Addata ɓuuɓri ko gilɗi ɗeppi debbi, biyeteeɗi “bilarsi”. Ko ɗi gilɗi ɗi njogarameeje ceertuɗi, firti ko ɗi baɗɗi debbi e gori, ɗi nguurata ko e yuɓɓo ƴiiƴam.

Eddaaji majji ko nay : Ɓuuɓri ƴiiƴewal : kañum ñawnata ko cate coofe e njogoram; - Ɓuuɓri Mansoni : kañum ñawnata ko tektekol, heeñere e ɗaamol; - Ɓuuɓri Saponikoom : 

Jinnaaɓe maɓɓe ndiisnondri, ñaagondirii, ndokkondirii, dewgal maɓɓe yiilaama hoppaama saddaama (humaama) haa baaji keddii. Cuddungu waɗaa, hay batte ŋakkaani. Dammbordu nduu ina weli haa maayi. Molel Tene Jallo fenni haalooɓe, taƴi ɗemɗe fenooɓe, o dañi manoore, jinnaaɓe makko njetti ALLAAH no feewi,

Kuulal 6 sariya jeyi leydi mo toŋ.83-127 ñalnde 5 suwee 1983 ina hollitnoo wonde : « Hakkeeji jowitiiɗi e jeyii denndaaɗo keɓaaɗi e sariya gadiiɗo oo, tawi noon ɗum toɗɗii  tan ko  leyɗeele demeteeɗe, kiiseteeɗe ko jeyi mo kala jeyitoranooɗo e peewnugol leydi ndii gila e fuɗɗoode walla kam ballitɗo e  duumagol golle e dow leydi ndii, ndenndi...». Ngalɗoo damal garowal haalata ko sifaa no ɗum tabitinirtee.

Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. 

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo. 

Ko naamnal jojjungal. E miijo men, ko gootum : ko nokku ɗo maayɓe lootetee. Ndeen, e nder gure dowri, maayɓe ina lootetenoo hay e nder galleeji mum en; ko huurgo cekke tan heewnoo waɗeede. Caggal ɗum, lootirɗe mbaɗti maheede nder cehe, ɗo maayɓe mbaawi looteede hade mum en wirneede. 

Tawatnoo hannde ko ngelɗoo cukalel ina yahra e duuɓi 84. Kono, ngel waraa ko warngo bonngo ñalnde 16 juin 1944. Ngel wardaa ko kuuraa, to kasoo ina woni to Columbia (Kulummbiyaa). Ngel wiyetee ko George Junius Stinney Jr. Kono, ɗeeɗoo balɗe, ñaawoowo biyeteeɗo Carmen Mullen laaɓɓinii cukalel ngel haa laaɓi e dow daliilu wonde “hakke maggel ko jaɓɓanooɗo e ñaawoore waɗnoonde ndee, sibu ngel alaano heedooɓe jaambureeɓe”. 

Laamu Muritani e leydi Siin ciifondirii nanondire ɗiɗi gollondiral faggudu e karallaagal ñalnde alkamiisa 18/12/2014. Nanondiral gadanal ngal ko Siin ina rokka Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, ɗiɗmal ngal ko Siin ina ñamla Muritani miliyaaruuji 5 ugiyya, fof hawri miliyaaruuji 10, potɗi huutoreede ngam waɗande Nuwaasoot geese senaare, woni waɗande ɗum gaawi nawooji diƴƴe kuutoraaɗe e laɓɓinde ɗum. 

Jaaynde Fooyre Ɓamtaare waɗiino nelaaɗo mum to wuro Daawalel, Daawa e Yakumbaawa ngam hawritoyde e garal Alhajji Baaba Maal. Nelaaɗo jaaynde ndee dañorii fartaŋŋe jiiɗodaade e gorko biyeteeɗo Medda Jaañ, naalanke ganndaaɗo, baɗɗo golle tiɗɗo, dañnooɗo hanki e nder hanki, faggitii kadi hannde e nder hannde. Joɗnde ndee waɗnoo ko ñalnde aset 11lewru bowte hitaande 2014. 

Ñalnde talaata 2 noowammbar 2014, jeewte e ɗemɗe ngenndiije puɗɗiima e suudu sarɗi Senegaal. Go’o e nder leyɗe Afrik worgo Saharaa, ko laamu ina ƴetta kuulal yamirde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije e nder Suudu Sarɗi, hay so tawii eɗen nganndi, e yeru, e nder leydi Muritani, gila nde Sih Sammba ƴetti konngol nder asaambele, haali e ɗemngal Pulaar, ɗum wontii no aada mo laawɗinaaka nii.

En njettii geno. En puɗɗoriima innde geno joom yurmeende huuɓtidinnde e joom yurmeende heeriinde. Jettooɗe ngoodani ko Allah.

Fedde ɓamtaare pulaar catal Suwoyraat, yuɓɓinii ñalnde 15-11-2014 yeewtere pinal. Tiitoonde mayre ko “caɗeele renndo men hannde”. 

Ñalnde 14 desaambar 2014, fedde nde mbaadi teskinndi, fedde jokkere enɗam e ngootaagu, yuɓɓinii batu mum kuɓtodinngu ngadanu ɗo galle “sukaaɓe kiiɗɗo” Nuwaasoot. Hammee Juulɗo Kan, ganndiraaɗo kadi Muhammad Seyn el Abidin Ben Daawuud Ben Seriif Siidi Eliyaas lollirɗo Hillal e Pulaar, feri ko Kummbi Saaleh hedde teeminannde 13ɓiire, hoɗoyi Tekruur (laamaandi njogorndi wontoyde Fuuta Tooro). 

E nder yontere wootere, hakkunde 15 e 19 desaambar 2014, batuuji ɗiɗi mawɗi jowitiiɗi e kisal njooɗiima to Ndakaaru e Nuwaasoot. Jooɗinoo to Ndakaaru, tuggi 15 haa 17/12/2014 ko batu inniraangu « Forum international de Dakar » (Batu hakkunde leyɗe Ndakaaru). Ndee woni joɗnde maggu adannde. 

« Mooftee kaalis mon ! » ko ɗuum woni ko Paul Kagame, hooreejo leydi Ruwanndaa, wiyi ñamlooɓe kaalisaaji. Ina gasa heewɓe mbiya « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo reedu » walla « oo hooreejo leydi koy ko cuusɗo gacce ! ». Waɗi noon, gila leyɗe Afrik keɓi ndimaagu mum en, ɗe nguuri tan ko e ñamaale, hay Ruwanndaa e hoore mum. Fotde 40% ɓeto kaalis (bidsee) Ruwanndaa ko ñamaale. Kono hol leydi e winndere ndee ndi ñamlotaako ? So ƴeewdaama e dañal leydi kala, Japon e Farayse e Amerik ina njeyaa e leyɗe ɓurɗe roondaade ñamaale… 

Pulaagu | Pulaar | Fulɓe | Alhajji Maal, gorko Duwoyra yillinooma Daawalel, Daawa e Yakumbaa, balɗe ɗiɗi, ñalnde 11 e 12 lewru desaambar (bowte) 2014 ngam yuɓɓinde jammaaji ɗiɗi pinal e bismaango Fedde Ɓamtaare Daawalel. Baaba e hoore mum ɓooyat siftrode e nder nguurndam mum naalanke, yimɓe arnooɓe ɓee ndañii heen njuumri noppi e gite, peeral ɓerɗe e hakkillaaji. Ñalɗi ɗii mbelii haa neesti ɗo hay tanaa  gooto teppaani golle ɗee.

O heɓii 55,68% daande. Mo o yahdunoo daawal ɗiɗmal oo, hono Monsef Marsuuki, gardinooɗo leydi ndii e daawal ɓennungal ngal, heɓi kañum ko 44,32%. Ɗum noon, eɗen mbaawi wiyde o fooli mo ko to woɗɗi, ko njomu ngu alaa guli. Heddii ko juɓɓule woote ɗee laawɗina ɗum. Monsef Marsuki noon fadaani ɗum sibu noddii Esebsi duwaniima ɗum.

Subaka hannde, 22 lewru noowammbere 2014, Horirde falndiire Nehdi Ngenndiiri ElMiina (IDEN d’ElMina) dawri ko pittugol nokku mum. Ɗum noon ko ngam nootaade e eeraango ummorinoongo e to ɓuri doowde e ardorde njuɓɓudi laamu leydi Muritani sabu teskaade wonde tunwugol wuro laamorgo leydi ndii hono Nuwaasot diwtii aada. Ɗo njahru-ɗaa fof tawataa ko jinɗe ena tullinii gila e tekke maayɗe,

Daartol kowhowo denndangal rewooɓe Alla hay ko wonaa lislaamiyaŋkooɓe tan. Daartol ngol ina juuti sanne, ɗum waawaa heƴde e ñalawma gooto. Kono tan, ma en eto waɗde heen ko mbaaw-ɗen. So ɗum ɓennii, hade men naatande daartol Ibraahiima tigi-rigi ngol, alaa e sago puɗɗoro-ɗen nguurndam Namruuja Bun Kinaan sibu o jibinaa ko e les njiimaandi laamu mum. Naniraama, Wahab Bun Man-mbahi : hono kanko Ibrahiim, ko o ɓii Taarek, ɓiyum Naamuura, 

So maayo heewii, deeƴat, ganndo moolanaaɗo sankiima. O wiyetee ko Alexandre Grothendieck (Aleksandere Gorotenjek) ko ñalnde alkamiisa 13 noowammbar 2014 o sankii to Farayse. O wuurii duuɓi 86. O jaggiraa ko no wage mawɗo to bannge ganndal matematik, ɓurɗo mawnude e annduɓe matematik e nder duuɓi teemedere jawtuɗi ɗii, kono ina famɗi gannduɗo mo.

Ndeke FBI meeɗiino winndude Martin Luther King ngam etaade hulɓinde ɗum. Oon ɓataake yiytaa ko ko ɓooyaani koo. Yiyti mo ko ɓiɗtoowo gooto ine wiyee Bervely Gage, saakti mo e lowre internet jaaynde wiyeteende New York Times. Kanko ooɗoo debbo daartoowo, o wiyi « mi haawaama no feewi yiytude ɓataake oo fof, tawi alaa ko ittaa e mum hay huunde e nder kaayitaaji makko” (kaayitaaji neɗɗo goɗɗo mo o wiɗtatnoo geɗe mum, sirlu to Duttorɗe ngenndi).