Leydi Fulɓe Uruuɓe naatanii wuurtinde Jolol-Burgu to wuro Konsa. Hikka waɗata duuɓi teemedere e capanɗe jeenay (190). Holi ko ɗum woni ? Nyalnde 25 Nowambar 2005 to Paris, laamorgo leydi Farayse, fedde UNESCO hokkii dowla Mali teddungal mawngal, nde « weeyo pinal » Ƴaaral e Degal heptinaa wonde « gollal ŋarɗungal nder ngoodaandi njaŋtaandi mbirniindi wonande winndere ».
Caggal ɗuum, laamu dowla Mali ne, e lewru nowammbar 2006, e ballal ngalu UNESCO, tutii eɓɓaande ngam sowde Ƴaaral e Degal to gure Jaafaraaɓe e to gure Jalluɓe tawa ko e dow anniya huɓindaade gure gadanteeje Diina (gure gonɗe e Kofol Maayo Niijeer), hakkunde ndeen e hitaande 2009.
Too to Maasina Mali, Wero Pinal Ƴaaral e Degal renndini ko nyaayirɗe Fulɓe Kofol Maayo Niijeer, tuggude nyaaruwal Kemaasina e Tumbukutu, haa yettii Seeno lesɗe Dogoŋ’en kam e lesɗe toowɗe ɗe iletaake to Meema, e Kareeri, e to Farimake.
E nder lugge pinal Fulɓe Maasina, gaagaa ngamiri e pijirlooji, Degal (joltugol jawdi feewde waalo) kam e Ƴaaral (duttugol ndiyam maayo), e fawaade e yiyannde nde yiyotaako, diwtii ɗiin pijirlooji, renndini ko daawe e lappi durnirɗi (eggirɗi) ɗi durnooɓe njaŋngirta hitaande fof ganndal koode.
Gila e yonta Yirayɓe (lefol Arɗooji –Arɓe- 26 ndeggondirii gila hitaande 1400 haa 1818), yah-ngartaa jawdi nder Kofol Maayo Niiijer wiyatee ko « eggirɗe » e keewal, woni « eggirgol » e teelo. Ngol fawotoo ko e toɓo e ilam maayo. Ko e hitaande 1821 Diina mo Seeku Aamadu hokki ɗum doosɗe e fawaade diiƴgol durnatnooɓe, kono doosɗe ɗe toɗɗinoo ko leyɗe capanɗe tati (boowe nyaaye), e capanɗe tati juuwɗe to wuro Meru-Jaaka haa to wuro Meru-Debo nder Kofol Maayo Niijeer, nokku mo Fulɓe mbiyata Burgu.
E fawaade e doosɗe durnugol ɗe Diina lelni e teskaade donaaɗi Burgu, jolal jawdi fawii ko e daawe ɗiɗi jahdooje e naatgol maa jaltugol ilam. Ɗeen ngoni :
i. Daawal Ƴeeŋol, ko nde jawdi ƴeeŋtata feewde jeeri Saahal-Farimake (fonngo nano, woni rewo maayo), kam e Seeno Haayre (fonngo nyaamo woni worgo maayo). Teskini e ngal daawal ko jiylagol jawdi alaa haɗde sahaa ndunngu e naatgol ndiyam maayo ;
ii. Ngala daawal ko Degal (tellagol) feewde Kofol Maayo : ko nde ilam ruttata. Degal e hoore mum, ko daawe tati tokoose ceertuɗe : degal e jolol e ƴaaral, daawe pawiiɗe e laabi e jeyi boowe durnirɗe, maa e jeyal e kuutoragol « tolo » (jeyi « gamarawol » biyeteengol Burgu).
Kam fof e noddude gannde lugge peewtuɗe e Gannde Koode, e Gannde Diƴƴe maaje e Diƴƴe Beeli jarnirɗi, yah-ngartaa jawdi ina teskini hitaande fof nder Kofol Maayo Niijeer, teskiniri dille pinal maantinɗe biyateeɗe Ƴaaral to Jaafaraaɓe, Degal to Jalluɓe.
Ɗee dille ɓesngu njappondirii gila e teeminannde XIVɓiire, yonta Diina mo Seeku Aamadu lelnani ɗe doosɗe nder teeminannde XIXɓiire. Ko ɗe dille teeŋtinooje dental e kaɓɓondiral leƴƴi koɗduɗi nder oo nokku (Fulɓe, Dogoŋ’en, Boso’en, Bamanan’en, Soninkooɓe, Rimayɓe, ekn.). Hitaande fof aɗe njuɓɓinee nder diiwaan e boowe durnirɗe jawdi biyateeɗe « leyɗe » e keewal, woni « leydi » e teelo. Dille ɗe ina njogii no innirtee fawaade e nokkuuji e tunnduuji, bayɗe no « Degal, Joltol, Jolol, Lumbal, Fiire, Ƴaaral, Ƴeeŋol ».
Ɗee inɗe fof e seertude e jokkondirde e « leydi » durnirndi, kanyje fof ko ɗe kaɓɓol gootol pinal pawingal e diƴƴe : tellaade e maayo (Degal, Joltol) ; naatde e ndiyam (Jolol, Lumbal, Fiire) ; yaltude ndiyam seeɗe (Ƴaaral) walla ƴeeŋtude haa jeeri (Ƴeeŋol).
Diina Aamadu Seeku fawnoo doosɗe ɗe ko e duttal ndiyam Burgu, e taƴtirɗe maayo capanɗe tati (30) « juude » ɗo « eggirɗe » puɗɗortoo. E nder diiwaan Mooɓti, juude (« juuwde ») ɗe ko ɗee :
Tunndu Teneŋku : Juude 9 ; ina heen Jaafaraaɓe fonngo nano Maayo.
Tunndu Jenne : Juude 9 nder maayo mawngo e calti mum ko wayi no Baani.
Tunndu Mooɓti : Juude 9 ; to Jalluɓe nder maayo mawngo e to Konsa fonngo nyaamo.
Tunndu Yuwaru : Juude 2 fonngo nano maayo, ina heen Walladu.
Nde golle « Office du Niger » puɗɗii, juude (juuwde) Sanari (Meru) woppaama.
Tesko 1 :
« Nyaamo » maa « nano » maayo fawii ko e tiinde waraango ndiyam. Waraango Maayo ummotoo ko sewnde, faya waltunde (ɗo ndiyamm yuppotoo). Sewnde Maayo Niijeer (Joliba) woni ko e kaaƴe Fuuta Jalloŋ, waltunde maggo woni ko nder leydi Niijeriya, hedde Onitsha.
Tesko 2 :
Njuɓɓudi dille ɗe hitaande fof njiydaa, e fawaade « juude » kuutoraaɗe. « Gumbol » ko laawol feewde Konsa (ƴeewee kartal ngal), ɗoon kadi ko nokku pinal jowitiingal e waylooji ndema e durno nder Kofol Maayo Niijeer. Taƴtugol Burgu hitaande 2008-2009 wattata duuɓi 190 tuggude hitaande 1818. Jolol-Burgu hitaande 2009, ko 190ɓiire nder leydi Ururɓe-Duude.
1. GUMBOL FEEWDE KONSA
Gumbol woni ko nder tunndu Mooɓti, 15 km hade yettaade Konsa, hakkunde Konna e Koriyese. Wuro Konsa wonii laamorgo Ururɓe-Duude fotde duuɓi 122. Seraaji Konsa ina woodi boowal durnirgal ngal njaajeendi mum tolnii e 10 km, deedal ngal ilam mum iwrata weendu Debo. Ina ɗoon duuɗe 48 ɗo nayi ndurata « gaarawol », huɗo lollirngo « burgu ».
Ko e lappol « gumbol » seraaji Konsa nayi « cuuɗi baaba » (galleeji Konsa) kam e nayi janani (ummiiɗi Haayre e Seeno-Gonndo e Gumbala, ekn.) ndewata hitaande fof feewde maa ummaade « leydi » duro nayi.
Gila noon eggiyaŋkooɓe ngonti wuraŋkooɓe (« tubal ») nder kitaale 1818, deedal durnirngal Konsa wontii nokku ndema e duro, ɗo jokkondire hakkunde leƴƴi woni huunde tiiɗnde sanne (Fulɓe durnooɓe, Dogoŋ’en, Booso awooɓe, Riimayɓe remooɓe, Maabuɓe sanyooɓe, ekn.).
Aamadu Malal Gey
