Facebook e Tamasig : Fulɓe muuɗii punndi !

Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag. 

Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag. Facebook wiyi waɗiri ɗuum ko ngam huuɓnude ɗaɓɓaande haalooɓe berbeer e nder winndere ndee. Konngol Facebook ngol ko nii lelorii « On njaaraama e ko ɗaɓɓu-ɗon nde ɗemngal mon ɓeydetee e ɗemɗe Facebook. Tamasig e Breton e ɗemɗe keewɗe goɗɗe ɓeydaama e doggol amen ko ina wona sahaa jooni. 
Min ɓetii ɗe, daawal kala min ɓeyda heen ɗemngal fawaade e dalillaaji keewɗi (ɗemɗe ina keewi e winndere ndee, amin katojini e sahaa seeɗa ngam ɓeydude ɗe). On njaaraama nde paamanɗon min, on njaaraama e kuutoragol mon Facebook ».

En njiyii, ko Berbeer en ɗaɓɓi, keɓi ɗuum. Ko ɗum addani en naamnaade hol ko haɗi Fulɓe ne ɗaɓɓude ɗuum ? Haa arti noon Fulɓe ina mbiya ina njogii pelle hakkunde leyɗe « daraniiɗe ɓamtude e tabitinde pulaagu » ? Haa arti noon, hay Dental Afrik ina sosi njuɓɓudi ndi alaa ko toppitii so wonaa ɓamtude Pulaar/Fulfulde, mbiyeteendi FULCOM.

Ciftinen tan, lebbi seeɗa hade ɗuum, Microsoft naatniino Tamasig e topirɗe mum, yeru e Windows 8. Ko wonaa ɗuum, eɗen nganndi Wolof waɗtii huutoreede ko ɓooyi e nder Google, gila 2010, rewrude e « Google Senegal » walla mbiyen « Sayto ci Google » ; ndeen yiylorde wiyetee ko “Gëstu ko ci Google”. Eɗen nganndi kadi Windows 8 e Microsoft Office fof ina ngoodi e Wolof gila e lewru suwee 2013. Yoga e ɗeen topirɗe ina ngawtoo e ndeeɗoo jokkorde : http://www.microsoft.com/wo-sn/download/default.aspx

Ko wonaa ɗuum kadi, resorde Google wiyeteende « Google Drive » ina woodi e ɗemɗe Afrik, hono Afrikaan, e Swaahili e Sulu e Amharik (ɓurngal heewde haaleede to Ecopi) ko ina wona lebbi jooni.

E ñalngu hannde nguu, to bannge naatgol e karalleeje kese, Pulaar ina woɗɗi, woni ko caggal, caggal Wolof. Ko ɗum addani jaaynde wiyeteende peeral.com winndude : «Neɓaali Google hollii eɓɓo mum fii ɓeydugol e doggol ɗemɗe Google Translate ɗemɗe jowi Afrikiyankooje: Igbo, Hausa, Zulu, Somali, Yoruba. Lamndal ngal Pullo fow yiɗi anndude : ko Goomu Fulfulde jeyaangu e Dental Afrik (UA) woni gollande Fulfulde ? Ko waɗi gila ngu ari ɗon Fulɓe yi’aali Fulfulde no ɓamtoo yahra yeeso ? Fulɓe haanaa jooɗaade tawa lamndaaki hono ɗee lamnde (ƴami). Yo kala yiɗɗo Fulfulde neldu lamnde mum faade e Goomu Fulfulde (Fulfulde Commission) lamndoo ko ɓe jokki toon e innde Fulɓe. Ndaa les ɗoo email-ji maɓɓe : http://www.acalan.org/eng/vcblc/cltv_fulfulde.php »

Bookara Aamadu Bah

Tesko :

E sahaa hannde oo, en nder ordinateruuji 100 fof, heen 90 ko Windows kuutortoo, 8 heen ko Mac OS, ko jaasi 2 kuutortoo ko Linux. To bannge banngorɗe (peerorɗe), huunde e ɓetooji kollitii ndee feccere : Google Chrome 40%, Internet explorer 29% e Firefox 18%. Kono tan, e duuɓi garooji ɗii, ɓetooji ɗii kala ina kawri wonde alluwon kon ɓurtotoo waawde huutoreede e ordinateeruuji goowaaɗi hannde ɗii. Ndaa noon, e nder alluwon 100 fof, heen 80 kuutortoo ko Android (Google), fotde 14 heen ko iOS (Apple), hedde 3 ko Windows phone (Microsoft), BlackBerry 3.

Ɗoo e duuɓi, jogori heddaade e huutoraade ordinateeruuji gaadoraaɗi hannde ɗii ko yimɓe seeɗa. Ɗum firti ko Google jogori jiimde kala ko faati e karalleeji kese ɗee (Android wonande alluwon, Chrome wonande peerorɗe, Google Search wonande jiylorɗe (e nder 100 njiylawu kala, fotde 65 ko kanko kuutortoo), e kuutorɗe goɗɗe)…) tee jogori sukkude e mum ko Apple e fawaade e ko haralleeɓe heewɓe kaali.

Ɗum noon, ko goonga nii gollaade e topirɗe goɗɗe ɗee ko huunde moƴƴere, kono ina moƴƴi ɓuren abbinde doole men e geɗe ɗe cikku-ɗen njogori ɓurde waawde hutoreede janngo ɓadiiɗo e goɗɗuɗo, ɗum woni suɓaade daabaa ɓurɗo waawde woɗɗinoyde ɗemngal men. To oon bannge, e miijo men, Google pot-ɗen ɓurde rokkude hoore, ndewnen heen Apple, Microsoft, mbaasen welsindaade ko heddii koo kadi.