Diine  : Sallige (2)

Haa jooni ko e damal salligi ngon-ɗen. Tatobinde : firti ko neɗɗo so ina salliginoo, won e terɗe ɓuri moƴƴude, ko lootde ɗum laabi tati tati. Ko wayi no : newe juuɗe, wufƴaade,  sorɓinaade, sulmaade, e lootde juuɗe. Ɗee geɗe fof ɓuri moƴƴude ko waɗde ɗum laabi tati. Ko luunndii ɗuum fof, ɗum jeyaa ko e ɓurtinde.  Fuddoraade ñaamo : fuɗɗoraade  salligi  bannge ñaamo, ko wayi no lootde juuɗe e cemmbagol koyɗe. Fawaade e yeewtere Umruwi bun  su-Aybi e nanirde ɗum Baaba makko e taaniiko (YMAM) o wiyi :

“Aarabe ariino e nelaaɗo (JKM), ina naamndoo ko fayti e salligi, nelaaɗo holli mo wonnde ko  tati tati ɓuri moƴƴude, nelaaɗo wiyi mo « ko ɗumɗoo woni salligi jiɗaaɗo oo. Oon mo ɓeydi heen goɗɗum woofii, ɓurtini tooñii ». Naniraa ɗum ko Ahmadu e nisaayi. Hono Usmaan (YMAM), hono nelaaɗo Alla (JKM) waɗiratnoo salligi mum tan ko laabi tati tati.

Jiggugol : geɗel heen fof noon ko ma yiggee, wonaa juurtude heen ndiyam tan ɓenna e tergal goɗngal ngal, alaa e sago won  e terɗe kam njiggete tan. Ko wayi no  juuɗe, hunuko, e yeeso. Ko ɗum woni sunna. Eɗen poti faamde haa jooni ngon-ɗen ko e geɗe sunna. Ngam won e geɗe, Alla haalii ɗum en e nder Quraana tedduɗo oo, ko wayi no gufƴagol e laabi tati tatiiji ɗii, ngam Alla wiyii e nder Quraana : “eehey mon goongɗinɓe,  so on ummiima oɗon payi e juulde, lootee jeese mon e juuɗe mon,  haa heɓa poloŋtoŋi, moomon koye mon e koyɗe mon.” Ko nii Alla wiyi, ko waɗetee tati koo, ɗum ko Alla lonngini ɗum nelaaɗo (JKM) yoo waɗ ɗuum.

Rewondirde: so neɗɗo ina salliginoo, ina foti o rewondira ɗum, o waasa taƴondirde tawa, taƴi ɗum ko yeewtitde e neɗɗo goɗɗo.

Moomde noppi: ko woni sunna koo, ko moomirde noppi ɗii  peɗeeli mum ɗiɗi mawɗi  ɗii, o naatna ɗum haa  nder noppi ɗii e boowal fof, caggal nde o gayni moomde hoore. Naniraa ɗum ko Abuu Dawuuda Ɗahaawiyyu, hono Ibnu Abbaas (YMAM), e sifaa salligi nelaaɗo wonde moomata hoore mum e noppi mum tan ko laawol gootol. Naniraa ɗum ko Ahmadu e Abuu Daawuda.

Ngowaari ndiyam: neɗɗo calligintooɗo yo reeno bonnude ndiyam, ɗum ɓuraani yiɗeede, fawaade e hadiis Anas (YMAM), o wiyi: “laatiima Annabi (JKM) ɓuuɓtortonoo  ko hamdatuuji nay ndiyam. Ɗum noon firti ko liiteruuji  nay walla joy, omo salliginirtonoo  kadi feccere liiteer ndiyam.”

Ñaagunde (duwaawu): ñaagunde wonaa huunde tabitnde e nder hakkunde salligi  wonande nelaaɗo Alla (JKM), kono tan hadiis Abuu Muusaa Asra-iyyu (MAWM),  o wiyi : “mi arii e nelaaɗo Alla  (JKM) taw-mi  ena salliginoo ena wiya : “yaa Alla! yaa yaafo mi  bakkatuuji am, njaajnanaa mi galle am, mbarkiniraa mi arsukaaji am””. Arsuga noon firtata e Pulaar ko ngeɗu. Mbarkiniraa mi ngeɗuuji am. Mbiy-mi : “yaa nelaaɗo, mi nanii aɗa duworoo kajaa e kajaa”. Nelaaɗo wiyi mo : “min  ngoppaani hay huunde, firti ko ɗo min tolnii fof, min ngoni ko e ñaagaade. Wadi noon Alla ko potɗo ñaageede, ko kañum tan waawi hokkude”. Naniraa ɗum ko Nisaa-iiyu e Ibnu Saniyyu.

Ñaagunde caggal salligi:  Hono Hadiis Umar (YMAM), o wiyi : “gooto e mon so salliginiima, o yettinii salligi mum ɗo fotnoo yettaade ɗoo, o wiya :  “mbiɗo seedii dewateeɗo alaa so wonaa Alla gooto mo  alaa  denndidiiɗo, mbiɗo seedii hono Mohammadu ko maccuɗo makko, ko nelaaɗo makko. Ina wayi no, udditanaama damuɗe Aljanna jeetati ɗee, ngal o welaa fof o naatira.” Naniraa ɗum ko Muslim, hono Abii Sayiidi khudiriyyu (YMAM) o wiyi hono nelaaɗo Alla (JKM) wiyi : “oon mo salliginii wiyi: senaare woodanii ma,  aan Alla e jettooɗe maa, mbiɗo seedii deweteeɗo alaa so wonaa aan, mbiɗo yaafno maa, mbiɗo tuuba ɗo maa ɗoo. Ena wayi no, o winndanaama moƴƴere Alla toownde.” Naniraa ɗum ko Ɗabaraaniyyu.

Ko añaa e salligi:

Ina añaa e nder salligi, nde calligintooɗo woppata sunnaaji salligi, hono no ko ngadi-ɗen haaldude nii. Hoto wontude haram. Ngam rewde gañaaɗi ɗii,  ko ɗum naatnata haram.

Bonnooji salligi:

Ina woodi gede taƴooje  salligi mbonna ɗum : ɗuum noon faamatee ko e nder ko arata koo :

– kala ko  ina yaltira yeeso walla gaɗa, ɗum noon ina renndini e  ko arata ɗoo koo: coofe, jalte neɗɗo ; e fawaade  konngol Alla toowɗo  oo : “walla ara e gooto e mooɗon jalte”. Simore fulkuru, ɗum woni: maayida, kaawise: 6)

– henndu caggal walla les : fawaade e hadiis Abii Hurayrata (YMAM), o wiyi: nelaado Alla (JKM) wiyi : Alla jaɓataa njuulu gooto e mon so tawii won ko yalti e makko haa o  salliginoo. Gorko gooto wiyi : holi ɗeen geɗe aan Abuu Hurayrata ? O wiyi: ɗum ko suyinere e riiɗde. Ɗum koko hawraa e dow mum.  e wiyde makko kanko Abuu Hurayrata , o wiyi nelaado Alla (JKM), wiyi : “so tawii gooto e mon tinii dille henndu e nder reedu mum,  ɗum yaltii walla ɗum yaltaani, yoo accu haa o yenanee henndu yaltii walla riiɗde, nde o fuɗɗoo yaltude jamaa. Kono sikkitaade tan ɗum yaltii walla yaltaani ɗum yaltintaa juuloowo jamaa, yo o accu haa o laaɓee henndu yaltii  walla o nana sawtowol  riiɗde ndee, nde o yalta.” Naniraa ɗum ko Muslim.

Maniyyu, majyu, wadyu, fawaade e konngol nelaaɗo (JKM) e nder majyu ina heen lootngal. Kono konngol Ibnu Abbaas (YMAM) wiyi: “ko feewti e maniyyu, ɗuum so yaltii e neɗɗo ina heen lootngal, kono majyu e wadyu o wiyi: (ɗum a  lootat njogoram maa tan calligino-ɗaa salligi maa njuulu,  alaa ko bonnata.”

Ɗoyngol luggol : Ɗoyngol luggol haa joom mum tina ɗaaniima tigi rigi, ɗuum ina bonna salligi, fawaade e hadiis sufyaan bun asaal (YMAM) o wiyi: “laatima nelaaɗo Alla (JKM) ina yamiratnoo min, so min ngonii e ɗanngal hoto min ittu moɗo moɗo gonɗo e amen oo, so wonaa tawa ko janaaba, walla kuudi, walla coofe, walla ɗoyngol caɗtungol.” Nanira ɗum ko Ahmadu e Nisaa iyya. So tawii noon ɗaaniiɗo oo ko ɓaafniiɗo tigi-rigi e leydi  ɗoyngol ngol  bonnataa salligi makko.

Hakkille diwɗo : Ko ɗum waawi wonde fof, so ɗum kaadi walla ko fekkorde, walla ko manndilde, walla ko e safaara wonaa, ɗee geɗe fof ina mbonna salligi.

Memde njogoram mum: Fawaa e hadiis Busrata bintu safwaan (MAWM), hono Annabi (JKM), wiyii: “oon mo memi njogoram mum hoto juul so wonaa o salliginoo”. Naniraa ɗum ko  njoyo, ina sellini ɗum Tirmisiyyu. Hono Busurata, kanko o nanii nelaaɗo Alla (JKM), ina  wiya: “oon memɗo njogoram mum yo  salligino. Ɗumɗoon noon, so njogoram neɗɗo oo, walla ko njogoram goɗɗo o memi, fof foti”. Fawii noon, ko so tawii alaa ko  heedi juuɗe ɗee e njogoram ɗam, so tawii noon, won ko heedi hakkunde juuɗe ɗee e njogoram ɗam o salligintaako, so wonaa tawa omo faandotirii heen dakamme, so o memiri ko haa o weltoo, ɗuum alaa e sago o salliginoo. So maniyya yaltorii heen ɗuum o  lootoo lootngal janaaba. Hono Abii Hurayrata (YMAM), hono nelaaɗo Alla (JKM) wiyi: “oon mooytuɗo njogoram mum so alaa ko heedi heen ina waɗɗii e joom mum salliginaade.” Naniraa ɗum ko Ahmadu e Ibnu Hibbaan.

Ko bonnataa salligi : Ina heen  sahaaji won ko cikkaten ina bonna salligi tawa bonnataa ɗum ngam waasde heɓde daliilu mo ina hollira ngaal geɗal to ummorii. Hono Abdarahmaan Al-akhdari wiyi : “neɗɗo fotaani gollaade gollal e nder lislaam tawa o anndaa hol ko Alla ñaawi e nder ngaal ɗoon gollal.”  So ɗum ɓennii ma en paam ko bonnataa ko e ko arata ɗoo koo:

– Memde dewbo tawa alaa ko woni hakkunde maɓɓe : Hono Aysata (YMAM), o wiyi: “Annabi (JKM) laatiima ina ɓuucotonoo mo, tawi ina hoori, o wiyi: ɓuucagol bonnataa koorka, bonnataa kadi salligi”. Yaltini ɗuum ko Ishaakh Bun Rahawiya. Hono Basaar kadi yaltini ko wayi noon. Hono kanko Aysata o holli wonde nelaaɗo Alla (JKM), ina ɓuucotonoo yoga e rewɓe mum ɓee, caggal  ɗum o yalta fayde jamaa tawa o salliginaaki.  Naniraa ɗum ko Ahmadu.

Jaltugol ƴiiƴam no fotaani yaltirde: So ɗum gaañannde, walla ko hommbitaade, walla ko ɗum tuƴƴere, e ɗum heewi walla eɗum famɗi : hono Elhasan, (YMAM), o wiyi “juulɓe  ceeraano e juulde tawa ina njogii gaañande ciimtooje ƴiiƴam”. Naniraa ɗum ko Bukhariyyu, hono  Asara Ibnu Umar  Khataab (YMAM), o mo jogiino uure ina yaltina ƴiiƴam o juuli o salliginaaki, kono Ibnu Abii Awfa tuutii ƴiiƴam kono ɓennini njuulu makko. Hay Umar Ibnu Kataab meeɗii omo juula gaañannde makko ina ɓula ƴiiƴam. Hono habbaadu Bun Busra  gaañiima, gaañannde makko ina siimta ƴiiƴam kono haɗaani o jokki juulde makko.

Tuure : So nde hebbinii hunuko walla nde hebbinaani, alaa taw ɗo yiyaa ina bonna salligi.

Ñaamde teewu gelooɗi: E yiyannde Annduɓe nayo ɓee fof, e  Sahabaaɓe  e rewnooɓe e mum en ina ngongɗini wonde so neɗɗo ummiima e ñaamde teewu gelooɗi ina foti ruttaade e salligi. Ina selli ɗum yamiroore salligi,  ngam hono jaabir Bun samarata (YMAM), hono gorko gooto naamndiima nelaaɗo Alla (JKM), o  wiyi: “aan nelaaɗo amin calliginoo so min ngummiima e ñaamde tebbuuli ndammiri?” Nelaaɗo Alla (JKM) wiyi: “so on njiɗii calligino-ɗee,  walla so on njiɗii mbaason salliginaade.” Gorko gooto kadi wiyi : “mbele amin nduttoo e salligi so min ñaamii tebbuuli gelooɗi?” Nelaaɗo wiyi  “eey ndutto-ɗon e  salligi”. O wiyi kadi mbele “amin mbaawi juulde e jofnde ndammiri?” Nelaaɗo wiyi: “eey”. O wiyi: “mbele amin mbaawi juulde e jofnde gelooɗi?” O wiyi “alaa”. Naniraa ɗum ko Ahmadu e Muslim.

Jibriil Muusaa Joop