Heblo jaaynooɓe e karallaagal ɗowgol golle, fuɗɗinoongo ñalnde 24 lewru marse 2013 joofii ñalnde 19 lewru mee 2013 heedde 12w00h to duɗal keblorgal biyetengal ENAJM (Duɗal Ngenndiwal Jaayndeyaagal e Ñaawooje), caggal lebbi tati kiɓɓi. Ina tawtoranoo ɗum 124 hebletenooɓe ɓee, kam e ardorde duɗal keblorgal ngal e jannginooɓe heblo ngoo e jagge laamu goɗɗe.

Kopperatif Teyaaret noddirteeɗe Ñeeñal Haayre yuɓɓinii ñalɗi wejo tuggi 16 haa haa 19 suwee 2013 to Faawru Jaatiiji Ngenndi e gardagol Mekfuula Mint Hameyaada, gardiiɗo njuɓɓudi ndii. Wejo ngoo hollirii kala ko aadee waawnoo gollaade to bannge haayre haa teeŋti e ummoraade e diiwanuuji 4 gonɗi to bannge rewo leydi ndii : Shingiti, Wadaan, Walaata e Tishit.

Ngalɗoo naamnal, ko naamnal jangtangal ngal depitee Kajjata Maalik Jallo huccinnoo e kalifu geɗe nder leydi, ñalnde  12 suwee 2013. Ko nii ngal facciraa :
Paccirgol naamnal ngal
Kalifu,
Pennda Sog, ceemeedo tokooso, jahratnooɗo e duuɓi noogaas, cowiiɗo lebbi ɗiɗi, yummum cukalel gorel jahrowel e duuɓi tati, ngel yummum nulnoo to mawnum debbo to Teyyaaret, wontaa artu, sibu yiytaa ko ina maayi, ina bonnaa. 

Duwaawu. Dental Jaayɗe Muritani (Regroupement de la Presse Mauritanienne (RPM)) ina sunii no feewi e sankaare musiɗɗo Abdallaahi Mahmuud Bah, jaaynoowo ŋanaa gollotonooɗo to Tele Muritani (TVM).
Abdallaahi Mahmuud Bah ko ɓiy ganndo mawɗo, hono Al Hajji Mahmuud Bah, meeɗnooɗo wonde diisneteeɗo ko faati e pinal, cawndinooɗo Muttaar wul Daddaa.

E Innde Alla jom yurmeende. Caggal yettude Alla, eɗen njokka ko yowitii e  laaɓal. Pay-ɗen ko e salligi. Eɗen nganndi so neɗɗo ina heblanoo juulde, alaa e sago o fuɗɗoroo salligi. Salligi ko e geɗe laaɓal naamndiiɗe goodgol ndiyam, ngam laɓɓinde yeeso, juuɗe, hoore e koyɗe. Ɗum noon laaɓanta en, ko ko arata ɗoo ko : Eɓɓaaɗe mum fawii ko e geɗe tati: 

1. Hananna e binnditagol
E wiyde Saaleh wul Hananna, gardiiɗo Haatem, nokkuuji keewɗi to bannge fuɗnaange leydi too, haa hannde njiyaani tawo winnditooɓe saka yimɓe mum en mbinnditoo. O wiyi ko ɗi nokkuuji 9, jeyaaɗi e komin el Fullaaniya, tee woni caggal ɗum ɗoo ko geɗe politik. Ɗiin nokkuuji nii e wiyde makko mbayri wootde ko e kitaale 90.

Taaree mon ñallooɓe ñaamaani njaraani, pooftaani, kiira liggaade, mbaala ɗaanaaki e nder ɗii jammaaji jahɗi haa ngamotini, jammaaji cuurkooji ɓuuɓol, ñalawmaaji cuurkooji nguleeki, saabiiɓe buklet baklet mawɗo e nder lewru mee 1968; tuuma nde liggotooɓe MIFERMA (SNIM) pelliti filñitaade, nde paami koloñaal Farayse e kuutorgel mum Moktaar wul Daddah (laamɗo gadano leydi Muritani) ndaranii tan ko siiɓaade warñeende ɓiɗɓe ngenndi, e dow ko naftaani hay gabbel leydi Muritani.

Ñalnde 22 mee 2013, Daa wul Abdel Jeliil, meeɗnooɗo wonde kalifu geɗe nder leydi, hokkii dalillaaji nay, ɗi o wiyi « njonii ngam goongɗinde ko daande Abdel Asiis ƴettanoo ina haalda e goɗɗo, haala kersiniika, e dallinde jokkondiral makko e narkotarafikaa en (tarafikaaji dorog) ». Ko jaayɗe Muritani mbayyinnoo haala «termo-termo kersiniiɗo» ɗo sikkaa ko persidaa Muritani, hono Muhammed Abdel Asiis haaldatnoo ɗoon e telefoŋ e Iraknaajo gooto, biyeteeɗo Alawi, gonɗo to Ganaa. 

Ina kaaliino yeewtere ɗiɗmere nde tele Muritani yuɓɓini e Farayse, fooɗtunde hakkillaaji men. Yeewtere tataɓere ndee, sakkitiinde yuɓɓineede ndee, bismaa heen ko Ibraahiima Muttaar Saar, hooreejo AJD/MR. Ko ñalnde 12 mee wonnoo. Ngolɗoo laawol noon, wonaa yeewtere kuccondiral seertuɓe lanndaaji, kono ko jaaynooɓe tato kuufnoo jeewtoowo oo. Ibraahiima waɗii daartol darnde mum politik, kam e darnde AJD/MR. Ina jeyaa e miijooji teeŋtuɗi ɗi o haali ñalnde heen, ko wiyde “Muritani, gila sosaa, ko dowla paltoor e njiyaagu”.

Musiɓɓe julɓe tedduɓe,
Hiɗen yewta ɗoo seeɗa e ɓure sullagol (wayraade) e nduu lewru koorka (suumayee), tippude e Maakuuji Ɓurnaaɗo Muhammadu (yo O his).

Wata mo accitu sullagol ngol :
Eggaama e Jaabir Ibn Abdillah (yo Alla wele mo), Annabiijo Alla on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki: “ Kala on faalaaɗo hoorude, yo o sugulor goɗɗum ».

En mbiyiino, e tonngoode 103 Fooyre Ɓamtaare (oktoobar 2012), “haa dañee, jeewte e ɗemngal Farayse to tele Muritani.” Ñalnde aljumaa 7 settaambar 2012 wonnoo, tele Muritani fuɗɗunoo huunde hesere, walla kam wayrunoonde waɗde, so yeewtere e nder ɗemngal Farayse hakkunde jagge politik ɗiɗi, Muhammed Yahyaa wul Horma, cukko hooreejo UPR (parti laamu) e Gurmo Abdul Loh, jaggal UFP... 

Musiɓɓe tedduɓe,
Janngooɓe Misiide,
No men fodirnoo on non fii sooditangol lowre men Misiide nden innɗe domen lolluɗe ɗen,  haray fuɗɗike laataade, ko teddungal e mon en eggirii dot net taho haa njuɓɓudi ndin timma, hertoren dot com on kadi e innde lowre nden.
Gila ɗoo haa yeeso, on ɗaɓɓitiray men ndee jokkorde ɗoo : www.misiide.net
Miɗen jokki golle fii hertoragol ɗeya innɗe domen kadi e innde Misiide.

Le cas de l’affixe de classe O
En pulaar, la répartition d’allomorphes dans le système classificatoire de la langue, telle qu’elle est généralement admise par les études actuelles en peul, permet de distinguer, pour l’affixe de classe O, jusqu’à cinq formes de variantes de morphème de classe suivantes : o, wo, jo, ko, ɗo. Ces dernières, considérées dans le cadre de la 

Ñalnde 18 abiriil 2013 to Wagadugu, dowla Mali e jooɓnaaɗo konngol mum kolonel Muusaa Siŋkoo Kulibali; siifondiri e murtuɓe tuwareg en e gardagol Bilaal Ag Aseriif  e Algabaa Ag Intalla nanondiral ngam artirde jam e nder leydi Mali, ɗum fof e dow gardagol hooreejo leydi Burkina Fasoo, hono Belees Kompaawore.  

So eɗen ciftora noon, ina wayi no murtuɓe tuwareg en umminiino fiyannde e maayirɗe

Fedde FLAM ina anniyii artude e leydi hee caggal duuɓi 30 waɗi caggal leydi ɗii. Fedde ndee habriino ɗum ko ina wona jooni duuɓi tati, ina wayi no, jooni, ɓe njaaɓanii tigi-rigi gartal ngal. Ɓe nelii ɗoo sete, tawi ardii ɗum ko Ibraahiima Mifoo Soh, cukko hooreejo fedde ndee.

Gila dawaa dawi, juulɓe, hade mum en hoorde lewru koorka, maa njiya tawo lewru. So ina njuula koorka kadi, ko maa njiya lewru, walla koora balɗe 30. Juulɓe wonɓe leydi Farayse, puɗɗotoo hoorde hikka ko ñalnde 9 sulyee, ɓe njuula koorka ñalnde 9 ut. Hankadi, ɓe coklaani ƴeewde lewru ngam anndude nde koorka fuɗɗotoo e nde joofata.

Rokki oo kabaaru ko Diiso Farayseewo diine Lislaam. Ɗumɗoo noon ko huunde hesere e nder leydi Farayse.

Cukalel laaɓa juuɗe walla kerjemmuyon? Caggal cukalon iirtowon geɗe kammu (Ibata) e cukalon peewnowon ƴeewndorɗe cellal ( Jack Andraka), jooni kadi ko cukalon kaalowon ɗemɗe keewɗe, e njiytowon peeje juumtuɗe lawƴirɗe geec e njiytowon safaara nguɗu.

Cukalel gadanel ngel, biyeteengel Tim Doner, jahrowel e duuɓi 17 fat, jeyangel to New-York, ina mari ɗemɗe 20. Ɗum jaggii annduɓe kaawis, haa mbiyi «ko maggel koo ina foti sunneede ». 

Jaaynde wiyeteende Alakhbar.info, saaktunoonde ‘’yeewtere hakkunde Abdel Asiis e saaysaaye Iraknaajo’’, bayyinii kadi, ñalnde alarba 15 mee 2013, winndannde ɗo wiyaa wonde hooreejo leydi ndii bismiima to galle laamorɗo too, gayi ɓuji njulaagu dorog. Gooto e ɓeen nii, jeyaa ko yimɓe ɓe Interpol (fedde adunaare haɓotoonde bonanndeeji) yiylotoo hannde. Heen gooto kadi, ko ñaawoore Muritani yiylotoo ɗum. 

Alakhbar wiyi ɓe keɓii naatde leydi men ndii e cili keewɗi ngam tawtoreede batuuji keewɗi rewo-malinaaɓe njuɓɓintunoo e Muritani. 

Caggal yettude Alla e juulɗe e mo Alla suɓii e nder winndere hee Muhammadu ɓiy Abdullillaahi. Ko e nder sunaare e jaɓde Alla joom baawɗe. Eɗen etoo haalde e oo musiɗɗo jahɗo ɗaldi en yeeweende. Oon woni Ibraahiima Demmba Ayse Bah ganndiraaɗo Sori, hay so tawii noon, haaldude geɗe makko wonaa huunde weeɓnde. Kono, sabu ganndal e korsa men e makko, alaa e sago eto-ɗen haalde heen ko nganndu-ɗen to bannge jibinannde, jikku, ganndal makko, jotondiral, golle e to enɗam.

Baasal mawngal wonande Muritani e fulɓe? Holi ɗuum? Ɗuum kay ko mbayniigu Ibraahiima Demmba Bah ganndiraaɗo BID. BID ruttii e joom mum  ko ñalnde oo aset 15 suwee 2013. Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, jiɗɗo Pulaar, daraninooɗo Pulaar. O fuɗɗii jannginde Pulaar ko gila omo woni sanɗa to leydi Farayse, caggal ɗuum, nde o arti ɗoo e leydi makko, o woni ceerno duɗal Toowngal Pulaar Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani udditnoo ɗoo e Nuwaasoot e hitaande 1979.