Miijo men ko yowitii e ngalɗoo damal, panndo-ɗen haa ngal uddee nde mbaawen silde sariya oo ko yowitii e oo fannu sabu eɗen mbaawi wiyde ko ɓuri tiiɗde e sariya jeyi leydi mo toŋ 83 127 ñalnde 5 suwee 1983 ko ɗoo fawii, sabu ma a taw ko ɗum ɓurnoo himmande tabitinooɓe sariya oo.
Kuulal 68 : Caggal nde lajal balɗe capanɗe jeegom ɗee joofii tuggi ñalngu takkugol bayyinaango fuɗɗii, tawde kay wonii alaa ɗo jedditaagol jeyi laamu yettii ɗum ummoraade e neɗɗo walla ñaawirde taƴnde sañ wullitaande, haakem ina foti yettinde ɗaɓɓaande ndee Goomu Jeerto masloowo luure jeyi leydi dente mo Muughataa ngam diisnaade ngu, so ina hatojini ɓennina ɗaɓɓaande ndee to Goomu Jeerto masloowo luure jeyi leydi denndaaɗo mo Wilaya.
Kuulal 69 : Lajal toɗɗangal e nder kuulal gardingal ngal, ina waawi dogde (fuɗɗaade) heen sahaaji caggal nde jedditiiɗo jeyi laamu habraa wonde wullitaango mum ñaagagol walla ɗaɓɓugol feewde e koohoowo ngam leydi ndii waasa rokkeede, jaɓaaka.
Kuulal 70 : So tawii won jedditiiɗo jeyi laamu leydi tawi yettinii ɗum ñaawirde taƴnde sañ e nder lajal no siforaa e kuule 68 e 69 gonɗe dow ɗee, gardiiɗo administarasiyoŋ ina foti yowde dokkirgol luɓal e mudda leydi ndii haa nde ñaawirde yettinaande ɗum ndee taƴi sariya oo.
Kuulal 71 : E nder batuuji Goomuuji leydi noddata ngam yuurnitaade ɗaɓɓaaɗe dokkirgol luɓal leydi e mudda, haakem e waali poti addude e nder ginol golle ɗiin batuuji ko leyɗeele ɗe ɓe nganndi njedditaaka ko jeyi laamu tawi ina yettina ñaawirde taƴnde sañ mum.
Ngam ɗuum ɗoon eɓe poti humpitaade e yeeso ñaawirde ndee wonde alaa ñaawooje jowiiɗe ɗo mum en ɗoo.
Kuulal 72 : Waali e haakem ina poti humpitde renndo ngoo miijo Goomu falnde e diwaan, takka kabaaru oo e nokkuuji laawɗuɗi keblaaɗi ngam ɗum. Oon kabaaru takkaaɗo e ɓalal anndinta ko rokkaaɓe ɓee ngonka leyɗeele dokkaaɗe ɗee, njaajeendi mum en e njaru mum en. Rokkaaɓe leydi njaha njoɓoya ko farlii e mum en e kaalis koo to sarwiis toppitiiɗo booñ ndenndaandi, ɓe keɓa e ɓeen kaayit seedamfaagal ko ɓe njoɓi koo. So koohoowo o yiyii ngal seedaamfaagal, o nodda dokkaaɗo leydi yo siif kaayit kunagol mum, ko adii nde rokketee luɓal leydi e mudda, hormaade sarɗiiji parliiɗi e dokkirgol luɓal leydi e mudda.
Caggal ciifgol kunagol no siforaa e tayre adiinde nde, koohoowo oo ƴetta dekkere wala aretee, rokkira luɓal leydi ndii e mudda e mbaadi cinndaandi e ooɗoo dekere.
Kuulal 73 : Woni e kunagol gaddotoongol dokkirgol luɓal leydi dowri ko sarɗiiji potɗi siyneede gaddotooɗi ciynugol, wonande dokkaaɗo luɓal leydi e mudda oo, ko farlii e mum to bannge gollagol leydi ndii e nder lajal cifangal e nder kuulal 57 gonngal down ngal.
Kuulal 74 : Tottirgol leydi e mudda ina waawi :
– heɓreede ndonu, so wonaa noon tawa keɓrunooɗo luɓal ina ruttii e joomum, won wasiya binndaaɗo mo woppunoo tawa ronooɓe mum walla ɓe o rokki jawdi makko ɓee ina njaɓi heedde e kala ko farlinanoo e makko.
– Yeeyeede walla rokkireede neɗɗo jeyaaɗo e leydi hee walla jogiiɗo neɗɗaagu keeriingu (fedde walla sosiyetee) sarɗaandu e Moritani so tawii kay kanko tottiranooɗo luɓal e mudda oo, o gollinooma e leydi hee ko ina waawi qiimeede ko feccere ko o fotnoo waɗde heen fawaade elajal duuɓi joy no siforaa e kuulal 57 gonngal dow ngal.
– Wostondireede e leydi ndokkiraandi panndungal walla tottiraandi luɓal leydi e mudda so tawii kay leyɗeele gostondirteeɗe ɗee puɗɗaama golleede walla remeede ko ina fota qiimeede feccere ko fotatnoo golleede heen no wasiyoraa e kuulal 91 gonngal dow ngal, e nder lajal duuɓi ɗiɗi tuggi nde dokkirgol luɓal ngal fuɗɗii ndee.
Maamuudu Haaruuna Joop
