Ñalawma hakkunde leyɗeele deftere e jojjanɗe wallifo mawninaama e leydi Muritani ñalnde 23 abriil hitaande 2015 e gardagol Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, sokna Hinndu Mintu Ayniin e dow tiitoonde: deftere Muritani e cappanɗe karallaagal kesal.
Kewu nguu waɗaa ko e Nuwaasot, to Faawru Jaatiiji Ngenndi e nder Deftordu Ngenndiiru (Bibliothèque Nationale) e ballondiral e kalifu Pinal e Ñeeñe, Goomu UNESCO e Fedde Muritani daraniinde muulgol e caaktugol ngam laaɓtinde darnde e nafoore deftere e ɓamtugol pinal aadee. E tuugnorgal ñalawma oo, jeewte jowitiiɗe e kuutoragol karallaagal kesal e batte mum e dow deftere mbaɗaama.
Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, nde ƴetti konngol, caggal nde salmini jamaanu nguu, jaari dariiɓe haa ñalawma oo ŋarɗi, holliti wonde ko suɓngo tiitoonde ñalawma oo tan e hoore mum ena gasa rokkude ayaawo ƴellitagol famamuya mo gollotooɓe e dingiral pinal ngal njogii e batte dookɗe hannde deftere ummoraade e karallaagal kesal.
Haa hannde, e wiyde makko, ngam riiwtude ndeen faayre e haɗde nde jaalɗaade, Muritani ena foti daraade darnde laŋ e daɗɗuɗe peeje tabitɗe gaddotooɗe ƴellitaare deftere e taro e wallitde e semmbinde jogiiɓe coftal hannde wallifaade defte.
Caggal konngol jaagorɗo ngol, ko hooreejo Fedde UNESCO, hono Ahmeddu Wul Mohammed Umaar ƴetti konngol. Oon joofii ko caɗeele dookɗe defte e walliftooɓe defte e nder Bilaad Shingiti. Lemaana wul Barahiim, ko ceernaajo mawɗo, winndiyanke, konngol mum fayti ko e darnde deftere e to ballal laamu nguu foti abbitoraade ngam ɓeydude hirjino gila e wallifo haa e taro.
Faandaare ɗimmere ñalawma oo kadi wonande leydi Muritani ko hollirde defte muulaaɗe, jaltuɗe e nder ndeeɗoo hitaande 2015 dariinde tawi ko ɓiɓɓe leydi ndii mballifii ɗe.
Njaay Saydu Aamadu
