Fiyaaku Tagofeere Uraanus.
Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.
Fiyaaku Tagofeere Uraanus.
Tagofeere Uraanus yiytaa ko hitaande 1781. Yiyti nde ko ganndo gooto biyeteeɗo Hershell. Tagopeeje puɗɗi-ɗen yiyde ɗee fof, ena njiyoo e yitere hay so en ngalaa lonngorɗe. Ɗe laatotoo e gite men ko no annama koode nii. Tagofeere Uraanus noon yiyotaako e yitere ɓolde, nde yiyotoo tan ko e lonngorɗe.
• Njuuteendi hitaande wootere to Uraanus, maa wonan en gaay duuɓi 84. Ɗum firti ko sinno toon ena waɗnoo yimɓe, so cukalel jibinaama toon, so dañii hitaande e dow tagofeere nde, giƴiiko mo o jibdinaa gaa e dow tagofeere men Leydi nde, tawat naywii haa dañii duuɓi 84.
Ɗum firti ko tigguyel jogingel hitaande e dow Uraanus, giƴum e Leydi ko nayeejo okos (colɗo) mo duuɓi 84. Eɗen mbaawi kadi wiyde, sinno duuɓi ɗi joomiraaɗo hokkata yo neɗɗo wuur ɗi, e dow tagofeere men leydi nde, nanndi e dow tagofeere Uraanus, ndeen noon eɗen mbaawi wiyde to uraanus to, nguurndam neɗɗo ɓurataa toon duuɓi 2 (Pamee noon toon alaa yimɓe, alaa nguurndam no nguurndam men nii). Aduna ena haawnii, ena jiiɓii, ena hulɓinii, so woodii ko Alla anndin maa e heen e kaawisaaji.
• Njuuteendi ñalawma to Uraanus ko waktuuji men 10 pawɗi hojomaaji 49. Paamen : en mbiyii hitaande e dow tagofeere men leydi nde ko balɗe 365 haa e 366. En mbiyii ñalawma gooto e dow Uraanus ko waktuuji men 10 pawɗi hojomaaji men 49. Njaggen tan ñalawma gooto e dow Uraanus ko hedde waktuuji men 11, sabu waktuuji 10 pawɗi hojomaaji 49 woɗɗaani waktuuji 11 (eɗen mbaawi faalkisaade hojomaaji 11 ŋakkuɗi ɗi, keddiiɗi ɗi). Jooni noon, won ko foti tunndude hakkille:
So wonii ñalawma to Uraanus ko waktuuji men 11, ɗum firtata balɗe ɗiɗi to Uraanus wonata ko waktuuji men 22, ndeke timmaani ñalawma men gooto (sabu ñalawma men ko waktuuji men 24).
Njaggen kadi waktuuji 22 woɗɗindiraani e waktuuji 24, ndeke woɗɗindiraani e ñalawma men. Ndeke balɗe ɗiɗi to Uraanus, ngoni hedde ñalawma men gooto. Ɗum firti ko kala nde dañaa toon balɗe 2, enen ndañaten gaay, e dow leydi, ko ñalawma gooto. Ndeen noon, balɗe 366 e dow tagofeere Uraanus, tawata ko eɗen njahra e balɗe 178 gaay e dow leydi. (Sabu ñalawma men fof hawrata ko e balɗe ɗiɗi toon).
Eɗen nganndi balɗe 366 ko hitaande men ɗo, ndeke ɗum fotnoo firtude ko hitaande (balɗe 366) to Uraanus, timmaani hitaande ɗo men ɗo, tawde wonata tan ko balɗe men 178 (feccere hitaande) ! Ndeke ɗum fotnoo firtude ko hitaande e dow leydi ɓuri juutde e hitaande e dow Uraanus. Ndeke ɗum foti firtude ko wiyde hitaande wootere e dow tagofeere Uraanus ma won duuɓi men 84, fus ko fenaande! Ndeke heddii tan ko uddude deftere nde, sabu binnduɗo o haalaani goonga! Woto nguddee, ma en paamondir, fenaande haalaaka ɗo. Hiisayel baɗangel ɗo ngel, ko fuunti, mbele yimɓe ena mbaawa faamde hol ko woni hitaande, hol ko woni ñalawma. Ngartiren hakkillaaji men, hiisa baɗaaɗo ɗo o ko fuunti.
Hitaande wonaa denndingol balɗe tan. So wiyaama hitaande e dow tagofeere Leydi ko balɗe 365 haa e balɗe 366, ɗum firti tan ko e nder balɗe men 365 haa 366, tawat leydi ndi taariima naange haa artii ɗo wonnoo. Ko taarogol tagofeere naange haa arta ɗo wonnoo woni hitaande. So yiɗii noon tagofeere waɗa ñalawmaaji ujunnaje 10, tawde tan nde taaraaki naange ha nde arti ɗo nde wonnoo, ɗum timmaani hitaande. Maa tagofeere taaroo naange haa arta ɗo wonnoo, nde njiyaten deggondiral dumunnaaji: ceeɗu, demminaare, ndunngu, kawle, dabbunde. Hay gooto meeɗaa yiyde kawleeje ɗiɗi, walla dabbule ɗiɗi ene ngara e nder hitaande wootere. Hay gooto feeraa ɗum yiyde.
Sinno tagofeere ena waawnoo taaraade naange e nder ñalawma gooto haa arta ɗo wonnoo, ndeen noon, e dow ndee ɗoon tagofeere, hitaande ko ñalawma gooto.
Njuuteendi ñalawma e njuuteendi hitaande ko nii mbayi:
Njaggen jooni suudu huɗo murliɗndu; ngummo-ɗen ɗo damal suudu ɗo, eɗen mbaɗa yiiloo-banngoo eɗen taaroo suudu ndu. So en kuccii e suudu ndu en mbaɗii yiiloo-banngoo laawol gootol haa en kuccitii kadi e suudu ndu, ɗum wonii ñalawma gooto.
E nder yiiloo-banngoo mo mbaɗaten o, so en njahrii noon eɗen taroo suudu ndu haa en ngartii e damal suudu ngal, ɗum wonii hitaande.
E nder oo ɗoo yeru, njaggu-ɗen hoyre men ko en tagofeere, njaggaten suudu ndu ko naange. Ndeke alaa e sago tagopeeje ɓurɗe woɗɗude naange ɗe duuɓi mum en ɓura juutde! Nga sabu so en ƴeewii jooni, ɓurɗo takkaade suudu ndu, so arii e taaraade ndu, kañum ɓurata yaawde artude e damal suudu ngal e goɗɗo taarotooɗo suudu ndu, taw kañum ko caggal galle woni! Sabu gonɗo caggal galle o, ko o yahata ko, ɓuri fooɗtaade, ɓuri woɗɗude e takkiiɗo e suudu ndu. Kibaaru noon taarotooɗo suudu ndu tawi ko caggal wuro woni? Oon kadi ɓurata leelde sawndaade damal suudu ngal. Sabu kamɓe fof, hitaande maɓɓe ko nde ngummi-ɗaa damal suudu, taari-ɗaa suudu ndu, haa cawndito-ɗaa kadi damal suudu ngal.
- Ndeke, ko mbiyno-ɗen ko fayti e njuuteendi hitaande wootere to tagofeere Uraanus ma fot e duuɓi men 84, ko goonga, sabu laawol ngol tagofeere Uraanus rewi ngol, ngam taaraade naange haa nde arta ɗo nde wonnoo, ɓuri juutde e laawol ngol leydi rewi ngol ngam taaraade naange.
• Teddeendi tagofeere Uraanus ene sowoo teddeendi leydi laabi 14 e feccere.
• Wuddowol mayre ko 24.800 km
• To mayre, naange fuɗirta ko hirnaange so en ƴeewdii nde e leydi. (yiiloo-banngoo mayre weñciti).
• Uraanus ina jogii “lebbi” 15 : Titaniya njaajeeki mum ko 1000 km, Oberon (800km), Ariel (600km), Umbriyel (400km), Mirannda (300km); goɗɗi ɗi mawneeki mum en ko hakkunde km 40 e 165km : ko Kordeliya, Ofeliya, Biyanka, Kresida, Desdomona, Juliyet, Poortya, Rosalind, Belinda, Puk. (Ɗe inɗe fof Sammba alaa heen, Demmba alaa heen, Bookar haalaaka).
Fiyaaku tagofeere Neptuun.
Yiyti ndee ɗoo tagofeere ko ganndo gooto faraysenaajo biyeteeɗo Leweeriye e hitaande 1846. Kono no ndee tagofeere yiitiraa ena yooɗi; tagofeere nde yiitiraa ko feere mawnde!
Caggal nde Leweeriye teskitii jahgol Uraanus ngol feewaani, ɗooftaaki hiisaaji peewɗi baɗanooɗi, o wiyi, aaha ! Won ko saabii ɗuum. O ƴefti kuɗol, o jooɗii hitaande no woorunoo omo hiisoo, omo hiisoo, haa o yiyti holi sabaabu jahgol Uraanus ena ooñii. O hiisii ko saabii ɗum ko, hol to foti heedtude e asamaan o. Kono o alaa lonngorgal ko o ƴeewri. O yahi to Almaañnaajo jogiiɗo lonngorgal, o holli oon hol e bannge e asamaan o, oon foti lonngoraade; “ƴeewan am ɗum ooɗoo bannge, tagofeere nde ko e ooɗoo bannge e asamaan he foti wonde” Almaañnaajo o ƴeewiri oon bannge, yiyi tagofeere nde ! Com! Njanngen! Ebo Njanngen! Ngaandi jooɗoo hitaande no woorunoo ena hiisoo, etee ndeen «oordinaateruuji» ngoodaano, haa yiyta nokku ɗo tagofeere foti wonde e nder o kammu mo Alla tan anndi ɗo haaɗi! Mbiy-mi njanngen! Miijo-ɗen, pewjen, penten! Ooɗoo jooɗaaki ena ŋaala dene ena maɓɓa teŋke!
• teddeendi tagofeere Neptuun maa sowo teddeendi leydi laabi 17.
• Wuddowol mayre ko 25.050km.
• Njuuteendi ñalawma e dow mayre ko waktuuji men 16 pawɗi hojomaaji 13.
• Njuuteendi hitaande wootere e dow mayre ko duuɓi men 165.
• Neptuun jogii ko lebbi 13 ; heen wooturu, ko wooturu e lebbi ɓurɗi mawnude, wuddowol mum ko 2000 km, kono nde dardotoo ko fuɗnaange. Heen e lebbi mayre njiytaa ko e kitaale 2002 e 2003.
• Neptuun, no Satuurna nii, ena jogii pegge ena taaroo ɗum. Pegge ɗe ko tati kono eɗe niɓɓiɗi noon.
- Beɗi Neptuun ena niɓɓiɗi
Tagopeeje Supiteer, Satuurna, Uraanus e Neptuun kañum enne mbaɗi ko fedde mum en walla leñol mum en bannge : ɗe mbiyetee ko tagopeeje leñol Supiteer (walla tagopeeje fedde Supiteer).
Ko fayti e teddeendi e mawneeki, ɗee tagopeeje ɓuri tagopeeje keddiiɗe ɗe. Ɗeeɗoo ena ceerti no feewi e tagopeeje fedde leydi. (Ciftoren, tagopeeje leñol walla fedde leydi ko Meerkuur, Wenus, Leydi e Maars).
• Tagopeeje leñol Supiteer ɗee fof ena njaawi yiloo-banngoo.
• Ko kañnje fof ɓuri mawnude
• Ko kañnje fof ɓuri heewde lebbi
• Ko kañnje fof eɗe njogii pegge (wootere fof ena jogii beɗi ena taaroo ɗum). Heen e majje ɓuri laaɓtude beɗi, goɗɗe ɗe beɗi mum en ena niɓɓiɗi ena saɗti yiyde.
Ko fayti e weeyooji majje, keneeli e dow majje (gaasuuji ɗi) ena ceerti e keneeli gonɗi e dow tagopeeje leñol leydi no feewi sanne. Gaasuuji weeyo tagopeeje leñol Supiteer ɓuri abbitaade e tagoodi ko gaasuuji weeyo naange, fof noon Supiteer e Satuurna.
- Fiyaaku tagofeere Puluton
Ndeeɗoo tagofeere yiytaa ko ñande 23 lewru Siilo (Saawiyee) e hitaande 1930. Puluton ko tagofeere ɓurnde fof woɗɗude naange, ende woɗɗi kadi leydi. Ko ɗum waɗi ko fayti e mayre ganndal heewaani.
• Wuddowol mayre ko hedde 2900km
• Njuuteendi ñalawma e dow mayre ko balɗe men 6 (maa abbo yontere men)
• Njuuteendi hitaande e dow mayre ko duuɓi men 248. Hitaande wootere to mayre, ko duuɓi men 248. (Jiɗɗo naywude fof yoo yah toon!). Mbiy-ɗen nde yiytaa ko 23 Siilo e hitaande 1930; ɗum firtata ko gila nde yiytaa fayde hannde (2005), wonaani tawo hitaande e dow mayre; ɗum firtata kadi gila nde yiytaa, nde suwaa tawo taaraade naange haa nde arta ɗo nde yiyanoo e hitaande 1930 ɗo. Nokku ɗo nde yiyanoo e hitaande 1930 nde, nde artata ɗoon ko caggal nde nde taarii naange, ko hitaande 2178!
• Teddeendi mayre anndaaka tawo.
• Nde jogii ko lewru lewru wooturu wiyeteendu Sharoon; lewru ndu ena mawniri tagofeere nde no feewi sabu njaajeeki Puluton sowotoo njaajeeki Sharoon ko laabi ɗiɗi tan. Ko ɗum waɗi hon sikkooɓe Sharoon ko tagofeere wonnde.
• Puluton ɓuri abbitaade e tagoodi ko tagopeeje leñol leydi.
• Laabi ɗi tagopeeje taardotoo naange cawndondir. Laawol tagofeere Puluton sawndondiraani e majje.
• Kollen ɗo Puluton e lewru mum.
Kollen boli ɗi tagopeeje 9 ɗe taardotoo naange, tagofeere fof ko e bolol mum (laawol mum) rewata ena taaroo naange. Ko ɗum hollaa e natal garowal ngal; kono ma en njiy bolol tagofeere sakkitere nde, hono Puluton, sawndondiraani e laabi tagopeeje 8 goɗɗe ɗe.
