Jabet debbo reedu

Jabet ina heɓtoo debbo saanga nde o woni cowiiɗo. Addata oon fannu jabet ko baggol debbo roŋkitde feewnude insulin mo ɓalndu nduu ina fota soklude. Tawde noon wonii o alaa insulin, suukara kala mo o ñaami, heddotoo ko e ƴiiƴam makko, jibinana mo jabet.

Debbo reedu ngonnduɗo e oon fannu jabet in foti reentaade no feewi, mbele omo daɗnda hoore makko,  o daɗnda kadi ɓiɗɗo mo o saawi oo.

Ngool deentagol foti wonde ko e duumaade mo e ñameele celluɗe. Doktoor makko ina waawi kadi yamireede nde o ɓeydantee insulin e ɓalndu makko, maa walla nde o yarata poɗɗe, mbele ustude suukara e nder ɓalndu makko. So suukara oo ustaaka, jommbaani caɗeele keɓtoo mo, kanko e ɓiɗɗo mo o saawi oo fof.

Ɗeen caɗeele ina ngona e fannuuji ɗiɗi. Heen fannu gooto, suukara ɓalndu nduu ina waawi bewnude ɓalndu ɓiɗɗo caawaaɗo oo. O ɓuttiɗa ɓuttiɗgol pakitngol to nder reedu too. Omo waawi  ƴettude ko ina tolnoyoo e kilooji joy (5) e teddeendi. Ngool ɓuttiɗgol saɗtintu jaltugol makko kanko ɓiɗɗo oo saanga nde o foti jibineede.

Fanuu goɗɗo oo kadi, ko ŋakkeede ɓiɗɗo oo henndu ndu o fotata soklude to nder reedu nduu, sabu keewgol suukara e ɓalndu yummiraaɗo oo. So ɗuum juutii ina waawi warde ɓiɗɗo oo to nder reedu too.

Refti heen kadi, so Alla daɗndii ɓiɗɗo oo haa jibinaama, o daɗii e maayde e nder reedu yumma oo, suukara yumma oo ina waawi abbitoo mo e ngurndam makko yeeso. Jommbaani o wonoya neɗɗo jom ɓalndu gufugafaaru. Jommbanaani mo kadi heɓoyde jabet fannu 2 e nder nguurndam makko yeeso.

Jabet debbo reedu wonaa jabet duumotooɗo. Ina heewi yumma oo seerta heen  caggal nde jibini. Kono tan, joombanaani heɓoyde mo jabet fannu 2 e duuɓi yeeso. Hono no biynoo-mi e alluwal ɓennungal ngal, jabet fannu 2 oo noon wonaa celloowo.

Waɗde noon, kala debbo keɓɗo jabet e sahaa nde o woni reedu ndee, hay sinno noon o seertii heen caggal nde o jibini, yo o tijjo heɓtoyde jabet e duuɓi yeeso. Waɗde, omo foti tiiɗnaade e waylude sifaa nguurndam makko. Omo foti waylude gila ñameele makko, haa e dillugol ɓalndu makko. Omo foti hakindaade e ñaamde suukara e ñameele keewɗe nebam  walla lamɗam.

Kono kadi woto njejjiten wonde debbo cowiiɗo fotaani heyɗude. Woto o haɗ hoore makko ñaamde sabu hulde areede jabet. Sabu heege moƴƴaani e debbo reedu, moƴƴaani e ɓiɗɗo mo o saawi oo. Ko docktoor tan waawi wasiyaade mo, caggal nde o yuurnii ɓalndu nduu, ñameele ɗe o foti ñaamde, keewgol e pamdugol ko o foti ñaamde.

So tawi doktoor oo yiyii e ɓalndu nduu suukara ɓurtuɗo, e oon sahaa ma o reentin mo won e ñameele, kadi o haalana mo ñameele moƴƴe e makko. So ɗuum nafaani e jippinde suukara e ɓalndu nduu, ina waawi o rokka mo pinngu insulin, mbele wallitde ɓalndu nduu. So tiisii-tiissii suukara oo ustaaki, ina gasa so tawii debbo oo  suwaano tawo jibinde, jibingol ngol forsee gila yontaani so o faayii suukara oo nana tampina ɓiɗɗo gonɗo to nder reedu nduu.

Caggal nde debbo gonduɗo e jabet jibini, omo foti ƴeewteede ɗo ñawu nguu tolni e makko. Waɗde o fotaani wayrude doktoor makko.

Doktoor Al Huseyni Sal