Soofaaji demokaraasi

0
676
Soofaaji demokaraasi
Soofaaji demokaraasi

Soofaa ko martaba e nder konu, heewi innireede ɗum ko jettiiɗo he won e tolno e nder  harbiyaŋkooɓe konu. Ko ɗum waɗi maa ɗum haaw on seeɗa so mi innirii Jerry Rawlings e Aamadu Tumaani Tuure soofaaji demokaraasi sabu oo ko laaminooɗo Ganaa, oya ko laaminooɗo leydi Mali.  Eɓe nanndi e fannu gooto, kamɓe ɓe njettinooma e nder konuuji leyɗeele maɓɓe e martaba wonde soofaaji (ofisiyeeji) « garad kapiteenuuji », ɓe polli laamuuji canndolinɗi leyɗeele maɓɓe, ɓe laamii e mudda, ɓe compi laabi demokaraasi ɗo kala paaɗo e laamaade foti tuugaade.  

Soofaa ko martaba he nder konu, heewi innireede ɗum ko jettiiɗo he won e tolno nder  harbiyaŋkooɓe konu. Ko ɗum waɗi maa ɗum haaw on seeɗa so mi innirii Jerry Rawlings (JR) e Aamadu Tumaani Tuure (ATT) soofaaji demokaraasi, sabu oo ko laaminooɗo Ganaa, oya ko laaminooɗo leydi Mali. Eɓe nanndi e fannu gooto, kamɓe ɓe njettinooma he nder konuuji leyɗeele maɓɓe he martaba wonde soofaaji (ofisiyeeji) « garad kapiteenuuji », ɓe polli laamuuji canndolinɗi leyɗeele maɓɓe, ɓe laamii e mudda, ɓe compi laabi demokaraasi ɗo kala paaɗo e laamaade foti tuugaade.

Holi Jerry Rawlings

Jerry Rawlings jeyaa ko leydi Ganaa, o jibinaa ko e hitaande 1947, yumma makko ko gananaajo kono baabiraaɗo oo ko tuubaako jeyaaɗo leydi Ekoos.  O naatii e konu law etee ɓurnoo wonde muuyaaɗe makko ko konu weeyo, o huɓɓi e nder ngoon senngo. Hawri e oon sahaa leydi Ganaa ina tampi sabu heege e baasal, yaakaare nde Kuwaame Kurumaa (ciforteeɗo ko kam woni baaba ngenndi ndii) telɓinanooma law e hitaande 1966 sabu pollugol laamu makko ummoriingol e senerooji konu. Jerry Rawlings noon ko neɗɗo mo jikku  mum salii tooñannge e fenaannde, kadi ko cuusɗo. Ko ɗum waɗi, e hitaande 1979, tawi ko o kapiten larme, omo yahra e duuɓi 32, o ardii goomuyel militeer en,  ɓe ndaranii follude laamu senerooji ɗii kono ɗum laataaki, ɓe nanngaa ɓe ñaawaa warngo.  Balɗe seeɗa gadiiɗe  daaɗe maɓɓe remeede, sete e militeer en woɗɓe (ina jooɗtoraa ko ɓe tummbudu wooturo ɓe ngonnoo) fillii pollugol laamu nguu, ruttii halfini Jerry Rawlings yo ardo ngu. O arditii laamu nguu, o sompi laawol ngam tafde demokarasii ɗo leydi Ganaa foti tuugaade mbele ina yaltina ɓesngu mum e caɗeele wuuri ɗee. O rewni leydi ndii yolnde fotnde heblude wooteeji laaɓtuɗi kadi kaŋko e hoore makko o jeytortaake e ɗiin wooteeji. Nde  ɗiin wooteeji mbaɗi, ko biyeteeɗo Hilla Liman fooli ardii leydi ndii. Kono law teskaa e oon ko gardagol mum refti tan ko he peeje gardagol laamuuji mbuuñaari ɓennuɗi  ɗii (nguurndam ɓesngu wonaa ngoƴa  mum), Jerry Rawlings tafi moojobere woɗnde, folli nguuɗoon laamu, felliti ngolɗoo laawol kañum e hoore mum laammaade leydi ndii. E nder lajal duuɓi nay ngal doosgal leydi maɓɓe yamiri gardagol laamu, o wayli mbaadi Ganaa, o ɓamti faggudu mum, o teeŋtini gollugol ɓiɓɓe leydi, o hiisi  e daɗndugol jawdi laamu e reende ɗum e juuɗe wujjooɓe, o mahtii jotondiral makko e leyɗeele mawɗe ɗee, teeŋti noon e jiimnooɓe leydi ndii (Angeleteer). Ko e ñalngu  12 noowamburu 2020 o ruttii e joom makko tawi omo yahra e duuɓi 73.

Tomaas Sankara

Tomaas Sankara to Burkinaa Fasoo ko sehil makko, nanndo makko, mbiyaten, tawde wonii laawol ngol o ferani leydi makko ndii ko hono ngol Tomaas Sankara rewi, maa mbiyaa duɗal maɓɓe to bannge politigi ko gootal : « Njiɗ-ɗen ko addude waklitere e nder leyɗeele men, sinno ko sago, en mooɓat ɓesngu daranoo ɗum, kono ngol laawol ina liilti. Tawde eɗen njogii petelaaji, lomto-ɗen ɓesngu teetten ɗii laamuuji e juuɗe ɓe ruttoriiɓe caggal, ndokkiten ɓesngu hakke mum ». Ko ɗum waɗi, oon ne seeɗa e darnde mum fof ko lelnude dawruɗi ƴellitooji ɓesngu, ƴellita faggudu, demokaraasi, renndo ekn. J.R. reentininomo « yo o reeno jamfotooɓe » Ellee won ko o wahyanoo, sabu ko jamfa addani waklitere (révolution) Sankara  laataade « koyɗol muumo », o waraa ñande 15 oktoobar 1987 tawi omo hirndoyoo batu ministeeruuji ɗi o ardinoo amo yahra e duuɓi 38. Kono haa e ñallunge hannde ngee daarol makko ko ko daartetee e nder Burkinaa.

Holi Aamadu Tumaani Tuure ?

Ɗo woɗɗaani ɗeen leyɗeele ɗiɗi, hoodere woɗnde ñifii toon ñalnde  10 noowammburu 2020, nde Aamadu Tumaani Tuure (ATT) ruttii e joomum to leydi Mali, ina yahra e duuɓi 72, o daɗondiri e Jerry Rawlings ko balɗe ɗiɗi, ɓe keccondiri ko hitaande wootere. Ko o hoodere sabu ko e sahaaji nde ɓesngu Mali hakki sabu ceddugol laamagol  Muusaa Tarawore pollunooɗo laamu Moodibo Keytaa ngenndiyaŋke , baaba jeytaare leydi Mali joginooɗo dawrugol ɓamtaare renndo tuugiinde e ndema e ƴellitaare dowri. Moodibo jeyanoo ko e laamɓe Afirik daraninooɗo ngootaagu  duunde ndee, ko ɗum addunoo jibingol ko lollirnoo « Fédération du Mali » kono nde wonde  tiimaandi Farayse yiɗaa ɗuum, e ballondiral maɓɓe e Senngoor (hooreejo leydi Senegaal siboor maɓɓe), ndeen feere jibinaaka, boosi.

Aamadu Tumaani Tuure noon tawi ko Maali ina jaasti sabu laamu loroowu  ngu Muusaa Tarawore : remooɓe ina lori, foksineeruuji inan pitoo he caɗeele, sanɗaaji duɗe jaaɓi-haatirde naatanii seppooji (ɓe tampinaama heen), rewɓe kaaɓii naatanii murtooji ngam haɓɓondirde e sanɗaaji…Tawde ko heewi fof rufat, e gardogol ATT, won sete e konu nguu felliti follude laamu,  ndaranii kadi lelnude laawol demokarasii tuugingol e wooteeji laaɓtuɗi, ko ɗum addani Alfaa Umar Konaare laamaade etee yonta makko, hiisaa Mali naati tigi e demokaraasi tawde o bonnaani. Ko caggal manndaaji makko ɗiɗi, ATT  dikkii lefol laamu, nde wonde kanko ne omo waɗani ɓesngu Mali yaakaare, ngu fiili mo rewrude ngol  laawol e demokaraasi. O jogitii lefol manndaaji ɗiɗi, o gollanii leydi ndii hakke baawɗe makko tuugaade e demokaraasi haa ɗum rokki mo innde nder leydi e caggal leydi sabu hono ko makko koo weeɓaani, so wonde koominke ɗaccira goɗɗo laamu.

Pusgu leydi Libi e maaygol Kaddaafi annominta ko pusgu « sahre korndolli », ɗum  addii pusgu e nder diiwaan Saahal oo sabu ko ɗum saabii caragol lollirɓe « jihaadiyankooɓe », tellitii e rewo leydi hee njaaɓaani Mali « ɗo yawaa he galle fof ko ɗoon ƴaaɓortee ». E oon mudda, laamu makko jaastii no feewi sabu jagge catinooɓe mo fof, teeŋti noon e jogitiiɓe larme ɗee, ngontii buuñeteeɓe, liggantoo tan ko koye mum en, kono ngoƴaaka kisal Mali, haa « jihaadiyankooɓe » keɓti feccere he leydi hee. Kono ko e oon sahaa kadi woodi « boyyel » suppiti he nder foonde (Aamadu Ayaa Sonogo) folli laamu ATT. Yaakoranooma maa kapiteen-yel ngel riddu « jihadiyankooɓe artirana Mali jeytaare mum, kono ko ndeen Mali ɓuri yoolaade, alaa ko o firti etee o haɗii ATT wune sabu ko kebornooɗo ɗoon e lebbi ɗiɗi tottitde ɓesngu Mali lefol mum.

Ko ɗii yeruuji tati, Jerry Rawlings, Aamau Tumaani Tuure e Tomaas Sankara, ittanta en jiyɗe ɗe moƴƴaani, ɗe njoganino-ɗen kooninkooɓe, wonde nganndi tan ko lorlude e dirtinde jawdi ɓesngu, no ko ngaadori-ɗen ɗoo he Muritani e won ɗeen leyɗeele.

Maamuudu Haaruuna joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa