Lalla Mint Sheriif, jaagorgal kalfinangal pinal, jaɓɓaama ñalnde 18/07/ 2013 e nder wuro Jiinge, ngalluure Ligisayba, falnde Kayhayɗi, diiwaan Gorgol. Addunoo mo ɗoon ko mawninde geɗe Sammba Gelaajo Jeegi e wuurtinde daartol Wagadu. Nde o yettii e wuro Jiinge, o tawi ko ɓesngu nguu fof ena sabbii mo to duɗal wuro, hakkunde leeɗe too.

Haa hannde kewkewe 1989, mbayi e yimɓe ko no hanki nii, sabu majje muusde e waasde ɗe safreede. Addi ɗe ko hare hakkunde gaynaako pullo e demoowo sooninke too to nokku ina wiyee Jaawara, nder Gidimaka. Kono saabinoo ɗe ko caɗeele koɗdigal joowondirɗe, kuɓtodingol miijooji ceerndooji e nder Muritani, pooɗondire politik to Senegaal e politik añamnguraagu ƴoogɗo miijanteendi mum to Irak (baasisma) e Libi (Naseerisma). 

Catal Fedde Ɓamtaare Pulaar to Baabaaɓe yuɓɓinii hiirde pinal ñalnde aset 8 suwee  2013 ɗo dingiral Jibiriil Bah. Caggal jonte ɗiɗi deftagol, sukaabe laaɓa juuɗe ɓee mbaɗanii Bahbahbenaaɓe jamma mo yejjittaake.  Bismaanoo  e hiirde hee ko perfee bahbahɓe, meer, juurnittooɗo jaŋnde diiwan oo, cafroowo opitaal oo; mawɗo fedde jiknaaɓe elewaaji, mawɓe pelle ɗe ngonaa laamuyaŋkooje e koope. Kono heɓi tawtoreede hiirde ndee ko 

Ko adii fof, occitannde mum adannde ko reentaade, sibu Alla Toowɗo wiyi: “mi takkanii wonande yurmeende koorka.” En mbiyii ndeen reentaare noon, ko reentaare hoto wonndude e dewbo mum, walla dewbo bawɗo wonde fof. Walla reentaade waɗde ko boni, walla haalde ko boni tuggi nde naange fuɗi haa nde nge muti.

Ɓural koorka Ramadaan:

Abuu Hurayrata (YMAM) wiyi: 

Laawol ɗimmol, ñalnde talaata 11 suwee 2013, ko leydi Siin ina nelda debbo nder weeyo, tawi ko ɗanngal maɓɓe weeyo ɓurngal juutde haa e oo sahaa, sibu ko balɗe 15 ɓe mbaɗata toon. O wiyetee ko Wang Yaping. Omo yahra e duuɓi 33. Ɗum fof jeyaa ko e mahngo laana mbeeyoowa koɗeteeka, inniraaka Tiangong-1, potka parde e hitaande 2020. Ngalɗoo ɗanngal woni ɗanngal weeyo joyaɓal koɗangal. 

Heblo jaaynooɓe e karallaagal ɗowgol golle, fuɗɗinoongo ñalnde 24 lewru marse 2013 joofii ñalnde 19 lewru mee 2013 heedde 12w00h to duɗal keblorgal biyetengal ENAJM (Duɗal Ngenndiwal Jaayndeyaagal e Ñaawooje), caggal lebbi tati kiɓɓi. Ina tawtoranoo ɗum 124 hebletenooɓe ɓee, kam e ardorde duɗal keblorgal ngal e jannginooɓe heblo ngoo e jagge laamu goɗɗe.

Kopperatif Teyaaret noddirteeɗe Ñeeñal Haayre yuɓɓinii ñalɗi wejo tuggi 16 haa haa 19 suwee 2013 to Faawru Jaatiiji Ngenndi e gardagol Mekfuula Mint Hameyaada, gardiiɗo njuɓɓudi ndii. Wejo ngoo hollirii kala ko aadee waawnoo gollaade to bannge haayre haa teeŋti e ummoraade e diiwanuuji 4 gonɗi to bannge rewo leydi ndii : Shingiti, Wadaan, Walaata e Tishit.

Ngalɗoo naamnal, ko naamnal jangtangal ngal depitee Kajjata Maalik Jallo huccinnoo e kalifu geɗe nder leydi, ñalnde  12 suwee 2013. Ko nii ngal facciraa :
Paccirgol naamnal ngal
Kalifu,
Pennda Sog, ceemeedo tokooso, jahratnooɗo e duuɓi noogaas, cowiiɗo lebbi ɗiɗi, yummum cukalel gorel jahrowel e duuɓi tati, ngel yummum nulnoo to mawnum debbo to Teyyaaret, wontaa artu, sibu yiytaa ko ina maayi, ina bonnaa. 

Duwaawu. Dental Jaayɗe Muritani (Regroupement de la Presse Mauritanienne (RPM)) ina sunii no feewi e sankaare musiɗɗo Abdallaahi Mahmuud Bah, jaaynoowo ŋanaa gollotonooɗo to Tele Muritani (TVM).
Abdallaahi Mahmuud Bah ko ɓiy ganndo mawɗo, hono Al Hajji Mahmuud Bah, meeɗnooɗo wonde diisneteeɗo ko faati e pinal, cawndinooɗo Muttaar wul Daddaa.

E Innde Alla jom yurmeende. Caggal yettude Alla, eɗen njokka ko yowitii e  laaɓal. Pay-ɗen ko e salligi. Eɗen nganndi so neɗɗo ina heblanoo juulde, alaa e sago o fuɗɗoroo salligi. Salligi ko e geɗe laaɓal naamndiiɗe goodgol ndiyam, ngam laɓɓinde yeeso, juuɗe, hoore e koyɗe. Ɗum noon laaɓanta en, ko ko arata ɗoo ko : Eɓɓaaɗe mum fawii ko e geɗe tati: 

1. Hananna e binnditagol
E wiyde Saaleh wul Hananna, gardiiɗo Haatem, nokkuuji keewɗi to bannge fuɗnaange leydi too, haa hannde njiyaani tawo winnditooɓe saka yimɓe mum en mbinnditoo. O wiyi ko ɗi nokkuuji 9, jeyaaɗi e komin el Fullaaniya, tee woni caggal ɗum ɗoo ko geɗe politik. Ɗiin nokkuuji nii e wiyde makko mbayri wootde ko e kitaale 90.

Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968; tuuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum Moktaar wul Daddah (laamɗo gadano leydi Muritani) ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Ñalnde 22 mee 2013, Daa wul Abdel Jeliil, meeɗnooɗo wonde kalifu geɗe nder leydi, hokkii dalillaaji nay, ɗi o wiyi « njonii ngam goongɗinde ko daande Abdel Asiis ƴettanoo ina haalda e goɗɗo, haala kersiniika, e dallinde jokkondiral makko e narkotarafikaa en (tarafikaaji dorog) ». Ko jaayɗe Muritani mbayyinnoo haala «termo-termo kersiniiɗo» ɗo sikkaa ko persidaa Muritani, hono Muhammed Abdel Asiis haaldatnoo ɗoon e telefoŋ e Iraknaajo gooto, biyeteeɗo Alawi, gonɗo to Ganaa. 

Ina kaaliino yeewtere ɗiɗmere nde tele Muritani yuɓɓini e Farayse, fooɗtunde hakkillaaji men. Yeewtere tataɓere ndee, sakkitiinde yuɓɓineede ndee, bismaa heen ko Ibraahiima Muttaar Saar, hooreejo AJD/MR. Ko ñalnde 12 mee wonnoo. Ngolɗoo laawol noon, wonaa yeewtere kuccondiral seertuɓe lanndaaji, kono ko jaaynooɓe tato kuufnoo jeewtoowo oo. Ibraahiima waɗii daartol darnde mum politik, kam e darnde AJD/MR. Ina jeyaa e miijooji teeŋtuɗi ɗi o haali ñalnde heen, ko wiyde “Muritani, gila sosaa, ko dowla paltoor e njiyaagu”.

Musiɓɓe julɓe tedduɓe,
Hiɗen yewta ɗoo seeɗa e ɓure sullagol (wayraade) e nduu lewru koorka (suumayee), tippude e Maakuuji Ɓurnaaɗo Muhammadu (yo O his).

Wata mo accitu sullagol ngol :
Eggaama e Jaabir Ibn Abdillah (yo Alla wele mo), Annabiijo Alla on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki: “ Kala on faalaaɗo hoorude, yo o sugulor goɗɗum ».

En mbiyiino, e tonngoode 103 Fooyre Ɓamtaare (oktoobar 2012), “haa dañee, jeewte e ɗemngal Farayse to tele Muritani.” Ñalnde aljumaa 7 settaambar 2012 wonnoo, tele Muritani fuɗɗunoo huunde hesere, walla kam wayrunoonde waɗde, so yeewtere e nder ɗemngal Farayse hakkunde jagge politik ɗiɗi, Muhammed Yahyaa wul Horma, cukko hooreejo UPR (parti laamu) e Gurmo Abdul Loh, jaggal UFP... 

Musiɓɓe tedduɓe,
Janngooɓe Misiide,
No men fodirnoo on non fii sooditangol lowre men Misiide nden innɗe domen lolluɗe ɗen,  haray fuɗɗike laataade, ko teddungal e mon en eggirii dot net taho haa njuɓɓudi ndin timma, hertoren dot com on kadi e innde lowre nden.
Gila ɗoo haa yeeso, on ɗaɓɓitiray men ndee jokkorde ɗoo : www.misiide.net
Miɗen jokki golle fii hertoragol ɗeya innɗe domen kadi e innde Misiide.

Le cas de l’affixe de classe O
En pulaar, la répartition d’allomorphes dans le système classificatoire de la langue, telle qu’elle est généralement admise par les études actuelles en peul, permet de distinguer, pour l’affixe de classe O, jusqu’à cinq formes de variantes de morphème de classe suivantes : o, wo, jo, ko, ɗo. Ces dernières, considérées dans le cadre de la 

Ñalnde 18 abiriil 2013 to Wagadugu, dowla Mali e jooɓnaaɗo konngol mum kolonel Muusaa Siŋkoo Kulibali; siifondiri e murtuɓe tuwareg en e gardagol Bilaal Ag Aseriif  e Algabaa Ag Intalla nanondiral ngam artirde jam e nder leydi Mali, ɗum fof e dow gardagol hooreejo leydi Burkina Fasoo, hono Belees Kompaawore.  

So eɗen ciftora noon, ina wayi no murtuɓe tuwareg en umminiino fiyannde e maayirɗe

Fedde FLAM ina anniyii artude e leydi hee caggal duuɓi 30 waɗi caggal leydi ɗii. Fedde ndee habriino ɗum ko ina wona jooni duuɓi tati, ina wayi no, jooni, ɓe njaaɓanii tigi-rigi gartal ngal. Ɓe nelii ɗoo sete, tawi ardii ɗum ko Ibraahiima Mifoo Soh, cukko hooreejo fedde ndee.