Binnditagol naatooɓe ekkol hikka waɗii caɗeele keewɗe, sabu laamu fellitde sukaaɓe naatooɓe ekkol mbinndittee tan ko he duɗe laamu. Duɗe keeriiɗe (ekkolaaji piriwee) e jinnaaɓe sukaaɓe mettinii no feewi he ndee feere. Ɗum hawri kadi e ɓennugol sariya kuccam jaŋde. Hol ko jotondiri ɗee geɗe kala ? Mbele feere ndee ko ɓural wonande sukaaɓe walla ? ekn.
Ekkol laamu yahaani. Yahaani e banngeeji fof : janngirɗe mum e jannginooɓe mum e jiilgol mum e huufo mum e tolnooji janngooɓe mum. E oo fatara mo laamu fotnoo addude safaara jojjuɗo woni ko e weddaade naange ɓooɗe, so fellitde haaɗnude mbinnditagol naatooɓe ekkol e duɗe laamu, tawa naworaani duɗe keeriɗe.
Ina moƴƴi yimɓe paama he ngal pellital geɗe ɗiɗi :
1. Ko adii fof ɗum wonaa kuulal. Ko ɗum sappannde mawɗo leydi ndeen e hitaande 2015, hitaande nde o innirnoo « hitaande jaŋde. (caɗeele kaɗnooɗe ɗum siyneede nan ɗoon haa jooni).
2. Kadi ɗum jeyaaka e sariya kuccam jaŋde ɓenninaaka e suudu sarɗi ko ɓooyaani kaa : kañum adii fuuf sariya kaa .
Caggal nde peññin-ɗen ɗee toɓɓe ɗiɗi ngam riiwtude njilɓoor, ƴeewen jooni hol nafoore ngal pellital waawi addude e safara tippudi jannde.
Ko adii fof duɗe keeriiɗe he Nuwaasoot ena mbinndita naatooɓe e ɓiɓɓe Muritaninaaɓe, ɗuum haanaani, fotaani. So ɗum ɓennii e ɗum yaɓɓi hakke jiknaaɓe waawde winnditaade ɓiɓɓe mum en he duɗal ngal mbelaa. Fawtii heen ngal teskaaki daawal hakkunde duɗal e koɗki, ko noon kadi ɓe mbaasiri teskaade kisal cukalon kon.
Ko tokkiti ngal dow ko caɗeele puŋŋiniiɗe kaɗooje ciynugol pellital ngal, ma en ngartoy heen so Alla jaɓii.
Mamadu Mbay, cukko hooreejo FƁPM, koroowo jaŋde, jiiloowo ekkol keeriiɗo to El Mina.
