Muritani : Jiiɓru huɓtodinndu

0
689

Lebbi 42 (capanɗe nay e ɗiɗi) walla mbiyen duuɓi tati e feccere ko Abdel Asiis heɓti laamu e juuɗe persidaa Siidi Wul Seek Abdallaahi. E seppo adano huunde e woownooɓe foɓɓande laamɓe arɓe kala njuɓɓinnoo ñalnde 7 ut 2008, Asiis wiyiino : “ma mi ñawndu caɗeele mon kala!”. E kampaañ mo o umminnoo tuggi ndeen haa nde o “toɗɗaa” e “woote kaawis”, o seeraani e wiyde wonde o ari ko haɓɗe e bonannde e bonnooɓe e artirde goonga.

E nder ɗuum, yimɓe heewɓe ngoongɗiniino mo, mballiti mo e dagnude huunde nde rewaani laawol, so pollugol laamu e tarñugol doosɗe leydi.

Kono tan hannde, yimɓe heewɓe nattii suuɗde mettere mum e ngonka leydi ndii, haa arti noon e liggotooɓe, waɗooɓe politik, haa yettii sanɗaaji wonɓe e geddo huftodinngo, haa e yummiraaɓe janngooɓe …

  •  Ɗum fof e wayde noon, nde o waɗata kampaañ makko ndee, o jaɓaani hay gooto ɓiloo hakkunde makko e ɓesngu nguu. Ɗum seedaama e njilluuji keewɗi ɗi o waɗi, haa e nder gure Fuuta, o jokkondiri e seernaaɓe ɓaleeɓe, nduwanii mo ; o jokkondiri e hilifaaɓe, ɗo o ari kala, o rokka kaalisaaji, o haala ko addani mo heɓtude laamu, haa yimɓe inniri mo « persidaa waasɓe » ; ɗum fof yiɗde hollitde o yiɗi ko laaɓal e nder jiilgol ngalu leydi, ko o ɓalliiɗo famarɓe doole, ko o jiɗɗo goonga, omo horsini ɓaleeɓe ekn… Ko ɗum waɗi, e oon sahaa, o wasoriima ustude coggu geɗe nguura, o wasoriima yiɗde ñawndude gagga warngooji (njuulu Kayhayɗi ngu yoga e almameeɓe gure Fuuta rewo tawtoraa), o wasoriima waɗde laaɓal e jiilgol ngalu leydi (o soki huunde e meeɗnooɓe ardaade Air Mauritanie, o soki julaaɓe) ekn ekn …
    Hol ko laamu Abdel Asiis gollii? Ngal naamnal heewi jaaboreede ko : o mahii gudroŋaaji! Walla omo haɗii bonannde kaalis ekn … Mi heewaani nande goɗɗum ina limtee e golle laamu hannde nguu. Kono tan, ina wiyee wonde mawɗo capaato gooto meeɗii, tawi omo ari Rooso, ñaagaade mo yo o seŋan ɗum ñiiƴe asiyee (acier). O naamndii ɗum “ko mbaɗataa ñiiƴe asiyee”? Oon jaabii “miɗo ƴakkira gudroŋ”?  Eɗen paama tan oon yiɗnoo wiyde ko keyɗuɗo. To oon bannge noon, so en ƴeewii cogguuli, on kaalantaake. Hannde saak suukara jarata ko ujunaaje 13 pawɗe, e ut 2008, o jaratnoo ko ujunnaaje 6. Maaro e nebam, isaas ekn ngoɗɗaani ɗoon. Firti, ɓayri njoɓɗeele ɓeydaaki, ko en ɓeydiima waasde, sibu ko mbaawno-ɗaa soodde e ut 2008, hannde ko feccere mum so heewii, mbaaw-ɗaa soodde. Tonngol : duwaawu makko jaabaama, so wonde “persidaa waasɓe”. Caɗeele nguura njoliino e laamu Siidi. Nde ɓe ummini jiiɓru yiɗde yandinde mo, ɓe mbiyi “o addii kiite e leydi hee”. Hikka toɓaani ilaani, kono hay gooto fawaani Abdel Asiis kiite.
  • To bannge ngootaagu ngenndi. Ko idii fof gartirgol mooliiɓe. Ko goonga laamu koninkooɓe jokkii gartirgol mooliiɓe, ngol Siidi wul Sheex Abdaallaahi fuɗɗunoo, kono, ɓe mbonnii denndaangal peeje lelnanooɗe ngam artooɓe ɓee ndaña no njooɗorii : ɓe keɓtaani jawɗeele maɓɓe, ɓe keɓtaani leyɗeele maɓɓe, sukaaɓe maɓɓe cakkanaaka peeje no njokkiri ɗoo jaŋde mum en, hay binnditagol maɓɓe waɗii caɗeele. Finnde mum ko seppooji maɓɓe ɗoo e Nuwaasoot e lebbi ɓennuɗi ɗii, ngam ɗaɓɓude nde laamu Muritani ɗooftotoo ko huninoo. Yanti heen, haala wonɓe Mali ɓee haalaaka.  Gagga warngooji : Haala mum yewtanooma hakkunde Muritaninaaɓe e joɗnde diisnondiral waɗnoonde kadi e laamu Siidi. Koninkooɓe ɓee, nde ngari ndee, cuɓii ko wiyde ina ñawndira ɗum suuɗo-suuɗoondu. Yimɓe fof ina ciftora njillu Jah Aadama Umar waɗnoo e diiwaan daande maayo ngam jaɓnude won ɓeen waranaaɓe ndaamordi laamu yiɗi rokkude ɗum en, mbele ndeƴƴa haala kaa. Alaa tinɓe ɗuum so wonaa Fedde wiyeteende COVIRE nde …
  • Eɗen nganndi ɗo ɗum joofi, so e ciifgol nanondiral ngal alaa ko woni faayndaare mum so wonaa yo haala kaa nattu haaleede, wonaa kay yo hujja loraaɓe yoolte. Ko goonga noon Abdel Asiis, e wondude e seernaaɓe daande maayo, njuuloyii Kayhayɗi… Kono tan, eɗen nganndi, gila 90-91, ko e njuulu tan wonaa, yo Alla yurmo waraaɓe ɓee, yaafoo ɗum en, njuulu yo Alla ñaaw, njuulu yo goonga laato, waɗnooɓe bonannde ñaawee … mbele ngootaagu ngenndi men ina hisa.
    Hannde, yimɓe ɓee njenanaama feere maɓɓe, feere suuɗo-suuɗoondu, feere njeenaari, nafaani, sibu ko jooni fof haala kaa ɓuri mawnude, sibu ka nawtaama haa Inaal hikka, oolel mawningol 28 noowammbar 90 hikka, alaa ɗo heddi !
  • Njuɓɓudi laamu. E gargol Abdel Asiis, jagge ɓeleeɓe heewɓe ittaama e postooji ngonnoo: perfeeji ɗi Siidi nomnoo fof ittaama, haa jaasti ko Maawiyaa rokkatnoo ɓaleeɓe. Direkteeruuji keewɗi kadi ittaama, jaraa haalde, ko “ɓuuti hollinii”. E kawgelaaji naatgol janngirɗe Jagge njuɓɓudi laamu (Annduɓe sariya, jaaynooɓe, jagge laamu) ina woodi tan ɓennooɓe nde tawnoo no ɗi lelniraa nii, wallittaa ɓe mbaawaa Arab ɓennude ekn… Ko noon wonande ekkolaaji 3 goodɗi e Nuwaasoot, biyeteeɗi “Lycée d’Excellence”, sukaaɓe leƴƴi ɓaleeji ina limoo heen. Ko noon wonande fannu pinal : yimɓe fof ina ciftora haala gardiiɗo hilifaaɓe  e kalifu pinal kaalnoo, caabinooka fitinaaji e leydi hee hakkunde sanɗaaji. En kaalaani haala binnditgol ngol haala mum huftodini haa caggal leydi, binnditgol jibinngol seppooji e dukooji nder Asammbele, njuumtuka e warngo Lamin Manngaan …
    Ɗum jiidaa e haala leyɗe ndema ɗe laamu darii e yiɗde teetde hannde (diiwaan Daarel Barka, Ɓoggee ….)
  • Hooreejo leydi oo kam e hoore mum, wiyiino wonde njiyaagu woodaani, “woodi tan ko e hakkillaaji won ɓeen”. Kono haɗaani ɓe, e kaaldigal maɓɓe e huunde partiiji luulndo, wiyde aɓe ƴetta kuulal doosgal karminoowal njiyaagu. Haɗaani, ina famɗi ñalawma mo laamu nguu jaggondiraani e fedde wiyeteende IRA, nde Biraam Abeydi.
    Ina jeyanoo e geɗe ɗe koninkooɓe e yimɓe mum en njooɓtorinoo Sidii wul Sheex Abdallaahi, ŋakkeende kisal e leydi hee, sabu wargo tuubakooɓe Farayse saraaji Eeleega ekn. Ɗuum ina jeyaa e ko addani tuubakooɓe Farayse wallitde Asiis no jooɗorii. Kono ko ɓe ngari e laamu koo, kisal ɓeydii ko ŋakkude : tuubakooɓe mbaɗti daheede ko hakkunde Nuwaadibu e Nuwaasoot ; bartinooɗo sara ammbasaad Farayse, sukaaɓe rewɓe pellee, jam lutta rona, sanndarmeeɓe tawee e tuddule mum en ndahee … Kadi ko waawnoo wonde fof, ndeen en naataani e golwole ɗe en nganndaa ko njoftinanta en.
  • Juɓɓule dowla : Cuuɗi sarɗi njoofnii manndaa mum en gila e maayirɗe 2011, woote mbaɗaaka. Ina wayi no, e fawaade e ko doosɗe leydi njamiri, goodangal majji nattii dagaade, ɗum noon kuule sariya ɗe ɗi ƴettata ndagaaki.  Ɗum noon, leydi ndii woni ko e ngonka ka aadoraaka (situation d’exception), hono no ndi waynoo caggal 6 ut 2008, hade woote yuɓɓineede2009. Tee endi jogori ɓooyde heen sibudoggi woote kesi lelnaaka tawo (yaawataa), goodnooɗi ɗii laamu nguu bonnii ɗum en. Yoga e yimɓe ngalaa karte dentitee (nduumtii), haa arti noon e sukaɓe dañɓe duuɓi 15 e kitaale ɗiɗi jawtuɗe ɗee. Wayi  tan ko no wiyde yoga e Muritaninaaɓe hannde ngalaa kaayitaaji keɓtinirɗi dagiiɗi.
  • To bannge ngardiigu faggudu, yoga e gollooɓe faggudu leydi ndii ndogii, payii leyɗe goɗɗe, walla ndognii jawɗeele mum en. Waɗi noon ko nattude dañde no gollorii. Aɓe njooɓtorii laamu koninkooɓe golloraade heedi-heeda e gollanaade hoore mum. Ko jiidaa e ɗuum, nangle e tooñanngeeji jettiiɗi won e maɓɓe. Hay Buuamatu, ballunooɗo Abdel Asiis jooɗaade, ina wiyee ko goɗɗitiiɗo leydi ndii. Rewatnooɓe laamu ñamaale ɓooyɗe, na ndewi heen duuɓi tati ndonkii yoɓeede. Ina wiyee wonde Abdel Asiis yiɗi ko waasnude yimɓe fof (persidaa waasɓe). Ina haawnii, sibu bidsee leydi ndii ɓeydiima no feewi, kono ɗum battinaani e nguurndam ɓesngu leydi ndii. Seede ɓurtugol caɗeele, ko hannde, alaa ñalawma ɓennata tawa alaa ɗo gollotooɓe mbaɗi geddo, walla alaa seppuɓe ngam hollitde mette mum en.
  • Wonande jinngere faggudu, ɗiiɗoo yeruuji ina ndokkee : – mahngo boowal diwooje kesal e Nuwaasoot : ko e sirlu ɗum waɗaa, tee rokkaaɓe ɗum ɓee njogaaki karallaagal mum ; – coodgol laaɗe diwooje Mauritania Airlines, senaare wuro Nuwaasoot (hedde 60 miliyaar ugiyya), coodgu kaɓirɗe opitaaluuji Nuwaasoot e Kiifa e Neema e ko wonaa ɗum tan.
    Ɗuum jiidaa e keɓtugol boowe gonɗe hakkunde wuro Nuwaasoot (boowal laaɗe diwooje jooni ngal, boowal Sukuuk, boowal bolokaaji, nokku “ceinture verte”, boowal fanfaar ekn …).
  • Yanti e ɗuum, laamu Abdel Asiis ina yooɓtoraa booynaade ngalu leydi ndii, haa arti noon e oogirɗe mum. «Booynagol jawdi» noon heewi yahdude ko cornugol, woni tawa joom mum en won ko keɓata heen … Ɗum na joopii nanondiral baɗdangal e sosiyatee sinuwaa biyeteeɗo hono “POLY HONDONE FISHERY”, ina joopii kadi oogirɗe kaŋŋe Tasiast e kiri Aksuus, e fosfaat Boofal e petroŋ e ko wonaa ɗum tan. Yeru, oogirde kaŋŋe Tasiast ndee jeyaa hannde ko e ɓurɗe mawnude e winndere ndee, tawi alaa ko leydi ndii heɓata heen so wonaa 4%, tawi noon leyɗe goɗɗe, ko nanndi e Gine, mbaawii heɓde ko ɓuri ɗuum to woɗɗi.
  • So artii e haala, laamu nguu wiyata woni ko e haɓaade bonnugol jawdi. Ɗum addani ngu sokde yimɓe heewɓe yooɓtoranooɓe ɗuum. Kono hay ɗuum ne ina hasii heewi yuumtude ko e goppitgol joom mum en : huunde e ardiiɓe Air Mauritanie, Julaaɓe mawɓe leydi ndii, Wuf Waaghef (gonduɗo e laamu hannde…). Kono e jeewte Asammbele, depiteeji luulndo ina keewi yuwde laamu nguu, njooɓtoroo ɗum huutoriraade kaalis leydi ndii e fannu mo laaɓaani, walla firlitde kaalis mo eɓɓanooka e bidsee (yeru kaalis Sawuud rokkunoo Muritani, fotde 50 miliyoŋ dolaar, e yonta Siidi, majjii anndaaka no huutoriraa…).
  • To bannge laaɓal kadi, laawol ina waɗɗini e kala toɗɗaaɗo e poostooji toowɗi nde bayyinta jawdi mum, haa yimɓe ngannda ko jogii. Abdel Asiis, e yeewtere yuɓɓinnoo to tele e hitaande 2010, wiyiino “ɗuum alaa nafoore”, caggal ɗuum ruttii bayyini ngalu mum, kono hay gooto anndaa ko bayyini koo ko woni …
  • Yanti e ɗuum, heewɓe mbiyi paamaani no o jogori haɓrude e pollugol jawdi laamu, tawi noon denndaangal yimɓe taariiɓe mo ɓee, ko yimɓe wondunooɓe e laamuuji ceedtanaaɗi bonannde jawdi buur, yeru laamu  Maawiyya, ɗum noon anndiraaɓe bonannde jawdi : yeru, denndaangal hooreeɓe hilifaaɓe (premiers ministres) Maawiyya ko e makko ngondi.
  • To bannge politik caggal leydi kadi, politik laamu nguu ina faayni, sibu ɓe o ɓuri jokkondirde ɓee, wonaa heɓtinaaɓe no feewi e winndere ndee : Kaddaafi (Libi ndeen), Umar Al Basiir (Sudaan), Basaar el Asad (Siiri), Ahmedi Nejad (Iraan), Hugo Sawes (Wenuselaa) ekn.. Yanti e ɗuum, ko koninkooɓe keɓti laamu e Siidi koo, leydi men ina heewi dañdude caɗeele e leyɗe keeriiɗe, yeru : Senegaal (hafeere otooji, laaɗe diwooje, awooɓe, eko wattindii koo haala jooɗaniiɗo Muritani to Ndakaaru) ; Maruk (ndiiwgu jaaynoowo Maruknaajo…), haa teeŋti noon e Mali (luural paatungal e hare ownugol, haala kalifu caggal leydi kam e hooreejo leydi paatuka e wolde rebel tuwaareg en …).
    Ko wonaa ɗuum koo, eɗen teskoo senngo wonduɓe e laamu nguu ina ɓeydii yaha roostaade. Partiiji gonɗi toon ɗii (hedde 50 parti) nattii softude (ko UPR tan nanetee). Won yuurniniiɓe toon, kono ndogii, hannde ina caasi e luulndo (Tawaasul, Hatem …) walla kam njaltii toon (AJD/MR). Kay yeewtere nde laamu nguu waɗdunoo e huunde e partiiji luulndo (APP, Hamam, Wiam, Sawab), ko ko suggi. Ko wattindii koo, Sawab wiyi wonde “laamu nguu waawaa yaltinde Muritani e caɗeele woni ɗee” ; Hamam (mo kolonel Lekhal) kañum wiyi nattii goongɗinde kaaldigal ngal, yaltii heen. Partiiji tati jeyanooɗi e CPM (dental partiiji laamu) noddii e kaaldigal kesal, ɗiin ngoni : ADIL/PNDD mo Waghef, e  MPR mo Kan Haamiidu Baaba e RD mo Mustafa wul Abeydarahmaan. Abdel Asiis e hoore mum noddiino e kaaldigal kesal : ɗum firti ko kaaldigal maɓɓe e Mesawuud e yahdiiɓe mum, yaltinaani leydi ndii caɗeele.
  • E njillu COD wattindii waɗde e diiwaan daande maayo, jaggal mawngal, hono kolonel wul Bubakar, tawtii COD. Haaɗaani ɗoon, hannde, luural mawngal ina woodi hakkunde koninkooɓe yahɓe alteret e huunde e ofiseeji teritɗi, ɗi laamu nguu yiɗi resndude sosiyateeji kalfinaaɗi ndeenka, tawi ina rokki ɗum kaalis keewɗo (fotde 900 miliyoŋ ugiyya).
  • Hannde maa mbiyaa laamu Abdel Asiis ko ñoolaangu, sibu alaa nokku e leydi hee mo caɗeele njettaaki, so wonaa kamɓe ofiseeji toowɗi ɗii e ɓalliiɓe ɓe. Ma a taw ko ɗum tagi ngu nattii waawde jogaade hoore maggu : hay so ko elewaaji walla sanɗaaji ndilli, ngu ñawndirta ɗum ko piggal e kasoo. Hay sukaaɓe rewɓe ndaɗaani heen, huunde nde meeɗaa yiyeede e Muritani. Ɓurii ɗoon bonde nii, ellee guut maggu fof ngu yiɗata waɗtude ɗum ko e ɓaleeɓe…

Muttaar

 

Yahɓe alteret mbiyi ofiseeji ko « leptooɓe »

  • Hannde, wonaa sanɗaaji tan, walla daraniiɓe jojjanɗe aadee en tan ngoytotoo. Mettinanɓe laamu Muritani ndiwtii gollotooɓe, njettiima nokkuuji Fedde heɓɓe alteret e jeyanooɓe e konu e doole kisal (CORAFAS) kam e jokkorde sukkuɓe ofiseeji e soldateeɓe (CSHT). Aɓe njooɓtorii ofiseeji toowɗi ɗii heeroraade denndaangal sosiyateeji deenooji : “gila kuudetaa 1978 jandinnooɗo Muttaar wul Daddaa, ardii Muritani ko ofiseeji ɗi ngoƴaaka ngonka koninkooɓe teritɓe. Nii woni Abdel Asiis yaltinii sariya tŋ2009/025 mo 7 abriil 2009, juɓɓinoowo ko faati e kisal keeringal (ndeenka, e dusgol kaalisaaji)”. Kono oon sariya waɗanaa tan ko ofiseeji toowɗi, sibu ko kamɓe keɓi jamirooje 18 dokkaaɗe ɗee kala. Tee, e wiyde maɓɓe, ko ɗiin ofiseeji leeptunoo yimɓe e kitaale 89-90.

 

  • Dental senndikaaji Sanɗaaji : Bayyinaango
  • Ñalnde 30 saawiyee 2012, dental sendikaaji 5 sanɗaaji yahii gerew ngam ɗaɓɓude ɓeydugol e kuftodingol bursiiji sanɗaaji duɗal jaaɓi haaɗtirde Nuwaasoot, kam e kaɓirɗe janngirɗe ɓurɗe moƴƴude wonande njiylawu. 
    Gardiiɗo duɗal Nuwaasoot yamiri polis naatde e nder duɗal hee, e fiyde sanɗaaji ɗi mbaɗaani hay dara, so wonaa waɗde seppo yamyamo e nder nokku mum en. E nder ɗuum, sanɗaaji keewɗi nanngaa, woɗɓe ndiiwaa e mudda walla haa cay e fawaade e kuugal diiso nehdi ngo rewaani laawol, luulndiingo doosɗe duɗal ngal. 
    Sanɗaaji ina ɓeydoo saasde e ɗaɓɓugol hujjaaji, laamu ina ɓeydoo neegde e maɓɓe, ina ɓeydoo nanngude ɓe. Hay gooto noon faamaani tawo hol ko saabii ngalɗoo piggal muusngal tiindinaa tan ko e sanɗaaji fedde SNEM. Ɓurii ɗoon bonde sibu, e ballal persidaa duɗal ngal, polis waawii heɓde seedanteeje binndagol terɗe SNEM. 
    Ñalnde talaata 21 feebariyee sanɗaaji 6 nawanooɗi to porkireer paanaama kasoo, ina padi ñaawoore. Awokaaji pellitɗi wallitde musiɗɓe amen ɓee, kollitii wonde ɓe leptaama, ha ɓe keɓtini ɓe mbaɗii bonannde nde ɓe mbaɗaani. 
    Sanɗaaji jeyaaɗi e yiilirde SNEM nanngaaɗi e komisariyaaji polis, leeptaama, mbaɗaa golle ittooje neɗɗaagu, koynooje : haɗeede ɗoyngol, findineede hakkunde jamma ngam naamneede, uddeede e niɓɓuru tawi ina ɓoorii, ina tonngaa, piggal matarakuuji, cuumgol yeeso, kuutoragol petelaaji loowaaɗi e paakaaji ngam hulɓinde e gijaade koreeji sanɗaaji dummbaaɗi. 
    Fawaade e geɗe limtaaɗe dow ɗee fof, dental senndikaaji 5 sanɗaaji ɗii ina siftina:
    – wonde faandaare geddo mum en ko jooltugol hujjaaji sanɗaaji,
    – wonde sanɗaaji mbaɗaani ko takkaa koo, so jaɓɓugol araaraay leydi ndii, yande walla ƴattaade jannginooɓe;
    – wonde saabii ɗum geddude kawgelaaji, go’o, ko sabu fiyakuuji jaŋde. Sibu, hol no ɓe mbaɗirta kawgel tawa ɓe mbaɗaani TD walla ɓe ciynaani ɗum ko adii ? Ɗiɗi, min pellitii salaade kawgel ɗoon ɗo musiɗɓe amen ndiiwaa e dow fenaande. 
    Ko ɗum addani min suurtude no doole amen potirnoo nangle keertinaaɗe e yiilirde siynoore SNEM, sibu wonaa kanko tan yahi gerew. 
    A min ceyfita no doole amen potirnoo piggal nanngaaɓe ɓee piyetee ngal, luulndingal sarɗiiji pawgol yitere (garde à vue), kam e yiɗde laamu nguu fawtude cumgol biisuuji STP e keeci SNEM. 
    E min kollita mettere amen e darnde laamu nguu, sabu mum nooynaade ɗaɓɓaande pelle renndo e partiiji politik e yummiraaɓe e ɓesnguuji jaggaaɓe ɓee, ko noon ne kadi min ceyfitirta golle bonɗe ɗe sukaaɓe rewɓe nanngaaɓe ngolletee ɗee.
    E min pooɗta hakkillaaji renndo ngoo e hafeere Koolaaɗo Kuuɓal SNEM mo min nananaani hay dara, min nganndaa ɗo woni e ooɗoo sahaa. Bonannde ina heti Bakkari Baccili sibu polis ina yiyloo mo. 
    E min eeroo denndaangal doole guurɗe ngenndi ndii, mbele aɓe mballa min. E min ɗaɓɓa e denndaangal sanɗaaji Muritani, ɗo mbaawi wonde fof, nde mballata min e dartaade ndee fenaande nde laamu nguu fewji ngam rumtinde hakkillaaji yimɓe caɗeele teeŋtuɗe leydi ndii wondi hannde ɗee, kam e cuggugol laamu nguu. 
    Ɓamtugol jaŋde walla juɓɓingol kawgelaaji foti wonde tan ko caggal nde jaggaaɓe ɓee ngoppitaa, riiwaaɓe ɓee ƴettitaa, hujjaaji amen ñawndaa. 

Nuwaasoot, ñalnde 23 feebariyee 2012

Dental senndikaaji :

– Le Syndicat du Flambeau Estudiantin (SFE)
– L’union libre des Etudiants Mauritaniens (ULEM)
-Le Syndicat National des Etudiants Mauritaniens (SNEM)
-Union Alternative des Etudiants Mauritaniens (UAEM)
-L’union Autonome des Etudiants Mauritaniens (UAEM)