muritaninaaɓe mooliiɓe to Senegaal (CRMS) haali.” 

E miijo makko « nanondiral ngal Usmaan Ngom kam e Sakariyaa Yaal jaagorɗe leydi Senegaal e Muritani e Dijiyee Laay jonaaɗo HCR ciifnoo e hitaande 2007, ina foti ɗoofteede. Ina wiyaa e nder kuulal 4 ngaal nanondiral wonde

Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa kombaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.

Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawmaMammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ,

Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.

Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en. E nder ganndal kuule Kammu, naange ko hoodere. E nder Satonaange, ko kannge fof ɓuri mawnude: kono e nder aduna he, ene woodi koode ɓurɗe nde mawnude ɗo woɗɗi! Hon koode ɗe njiyaten jamma e nder kammu o, sinno eɗe ɓadinoo en, ɗe laatortonoo e gite men kono naange nge way e men nih.

E lasli ina wayi no ko e teeminannde 16ɓiire  jom laaɗe cuurki en tawi ko tuubakooɓe aratnooɓe ina cunnoo nokkuuji men ngadii ƴettude liggotooɓe e nder ɗiin nokkuuji ɗi ɓe njillotonoo, eɓe liggina ɗum en e laaɗe he, ɓe kebla ɗum en, ɓee heen ngona dognooɓe laaɗe cuurki, ɓee heen ngonta koniŋkooɓe waɗɗotooɓe pucci walla yahrooɓe koyɗe.

E hitaande 1848, ngam yiɗde tabitinde kuulal mumtugol macungaagu e nder tiimaandi koloñaal Farayse, Federba

Laana Turkeneewa njeyaaka e « beforgel ndimaagu ». iwdi : «free Gaza Movement»

 Ko haa mande aduna oo fof hebori huccitde e Israayiil tan ina woppi ɗum ina waɗa ko welaa ? Mate deftere kam janngirtaake banndum ? Ndeen, e hitaande 1990, nde Saddaam Huseyn jartodini, yani e leydi Kuwoyt, law maalde tafaa e gardagol Amerik.

Batu hakkunde Farayse e Afrik njoɗinoongu to Nice (Farayse), uddii  ñalnde 1 suwee 2010. 33 hooreejo dowla Afriknaajo nootiima heen. Ina jeyaa e ɓeen Jacob Zuma hooreejo Afrik worgo e Abdel Asiis Buutefliika mo Alaseri. Njaafo-ɗon banndiraaɓe, ko haalaa toon, walla ko Sarkosi hunanii toon Afriknaaɓe, himanaani mi, sibu « anndude neɗɗo, ɓuri heɗaade ko haalata ».

Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.

Walla ko «heptinaa woyi, saawaani jam»? Ñalnde 29 mee 2010, mi haawaama no feewi nde nan-mi Abdullaay Wad ina reentina jooɗaniiɗo leydi Amerik to Senegaal, sabu tan haalii ko fayti e njeenaari. Sibu, ko go’o am nande hooreejo leydi ina furoo  kiliifu potɗo nii, e yeeso aduna fof.

Jokkondiral jaaynde “Le Rénovateur Quotidien” waɗdunoo e Kajjata Malik Jallo

Le Rénovateur : Sokna Kajjata, ko adii nde ngonataa depitee, a woniino «urɓoowo» yimɓe to bannge jaŋde ɗemɗe ngenndiije, so tawii kay aɗa jaɓi konngol ngol, sabu maa wonde e oon sahaa, debbo ɓurɗo seedtinde e nder kitaale 80 ko yowitii e ndeen darnde. Mi anndaa so tawii aɗa jaɓi ndee nyaawoore?

KAJJATA  MAALIK JALLO (K.M.) : Ko adii fof mbeɗe yetta on nde ndokku-ɗon kam fartaŋŋe haalde e nder jaaynde mon. Kono kadi, mbeɗe yetta ɓeen rewɓe e worɓe sabu hurum kala mo ndokki mi.

Fooyre Ɓamtaare (FƁ) : Banndiraaɓe tedduɓe, njooɗdi-ɗen ko e musiɗɗo men, hono Saydu Soh naalaŋke jimoowo, eɗen njiɗi naamnaade mo hol kaŋko e hol nguurndam diɗɗal ngal o woni ngal.

Saydu Soh : Mi salmitiima banndiraaɓe, mi salminii on. Mbiyetee-mi ko Saydu Soh, ko mi ɓiyi pullo boɗaaɗo, ko e Fuuta fof njeyaa-mi, ko mi ɓinngel Afrik.

Aamadu Maalik Gay jeyaa e daraninooɓe ndimaagu Afrik. Ko ɗuum addani ɓe semmbinde jaŋde ɗemɗe men. Jiknaaɓe makko Muritani njeyaa, sibu ko Duungel rewo, e nder diiwaan Ɓoggee. Alaa fof feere nde o waɗaano ngam gollaade e Muritani, kono o roŋki. Ko ɗum addannoo mo winndude Muttaar wul Daddaa ngam haalde ko addani mo fellitde yahde Senegaal. Ko oon ɓataake, binndanooɗo e Farayse, woni mo min pirani on. E ndeeɗoo tonngoode ma en njaltin heen huunde. Feccere heddiinde nde haa tonngoode aroore. Nii ɓataake o lelorii :

Ina wona wonataa ko tinndol. Waɗiino sahaa, laamɗo gooto ina resi rewɓe nayo. Jom suudu makko nayaɓo oo noon, omo yiɗi ɗum haa ko ɗoon tan haaɗi ; ɓurani mo heddiiɓe ɓe kala. Alaa ko o waɗantaa mo. Kala ko moƴƴi e ko yooɗi ko oon o haandini ɗum. Kaŋko laamɗo o, omo yiɗi kadi jom suudu makko tataɓo o, omo faarnortonoo mo so tawii omo hollondira mo e laamɓe fasiraaɓe makko. Kulhuli makko tan ngonnoo ko hoto debbo o meeɗde woppude mo, rewa e gooto e ɓeen.

Ko ñalnde 15 mee wonnoo. Jokkorde luulndo, hono COD e parti laamu hono UPR, njuɓɓinii, e nder ñalawma gooto, e nder wuro wooto, e nder waktu gooto, miitiŋaaji (pottitte) to Nuwaadibu. Heewɓe kuliino hoto ɗum addude pelɓondire, kono Alla ko moƴƴo, haaɗi ko e haala. Jokkorde luulndo ngo tintiniino ɗum ko ɓooyi, ko ɗum tagi yimɓe fof ina kaawaa hol ko addani guwerneer Nuwaadibu rokkude UPR yamiroore yuɓɓinde kam ne pottital mum e oon ñalawma gooto.

Eɗen njokka yaltinde deftere nde musiɗɗo men Umar Abdalla Wele wallifii, yowitiinde e ganndal weeyo. Eɗen njaakorii maa ɗum ɓeydan yimɓe ganndal, hokka ɗum en ɓeydaade faamde taariinde mum en, haa arti noon e “luggeendi” walla mbiyen “niɓɓe kammu” e kaawisaaji mum. Teskuyaaji mon noon ina coklaa no feewi.