Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal.
Ɗuum hawri ko e waklitere mbaylaandi (Révolution industrielle) ummoriinde to Laamaandi ndentundi*. Oon sahaa Siin ina uddanii ko heddii e winndere ndee. Ndeen uddaare ina jeyaa, sikke alaa, e ko leefɗini leydi ndii, sibu hawri ko e yonta julyultondiral njulaagu kam e koloñaal.
Nii woni, caggal nde ndi foolaa e golwole opiyoom, ndi feccaa pecce pecce, heen feccere fof waɗaa e njiimaandi ngootu e konuuji leyɗe hirnaange. Yeru, Almaañ jiimnoo Shanndong, Farayse jiimnoo Yunnan.
Murto anndiraango murto Taiping waɗi e hitaande 1851, kono konuuji Farayse e Biritaan pooli ngo e hitaande 1864. Japon kadi fooli konuuji Siin e wolde adannde hakkunde Siin-e -Japon (1894 – 1895), heɓti duunde Taywaan e duuɗe Pengu. Caggal ɗuum, Laamaandu-ngootiɗndi e Riisi e Japon e Farayse e Almaañ e Belsik njiirondiri ko heddinoo koo, gooto heen fof yaajtini njiimaandi mum.
Ko nder ɗee caɗeele teeŋtuɗe waklitere ummii e hitaande 1911. Ardii nde ko jannguɓe e hoohooɓe politik ɓe miijooji jahruɗi yeeso ; ɗum yuumti e cosgol Ndenndaandi Siin e hitaande 1912 e gardagol Sun Yat-sen gardinooɗo parti ngenndiijo biyeteeɗo Kuomintang. Kono haɗaani leydi ndii naattude e iiñcuru e hitaande 1916…
Heerto Maruceewo Siin sosaa to Changhai e hitaande 1921. Sun Yat-sen mo seeraano e ɗaɓɓirde Dental Sowiyet ballal, sosi, e hitaande 1923 to Kanton (Canton) Duɗal konu Huangpu, potngal heblude konu Siin kesu, ardini ngal Canngaay Cek (Tchang Kai-chek). Nde Sun Yat-sen sankii e hitaande 1925, Canngaay Cek ummanii heɓtude rewo leydi ndii e juuɗe laamuyon koninkooɓe, o waɗi wuro Nankin ngoo laamorgo makko. Ko ndeen kadi o taƴondiri e maruceeɓe (koministe) en ɓe o wallondirtunoo, o neli konu makko njani e mum en, moññi ɗum en to Shanghai. Ɗoo wolde ɓesngu fuɗɗii. O heɓti Wuhan, laamorgo maruceeɓe e hitaande 1928. Winndere ndee heɓtini laamu makko, laamu Kuomintang e dow Siin.
E hitaande 1931 Maawoo Tsee Tung sosi Ndenndaandi Sowiyet Siin, kono, e hitaande 1934, konuuji Canngaay Cek ƴooñi kominist en. Ɓeen ƴirɓani rewo, woni ko anndiraa Lappol juutngol (Longue marche), sibu ko 12000 kiloomeeteer ɓe njahri koyɗe. Ko 100 000 neɗɗo, tawi heen 86 000 ko koninkooɓe Konu mboɗeewu (woni konu Maawoo en). Lappol ngol fuɗɗii ko ñalnde 15 oktoobar 1934, ngol joofi ko ñalnde 19 oktoobar 1935. Ko ɗoo Maawoo jaɓanaa e nder Heerto maruceewo, wonti koowoowo maɓɓe.
E hitaande 1937 konu Japon yani e Siin. Ɗum addi wolde ɗiɗmere Siin-Japon. Ndeen Canngaay Cek faayii hoore mum, o ruttitii e kominist en ngam wallondirde e mum en haɓde e Japon. Caggal nde hare ndee wonti wootere, Siin waɗti hiiseede e doole jeyaaɗe e wolde ɗiɗmere winndere, Dental dowlaaji Amerik walliti no feewi Kuomintang ngam haɓtaade Japon, kala nanondire ɗe mbaawraano ɗe Ameriknaaɓe e Biritaannaaɓe njogodinoo e Siin ngittaa. Batu Yalta yamiri Dental Sowiyet, fawaade e jaɓgol Heero maruceewo Siin, yo yaltin konu Japon e nokku biyeteeɗo Mandchourie oo. Kono balle Amerik alaa ko nafti, ɗe ndartinaa e hitaande 1947.
Maawoo, gila sompi Ndenndaandi Sowiyet Siin, haa teeŋti noon caggal Lappol juutngol, naatni miijo heso to bannge peeje waklitere foti tuugaade haa heɓta laamu. Piɓle Marx-Lenin gaadanteeje tuugii ko e baklitte ubriyeeji nder cahe teeru. Maawoo noon, e fawaade e hujja wonde ko remooɓe ɓuri heewde e leydi Siin, tee miijanteendi ubriyeeji ƴellitaaki ɗoon no feewi, wiyi wonde waklitere fuɗɗortoo ko dowri, faya e teeru (Dowri uddata gure teeru). Nii woni ɓe puɗɗorii ko mbayliigu remru e yuɓɓinde remooɓe e waɗde hare betel. E saawiyee 1949 tawi ko ɓuri heewde e yimɓe leydi ndii nootiima e dillere maɓɓe; ɗuum waɗi Konu mboɗeewu, nde heɓtata Pekin ndee, hay gooto dartaaki ɗum, woni waɗaani hare. Hakkunde abriil e noowammbar 1949 kominist en keɓti ko ɓurnoo heewde e gure leydi ndii tawi kaɓaaka boom.
Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : wikipédia
Wolde Opiyoom. Wonaa wolde wootere, ko golwole keewɗe. Ko ɗe golwole njulaagu hakkunde laamu Siin e yonta Shin en (Qing), yiɗnooɓe haɗde njulaagu Opiyoom (ɗeɓi waade ko no siro huɗo ..) sabu mum batte mum e neɗɗo, e leyɗe hirnaange njiɗnooɗe jokkude nguun njulaagu. Wolde adannde ndee (1839 haa 1842) ko hakkunde Siin e Laamaandi Ngootiɗndi. Wolde ɗiɗmere ndee (1856 haa 1860) ko hakkunde Farayse e Dental Dowlaaji Amerik e Riisi wondunooɓe e Laamaandi Ngootiɗndi e leydi Siin.
Tata mawka Siin. Tata mawka (e sinuwaa koybinaaɗo : 长城, woni ɓalal juutngal) ko mahateeri konu, woni tataaji baɗiraaɗi hanndaande e reende keerol rewo Siin. Ɗe kelaama e cili keewɗi, ɗe mahtaa hakkunde teem 3ɓiire hade Iisaa e teem 17ɓiire caggal Iisaa. Kayri woni mahateeri ɓurndi mawnude ndi aadee meeɗi mahde, yo won to bannge njuuteendi walla njaajeendi, tooweeki e tekkeendi e ñiso.
