Kabaaru cakkitiiɗo : Jaaynde Faraysenaare wootere wiyeteende « Le Nouvel Observateur » (Ƴeew ɗoo) ina yaltini, e tonngoode mum 2475 ñalnde 12 abriil 2012, winndannde takkoore Sarkosi e Abdel Asiis wonde caggal dillere Tuwaareg en. Ndeen winndannde ina holliti wonde ko ɓe aanduɓe e ndeen feere, sibu mum yuumtude e ko ɓe njaakorinooka, so garditagol AQMI e njanngu mbaɗngu to rewo Mali nguu. Winndannde ndee ina holliti ngaanumma mawɗo keɓtiiɗo laamu Farayse, sabu gallugol feere sakkunoo wallitde MNLA rewrude e Abdel Asiis.
No geɗe ɗee njahri nii mbettii ɓe no feewi, sibu ɓe ɗamininoo ko maa ɓeen paddano ɓe AQMI, kono ko ko luulndii ɗum kewi, sibu ko AQMI jiimi e ko ina tolnoo e 90% e rewo Mali hannde. Yanti heen, ɓeen ina moofti haa hannde 14 oropnaaɓe ndahnoo, ɓe nganndanaaka hay huunde.
Winndannde ndee hollitii kadi wonde, caggal ko kewi Mali koo, kaayit gooto cuuɗanooɗo, mo kelle tati suurtiima. Oon kaayit ko mo sarwisaaji cunnagol Mali ndokkunoo Aamadu Tumaani Tuure e lewru feebariyee 2012. Tiitoonde kaayit oo ko : « Muritani e ballal mum cuuɗingal feewde e rebel Asawaad en ». Nde Aamadu Tumaani janngi mo, o anndi wonde ko o pewjanaaɗo. Sarwisaaji cunnagol ɗii alaa ko keddi, ɗi njeertinii mo e jokkondire tiiɗɗe hakkunde laamu Abdel Asiis e Tuwaareg en ummaniiɓe ƴettitde wolde. Ina faayaa wonde ndee dillere hesere wiyeteende Dillere Ngenndiire Ndimaagu Asawad (MNLA) ko ko heɓi « ballal kaɓirɗe » ummoraade e Nuwaasoot. Otooji tokoosi ndimndaama njogitaaje. Ɗuum yanti e kaɓirɗe doolnuɗe ummoriiɗe Libi … gila misilaaji e kanooji e morceeji ummoriiɗi e njogitaaje Kaddaafi, yanti e soldateeɓe waawɓe huutoraade ɗeen kaɓirɗe, hono teemedde tuwaareg Malinaaɓe wonnooɓe e konu Kaddaafi dogɓe toon gila e lewru sulyee 2011. Ko ko wiyetee koo tan : « ko tonngu daasi fof maa artir e koyɗe joom mum ».
————————
ATT a jaaraama. Haa abada ɓesngu Maali ina yettu maa. Haa bada afriknaaɓe ina njettu maa. Waɗi noon, ko aan waɗi Mali leydi kormaandi, ndi heewɓe njeeɓatnoo. Duuɓi 20 humpito demokaraasi jamyamo e lomlomtondiral e laamu rewrude e woote, weeɓaani e nder hirnaange Afrik, haa arti noon e leyɗe gonnooɗe e njiimaandi Farayse. Yo Alla yoɓe moƴƴere maa.
Hannde Aduna fof faamii ko haɗno maa jaɓde wonde kuutoragal Farayse e Sarkosi. Baabotonooɓe, ina cappanoo ownooɓe, ko hannde kay ɓe mbeli haɓde ! Ɓayri yimɓe fof ina ƴeewa ɓe, aɓe mberwa to Tummbuktu, to Gaawo, to Kidaal !!! Kono hannde laaɓii, ko kamɓe e rebel ngonndi, walla nii ko kamɓe ngemmbi ɓeen. Ɓe kaaldat-mi ɓee ina nganndi koye mum en, aduna oo fof kay ne ina anndi ɗum en. Kono, « ko woni e lahal kala maa juuɗe njiytu », nana yeeso men.
So artii e ɓee naskaaɓe, Aamadu Hayaa Sanogoo e yahdiiɓe mum, ɓayri ɓe njooɓtorino maa ko ɓuuɓde, e waasde dartaade rebel en, yooɗatnoo ko tawa hannde aɓe ngoni rewo, aɓe kaɓee, wonaa kay fooɗondireede laamu, e lelaade e les ɓuuɓri. Yo Alla yoɓ ɓe bonannde maɓɓe, sibu ko kamɓe tigi mbonni Mali.
Aamadu Tumaani Tuure yo Alla hebbin hono maa en e Afrik.
Muttaar
