Duɗal Professeur Umaar Bah mawninii maayirde hitaande mum njanngu e gardagol Muusaa Daat, ñalnde 15 lewru sulyee (morso) 2025. Almuɓɓe jaŋde lesre e hakkundeere, e jinnaaɓe mumen, e seernaaɓe mumen, yantude e yimɓe mawɓe wayɓe no Hamjatu Caam gardiiɗo SNDE, Bah Aamadu Luuti jeyɗo duɗal ngal, Njaay Saydu Aamadu e Mohammadu Abdarahmaani Sal, tawtoraama keewu nguu. Jokku to hello 4
Ñalnde 15 lewru morso 2025, Duɗal Professeur Umaar Bah mawninii maayirde hitaande mum njanngu e gardagol Muusaa Daat. Gaa gaa almuɓɓe jaŋde lesre e hakkundeere, jinnaaɓe mumen e seernaaɓe mumen, keewu nguu jaɓɓiima yimɓe mawɓe wayɓe no Hamjatu Caam gardiiɗo SNDE, Bah Aamadu Luuti jeyɗo duɗal ngal, Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e Mohammadu Abdarahmaani Sal lollirɗo Baaba Sal, gorko Baabaaɓe Looti beelal jeeri.
Caggal quraana tedduɗo udditiraaɗo, almuɓɓe ɓee njimi ko duubirgol ngenndi Muritani. Ɓe pawi heen konngol farayse e arab, ɓe njaaɓani tinndinooje ɗiɗi daɓɓe. Heen tinndinoore joofotoo ko ɗanle niɓɓe e caɗeele mumen. Ɗiɗaɓere ndee fayti ko e ngootaagu ngenndi. Ɗum woni no ɓiɓɓe leydi poti wuurdude. Sukaaɓe ɓee njimii, ngamii, mbaɗii jalluɗi ceeɓndam e magooji ngam anndinde wonde duɗal mumen wonaa pot julɗo, .
Ko ɗoon Bah Aamadu Luuti, maalmaalo Ñaabina weltii haa muga, wiyi : « mawningol maayirde hitaande njanngu ngal ɗoo duɗal hitaande fof ko ɓural mawngal. Ko adii fof njeenaaje baɗeteeɗe heen ɗee ko hirjino mawngo ngam addude kirondiral moƴƴal e hakkunde almuɓɓe janngooɓe e duɗal ngal e ko fayi arde, ɗo gooto fof etotoo tiiɗnaade ngam ardaade walla limteede e ardiiɓe. Hay jinnaaɓe arɓe tawtoreede kewu uddugol ngol, yiybe dokkirgol njeenaaje ɗee maa kimmiran haŋkadi jaŋde ɓiɓɓe mumen nde tawnoo neɗɗo yiɗi ɓura ɗum ko ɓiyi mum. Seernaaɓe ɓee ne kadi ko noon sabu njeenaari fof ndi almuudo dañi ko manoore ceerno laaɓtunde.
Bannge goɗɗo oo, Professeur Umaar Bah mo Dabbe e ŋore maaje, ginniraaɗo duɗal ngal wirnoto e gite almuɓɓe rewnooɓe e duɗal ngal kono maayataa e nder ɓerɗe mumen, yaltaa e hakkillaaji mumen. Alaa ko haali minen e koye amen, ko o jibini walla ko naftorii ganndal makko, kaŋko Professeur Umaar Bah. Hay so min nattii waawoyde ne, maa min ndontin ɓiɓɓe amen, ƴettira ɗo min ɗaccirnoo ɗoo ngam jokkude wolde haa ɗo Geno haaɗni. Ko ɗum jeyi sabaabu hannde oo duɗal ngal woni ko e njiimaandi baaɗi am, esi am hono Muusaa Daat moƴƴinɗo golle, mo bonnaani yaakaare.
Ngal ɗoo duɗal Professeur Umaar Bah ena seerti e duɗe jaambureeje keewɗe. Ko ɗoo tawataa almuɓɓe, jannginooɓe mumen e ardorde duɗal ngal mbaɗaani keeri hakkunde mumen, nanngi tan ko enɗam ngonɗam e nder galle. En njettii jinnaaɓe almuɓɓe faamɓe nafoore wonde e jannginde ɓiyi mum, ndaranii yettaade ndeen nafoore. En njaarii sukaaɓe jaɓɓe janngude, rewɓe e laawol peewal ngam weltinirde jinnaaɓe mumen e sehilaaɓe hitaande fof njeenaari pattamlamri. En nduwaniima jannginooɓe softuɓe, nuunɗuɓe, waɗɓe wonde ndesndaa ko ɓiɓɓe mumen, ɓe kuccam leydi ndii jogori fawtoyaade janngo e dow balabe mumen. Won e maɓɓe, min nguurdii fotde duuɓi 15 ɗo mi yiyaani e mumen hay ella gooto so wonaa tawa ko ɓe maayooɓe. Cakkitortoo-mi ko mawɓe arɓe ɗoo ɓee, gila e hilifaaɓe resndaaɓe golle toowɗe haa e waɗɓe ngoƴaaji leñol donngal mumen keeringal. Ɓe njaaraama, yo Geno rokku en hawrritde e tokara ñalaande !»
Kewu nguu jokki haa caggal futuro, ardorde duɗal, jinnaaɓe almuɓɓe, almuɓɓe e seernaaɓe mumen njaafondiri, nduwondiren guurte jamyame, mbaynondiri, ceerti.
Gelongal Fuuta lollirɗo
Njaay Saydu Aamadu
