Ñalnde 15 suwee 2014 waɗi hitaande ko Ibraahiima Demmba Bah, lollirɗo BID, ruttinoo e joom men. Hitaande ko ganndal suuɗii.
Wonande annduɓe mo, ko lekki mawki yani ɗoo, ko ngenndiyanke mawɗo waasaa ɗoo, hoore e nder ngenndiyankooɓe leydi Muritani, e nder leñol fulɓe. Waɗi noon ko Ibraahiima Demmba Bah ko ganndo, ko neɗɗo ceeɓɗo hakkille, juumtuɗo, cuusɗo, koosɗo, nuunɗuɗo wonnoo, daraninooɗo Pulaar.
Ibraahiima Demmba Bah ko ngenndiyanke, daraninooɗo leñol mum, rewrude e ɓamtugol ɗemngal mum, hono Pulaar. Ina saɗi yiyde hannde, neɗɗo ganndirɗo fulfule no a anndiri ɗum nii, e no o gollanirii ɗum nii.

Njuuluuji sunna ɓurɗi yiɗeede : ko adii fof aan juulɗo debbo e gorko aɗa  foti anndude, njuuluuji ina ngoodi ɗi ngonaa farilla, ɗiin njuuluuji ko Nelaɗo Alla (JKM) oo, ngam ɓeydude nehdi diina, etee kala ko neɗɗo waɗi heen ina joganaa njoɓdi timmundi to joomiraaɗo mo senaare woodani oo.

Ɗeen juulɗeele noon ngoni garooje ɗoo ɗee :

E sahaa hannde oo, yoga e pine kuutortoo ko lemlebbi biyeteeɗo limlebbi «Grégoire» oo, woni ko mbiyaten limlebbi tuubakooɓe koo. Juulɓe kadi ina njogii limlebbi mum en, mo kuutorto-ɗen enen fulɓe. Pine keewɗe ina njogii limlebbi mum en keeriiɗi, kono yoga heen nattii huutoreede. Hannde ɓuri waawde huutoreede e winndere ndee kala ko limlebbi « tuubakooɓe » oo. Limlebbi ɗii ɓuri heewde tuugaade ko e dille lewru walla naange, walla ɗiɗi ɗii kala. Ina woodi goɗɗi ɓurɗi jiiɓaade. Maa mbiyaa leyɗe winndere ndee kala kuutortoo ko limlebbi Grégoire oo wonande soklaaji ɗi ngonaa soklaaji diine.

Fuɗɗoraade innde jurmotooɗo, jaafotooɗo, caggal yettude geno e nulaaɗo mum (JKM) mi salminii ma, mi juurimaama hooreejo bayyino Fooyre Ɓamtaare, Bookara Aamadu. Miin mbiyetee-mo ko Aamadu Demmba Koorkel Soh to Kayhayɗi, koɗ-mi. Mi meeɗii noddude ma laabi ɗiɗi miɗo yettu maa e darnde maa e hooreyaagal maa e jaaynde.

Ko mi dilloowo sahaa e sahaa fof e kiirɗeeli duɗe Pulaar, miɗo heewi weddaade ngalɗoo naamnal : Hol ko woni ganndal ? 

E nder kitaale ɓennuɗe ɗee, leyɗe keewɗe e diiwanuuji keewɗi ina mawnintunoo ngootiri fof ñalngu mum mooliiɓe. Won heen nii mbaɗatnoo ko yontere no woorunoo. Kono ina ɓurɗi maantinde e ɗii ñalɗi, ñalngu 20 suwee, ñalngu mooliiɓe wonande Afrik. Nde tawnoo mooliiɓe ɓuri heewde ko e Afrik, Batu kuɓtodinngu Fedde Ngenndiije Dentuɗe felliti, e batu mum njooɗinoongu ƴetti hawraande 55/76 ñalnde 4 desaambar 2014, ngam yiɗde wallitde Afrik e ndee darnde, 

Ciftoren tan, caggal dirtingol wooteeji meeriiji e dipiteeji ngol rewaani laawol ko ina tolnoo e duuɓi ɗiɗi, laamu Moritani fellitiino yuɓɓinde ɗiin wooteeji e lewru oktoobar 2013, e oon sahaa luulndo ngo muum (ko lollirnoo “COD”) salii yahdude e ɗiin wooteeji, ɗi paɓɓa e lewru noowammburu, woodi e luulndo hee serindiiɓe, tawtoraa ɗiin wooteeji (ko wayi no Tawaasul), kono heddiiɓe ɓee calii. 

Ñaawooɓe Ñaawirde Kuuge Winndereere (CPI) wonnde to La Haye (laamorgo Pays Bas) fellitii ñaawde Looraa Bagboo, oon gonnooɗo hooreejo leydi koddiwaar. Ɗuum, ko caggal nde ɓe cikkitii dalillaaji gaddanooɗi ñaawirde ndee addude mo toon e wiyde ina ñaawa mo.  Jooni noon, ɓayri ɓe pellitii ñaawde mo, firti ko won dalillaaji njogaa gaddanooji yimɓe tuumde mo geɗe nay (4) : warhoore aadeewo, woni warngooji e njangu e rewɓe e golle yoorɓerndaagu kam e ownugol beeli. 

La question posée sur l’étymologie et le sens que pouvaient avoir  en  pulaar les mots /capaato/ (au singulier) et /safalɓe/ (au pluriel), désignant les Arabo-berbères ou Maures, est une question tout à fait légitime pour qui souhaite comprendre et décrypter quels étaient les rapports de cohabitation entre les Maures et les Fulɓe. 

Au-delà des peuls, les maures ont également été en contact  avec d’autres populations négro-africaines, à savoir les Wolofs, qui les désignent sous le terme « Naar ».

D’où viennent ces appellations ? Que signifient-elles ?  Quel lien peut-on établir entre les différents termes par lesquels les peuls et les wolofs désignent les maures ? 

Ko adii kala ko calminaali am tedduɗi fayde e mon, mboɗo nelda on duwaawu nde geno rokkata on cellal e coftal, ngam mbaawon jokkude golle mon.
Gila puɗɗii-mi janngude Pulaar, haa mbaaw-mi tarde, mbaɗtu-mi soodde jaaynde FOOYRE ƁAMTAARE. Sinno ko sago jaaynde nde waɗta yaltirde  balɗe 15. Mboɗo yiɗi anndude mbele ɗum naamndii ko ngalu walla alaa naamndii ko darnde mawnde?

Jamma alkamisa, 3 lewru sulyee 2014, hay asamaan gasnaani ruylinde (waɗde duule) tawi ko won nokkuuji Nuwaasoot e Jehre Senkiyeem ndee kujjitii ndiyam e mbooko. Nde ƴiiwoonde ndee toɓi, tawti diƴƴe ɓulatnooɗe ɗe ndartaaki gila e ndunngu rawane, gaddannooɗe galleeji keewɗi woppeede e laataade biille. 

Oo talaata ko kaalteteeɗo e kala sahaa. Nguu ñalngu yantii e daartol Pulaar, 10-06-2014 oo talaata, Faatimata Nalla Sih e Kajjata Sih e AJDR  woni Fedde Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Riyaad (Association des Jeunes pour le Développement de Riyad), ƴettii pellital ngam yenaneede leñol ngol ŋakkiraa ko hirjino. Ko ɗum woni sabaabu yoga e almuɓɓe duɗal Aamadu Hampaate Bah, ngal PK7 yuɓɓinde ndee yeewtere hirjino ngam teskaade kala leñol ɓamtii ko e ɗemngal mum e pinal mum. 

Bilal wul Yamar sankiima ɗoo e Nuwaasoot ñalnde 18 suwee 2014, caggal rafi juutɗo.  Bilaal wul Yamar ! Min ngadii nande ndee innde ko e hunuko Al Hajji Ngayde (yo Alla yurmo ɓe, yaafoo ɓe) rewrude e onndooji Rajo Muritani. Gila ndeen, haa hannde, wiyde « Bilaal wul Yamar, wayi ko no wiyde Rajo Muritani nii ». 

Kawgel 20ɓel (baɗtungel 20) fuku winndere udditii ñalnde alkamiisa 12 sulyee 2014 to Beresiil. 32 kippu (leydi) ina tawtoraa ngel. Feere yuɓɓinde kawgel ngel ƴettaa ko ñalnde 26 mee 1928 to Amsterdam. Nii woni e hitaande 1930 kawgel gadanel yuɓɓinaa e hitaande 1930 to Uruguay. Kippuuji 13 fat tawtoranoo heen. E hitaande 1982, kippuuji tawtoraaɗi ɗii njettiima 24. 

Ɗum waɗi ko to Dental Dowlaaji Amerik. Debbo gooto ina wiyee Sarah, jibini funeeɓe rewɓe ina njaggondiri juuɗe. Tawanooɓe ɗum ɓee fof ndonku jaggude gonɗi mum en. Kamɓe e yumma maɓɓe fof aɓe celli, aɓe e jam. Yanti heen, ɓe ngonaa giƴiraaɓe tan, ko ɓe funeeɓe goonga e goonga.

Yahyaa Bun Yahyaa yeewtanii min, wiyi : “mi janngii e Maalik, gaa Ibnu Sihaabin, gaa Abii Salamata Bun Abderahmaan, hono Abii Hurayrata yo mbelemma Alla won e makko (YMWM) : hono Nelaaɗo Alla mo jam e kisal ngoni e mum (JKM) oo wiyi : so tawii gooto e mon ummiima ina juula, seyɗaani ina naata e mum wona e bonnude hakkille mum haa roŋka anndude ɗo yahratnoo, firti ko roŋka anndude no foti darɗe ɗe juuli, ɗum so heɓtiima njuulu gooto e mon yo sujju, cujjanɗe ɗiɗi tawa o mo jooɗii.

Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e denndanngal terɗe mum, kam e FOOYRE ƁAMTAARE ina nduwanoo ɓesngu Aamadu Saydu Kan, cankiiɗo ñalnde 22 suwee 2014 to Nuwaasoot, wirnaa to Likseyba ñalnde heen. Aamadu Seydi Kan ko jaggal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani wonnoo. O ardiima ko juuti Catal fedde ndee to Nuwaadibu. Maayde makko ko baasal mawngal wonande Fedde ndee, wonande leñol ngol. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aljanna. Ko Kan Aamadu Saydu ligganii leñol ngol, Fedde ndee e ɓesngu Muritani waawaa haaldeede kiikiiɗe gooto. 

En ngardiino e sawruu haa Muusaa Aamadu Jallo wiyata : “So liingu yarii kodde yoo yettu ALLAH, yetta lawƴooɓe kore” Waɗde ndeke : “So liɗɗi njarii kosam ne hayi yoo njettu fulɓe lammbuuɓe ɓee“. Eɗen njokka

So ndiiɗo mbaydi kosam yawtii, eɗam jogii kadi sifaa goɗɗo : so fedannde yowtaama e kaggu, ina waɗa heen sahaaji kaccalle lammuɗe toɗ. Ɗe ngittete, ɗe ndufee, ketungol kuuringol dow ngol iirtondiree e kosam cakkiɗam les ɗam, burgal ngal jolnee heen,

Eɗen “ngultina” ɗoo winndannde mbaɗatno-ɗen Fooyre Ɓamtaare tonngoode 8 e 9 – sulyee haa desaambar 1982. 

… Hade men haalde timtimol, eto-ɗen faamde won e geɗe jowitiiɗe e ko addata ɗum : leer (annoore).

Leer : Leer ko dental cereeli. Cereeli leer ko portiiɗi. Tesko-ɗen : saanga beetawe walla kikiiɗe, cereeli naatirooji pallanteeje, eɗen njiya bolol mum en.

Ɗo yahanoo artaa fof, “seppo artiraaɓe” ngo mbiyno-ɗen ummiima Ɓoggee ñalnde 25 abriil 2014. Alaa kumpaaɗo lappol maɓɓe gila ndeen, haa nde ɓe njettii Nuwaasoot, ɓesngu wuro ngoo jaɓɓii ɓe jaɓɓongal jooɗngal, laamu nguu njaɓɓorii ɓe no soofi so waɗde polis e sanndarmori yo lottu e maɓɓe gerenaaduuji e nanngude won e maɓɓe.

Mammadu Sammba Joob lollirɗo Murtuɗo ene haalatnoo konngol potngol hannde wonanade en tugnorgol ngam yuurnitaade e siftorde HOLI KO WONI FOTDE MEN. Omo wiyatnoo “politigi ko pene tigi”. Ene gasa tawa saabinoo ɗum ko yenaneede mo ko wiyanoo “baɗoowo polotigi haalataa ko soomi e ɓernde mum”.